tiistai 24. maaliskuuta 2015

Solares & Liebkind: Ryhmien väliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen

Tässä voidaan keskustella yllä mainitusta artikkelista.

16 kommenttia:

  1. Artikkelissa mainitaan sekä välillisen kontaktin hypoteesi että välillisen kontaktin teoria (ainakin s.22-23). Ko. käsitteethän eivät ole täysin synonyymejä keskenään, tulisiko jotain erottelua/huomioita niiden suhteen tämän artikkelin tiimoilta tehdä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Välillisen kontaktin hypoteesi" ja "Välillisen kontaktin teoria" viittaavat samaan teokseen eli "Wright ym. -97".

      Minun nähdäkseni ovat siis samaa tarkoittavat termit. Terminologisesti ajatellen hypoteesi on ensin, ja kun sitä testataan, siitä voidaan muodostaa teoria.

      Mutta tässä tosiaan mielestäni ovat sama asia, koska viittaavat yhteen ja samaan teokseen.

      Poista
  2. s. 22 sanotaan: "Myönteinen kontakti ensimmäisenä
    mittausajankohtana oli yhteydessä myönteisempiin asenteisiin
    myöhemmässä mittauksessa." Tämän lauseen ymmärsin eli jos ekassa oli myönteisiä kontakteja niin siitä seurasi myönteisempiä asenteita tulevaisuudessa. Eikö?

    Seuraavasssa lauseessa sanotaan: "Samoin ennakkoluuloisemmilla yksilöillä
    oli vähemmän ryhmienvälisiä ystävyyssuhteita myöhempänä
    ajankohtana, mutta tämä vaikutussuunta on ollut joko selvästi heikompi (Swart ym., 2011) tai ainakin yhtä suuri (Binder ym., 2009) kuin toisin päin." Ja tätä lausetta en nyt ymmärrä. Eli onko nyt kyseessä sellainen tilanne, et jos on ollut ennakkoluuloinen niin myöhemmin on myös ollut ennakkoluuloinen, mutta mitä niille ystävyyssuhteiden määrille siis kävi?

    -Sara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Samoin ennakkoluuloisemmilla yksilöillä oli vähemmän ryhmienvälisiä ystävyyssuhteita myöhempänä ajankohtana, mutta tämä vaikutussuunta on ollut joko selvästi heikompi (Swart ym., 2011) tai ainakin yhtä suuri (Binder ym., 2009) kuin toisin päin."

      Olipas huonosti kirjoitettu. Tästä virkkeestä ei selviä muuta kuin se, että ennakkoluuloiset säilyivät ennakkoluuloisina. Ystävyyksien määrästä ei selviä tosiaan mitään tämän virkkeen kirjoitusasun vuoksi...

      Jos tuntuu olennaiselta, voin ottaa selvää?

      Poista
    2. Samaa mieltä :( Mulle kyllä iskee paniikki tämmöisistä kohdista jotka jää avoimiksi, joten olisi kiva, jos voisit ottaa selvää?

      -Sara

      Poista
    3. Kysyin asiaa Liebkindiltä, joka vastasi lomamatkaltaan. Ja asia on juuri niin, kuten alunperin arvelimmekin.

      "Ennakkoluuloiset ihmiset välttävät ryhmien välistä kontaktia mutta jos kontakteja on, ennakkoluuloisuus vähenee."

      Ja siis ennakkoluuloisuus oli käänteisesti vähintään yhtä voimakasta kuin suvaitsevaisuus.

      Poista
  3. Moikka!

    "Ryhmienvälisessä kontekstissa behavioral journalism -menetelmän voidaan katsoa perustuvan välillisen kontaktin teorian periaatteille" (s.29) Mitä nämä periaatteet siis olivatkaan?

    VastaaPoista
  4. Hei taas!

    s.24 sanotaan:"Ahdistuneisuus
    kontaktitilanteessa saattaa johtaa muun muassa
    kontaktin välttämiseen tai yksinkertaistaviin ulkoryhmä-
    havaintoihin (Stephan & Stephan, 1985)"

    Mitä yksinkertaistavilla ulkoryhmähavainnoilla tarkoitetaan? Osaisitko keksiä esimerkin?

    -Sara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertaistava ulkoryhmähavainto valkoihoisten suomalaisten suusta voisi olla esimerkiksi, että kaikki tummaihoiset ovat rikollisia...

      Poista
  5. Hei. Kuuluuko artikkelissa mainittu kuviteltu kontakti välilliseen kontaktiin? Tämä jäi epäselväksi kun sivulla 24 sanotaan että välillistä kontaktia on sovellettu kuvitellun kontaktin teoriassa. Onko siis kuviteltu kontakti eri asia kuin välillinen vai onko se ns. alaluokka tai vastaava?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitellun kontaktin teoria
      (imagined intergroup contact):
      -myönteisen ryhmienvälisen kanssakäymisen kuvitteleminen oman sisäryhmän jäsenen ja ulkoryhmän jäsenen välillä johtaa myönteisempään suhtautumiseen ulkoryhmää kohtaan.

      Poista
    2. Mielestäni tässä on kyseessä itsenäinen teoria, joka sopii erikoistapaukseksi välillisestä kontaktista.

      Poista
  6. "Suurin osa kontaktihypoteesitutkimuksesta on totetutettu poikkileikkaustutlimuksilla, joissa tutkitaan kontaktin ja asenteiden välistä yhteyttä korrelatiivisesti." S. 21 tajuun, että tässä tarkastellaan niiden riippuvuutta, mutta miten tätä siis käytännössä tutkittaisiin? Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikittaistutkimus tarkoittaa, että on tutkittu suuri joukko eräällä ajan hetkellä. Pitkittäistutkimus taas tarkoittaisi, että samoja henkilöitä seurataan pidempään. Tutkija siis raportoi siitä, että tämän aineiston valossa hän ei pysty sanomaan mitään pidempiaikaisista vaikutuksista.

      Poista