Mitä luulet, onkohan tässä artikkelissa kovin olennaista osata noita prosenttilukuja ulkoa? Esimerkiksi siis että opettajia piti melko tai erittäin ystävällisiä 76,5%, epäystävällisinä 7,4%, kysymykseen ei osannut vastata 16% lapsista.. Nuita on nimittäin aivan kauheasti, onko yleensä vakava -kokeessa täytynyt osata noita lukuja miten tarkkaan?
Ei tarvitse lukuja opetella ulkoa. Tärkeää on ehkä omaksua käsitys siitä, mitkä ovat merkittävimmät tulokset, siis että valtaosa piti opettajia ystävällisinä. Ja tärkeintä on ehkä se, että ymmärtää tekstin ja taulukoiden yhteyden, koska taulukoiden tulkintatehtäviä on männä vuosina ollut.
Voisitko vähän selventää, mitä tarkoitetaan sivun 128 viimeisellä kappaleella? Siis tuolla "newburyn Bronfenbrennerin mallin mukaan...." Mulle toi koko kappale on aivan hepreaa, enkä pysty ymmärtämään mitä tuolla tarkoitetaan, vaikka kuinka yritän!
Koitan tässä vähän tiivistää sanomaa. Auttaako tämä tiivistetty versio hahmottamaan sen verran, että voi tarkentaa kysymystä:
Newburyn (2011) Bronfenbrennerin idea (laadullisesta analyysista ja sen fokuksesta) on, että selvitetään systeemeihin liittyviä tekijöitä, suhteita ja sidoksia yksilön toimintaan. Tällaisia suhdekarttoja voidaan tehdä useita eri näkökulmista, jonka jälkeen niitä voidaan vertailla.
-Analyysin kohteeksi voidaan ottaa muutokset puhetavoissa. -Aikuiset toimijat voivat määritellä hyvinvointia luomalla käytäntöjä, jotka tuottavat arkikäsityksiä.
-Esimerkiksi psykologiassa, on vuosikymmenistä toiseen vedottu kehityspsykologisiin lainalaisuuksiin: lapsen tulee olla tietyssä ’kypsyysvaiheessa’ vastatakseen esimerkiksi lomakkeiden kysymyksiin.
Bronfenbrennerin mallista ja tässä yhteydessä puhutuista systeemeistä.
Minusta nuo makro-, ekso-, mesi- ja mikrotasot oli todella suppeasti selitetty, minkä takia googletin parempia selityksiä, jotka olivat niin erilaiset, että yritän unohtaa muualta lukemani! Osaisitko antaa yleisemmät selitykset kunkin tason sisältämistä muutoksista?
"Kunnallisen tason ohjausmekanismeilla ja linjauksilla on puolestaan vaikutusta mesosysteemiin eli paikallistason toimintaan esim kouluissa." Tarkoitetaanko tuolla, että kunnallisen tason linjaukset tapahtuvat eksosyteemissä, joista niiden muutokset vaikuttavat mesosysteemiin? Eikö kunnallinen ja paikallinen toiminta ole melko sama asia?
”Mikrosysteemin muodostaa lapsi ja hänen sosiaalinen verkostonsa.” (~perhe)
”Mesosysteemi eli paikallistason toiminta" esim. koulu /kunta.
"Makrosysteemissä tapahtuvat liikehdinnät, esimerkiksi negatiiviset muutokset kansantaloudessa sekä poliittisissa voimasuhteissa ja päätöksissä näkyvissä arvostuksissa, heijastuvat eksosysteemiin kuten sosiaalipolitiikkaan.
"Kaikkiin edellä mainittuihin systeemeihin vaikuttaa ajallinen ulottuvuus, elämänkulku, jota Bronfenbrenner kutsui kronosysteemiksi."
Paikallinen ja kunnallinen toiminta on vielä nykyisen kokoisissa kunnissa mielestäni pääosin sama asia, mutta esimerkiksi Helsingissä monilla eri kaupungin osilla on aika vahvasti oma paikallinen kulttuuri. On siis olemassa jo kuntia, joissa paikallinen toiminta on selvästi pienempää kuin kunnallinen.
Hei, minullakin löytyisi kysyttävää Bronfenbrennerin mallista. Onko mallin idea siinä, että käsitykset hyvinvoinnista muuttuvat ajan kuluessa ja syystemeissä tapahtuvien muutosten kautta vai että syysteemeissö tapahtuvat muutokset vaikuttavat lasten hyvinvointikokemuksiin? Sivulla 106 kappaleen alkupuolella sanotaan "lasten hyvinvointiin vaikuutavat monet eri systeemit ja tekijät, jotka ilmenevät makro- yms tasoilla". Kappaleen lopussa kuitenkin todetaan, että "käsitykset -- muuttuvat vähitellen ajan kuluessa".
Vai onko se niin, että systeemeissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat lastenhyvinvointikokemuksiin, mutta tämä kronosysteemi eli ajallinen ulottuvuus vaikuttaa vielä siihen, miten muutokset vaikuttavat lapsen kokemuksiin? Esimerkiksi viime vuosisadalla se, että vanhemmat ovat eronneet on voitu kokea vaikuttavan vahvemmin lapsen kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan?
Käsittääkseni mallin idea on siinä, että kaikki tasot vaikuttavat ainakin välillisesti hyvinvointiin. Kaikilla tasoilla tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat myös muille tasoille. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu kaikkialla samaan aikaan, vaan reagoiden toisiin muutoksiin, mistä syntyy siis ajallinen ulottuvuus. Mielestäni tätä tarkoittaa kronosysteemi.
sivulla 113 taulukossa on esitetty "tieto puuttuu" sarake. vastaako se niitä lapsia, jotka eivät ole kertoneet luokka-astettaan ja siis jättäneet taustatietojaan kertomatta? seuraavalla sivulla sanotaan että "puuttuvia tietoja oli ensimmäisessä kyselyssä taustamuuttujien osalta 0,4%" ja tuo prosenttiluku vastaisi taulukon antamaa tietoa "tieto puuttuu"-yksilöiden kysely 1:ssä synnyttämää prosenttilukua.
tekstissä sanotaan, että "pakotettuja vastauskohtia olivat vain taustakysymykset". eikö tämä tarkoita sitä ettei pitäisi olla mahdollista jättää vataamatta taustamuuttujakohtiin?
Kyllä pakotettu vastaus mielestäni tarkoittaa juuri sitä, ettei ohittaminen pitäisi olla mahdollista, mutta jostakin syystä näin on kuitenkin käynyt. (Onko järjestelmässä ollut bugi tai muu mikä -vaihtoehto? Tai mahdollisesti lomaketta on päivitetty tutkimuksen aikana...)
Ja kyllä 18 tarkoittaa juuri niitä, joilta ei ole tietoa luokka-asteesta.
Mitä luulet, onkohan tässä artikkelissa kovin olennaista osata noita prosenttilukuja ulkoa? Esimerkiksi siis että opettajia piti melko tai erittäin ystävällisiä 76,5%, epäystävällisinä 7,4%, kysymykseen ei osannut vastata 16% lapsista.. Nuita on nimittäin aivan kauheasti, onko yleensä vakava -kokeessa täytynyt osata noita lukuja miten tarkkaan?
VastaaPoistaEi tarvitse lukuja opetella ulkoa. Tärkeää on ehkä omaksua käsitys siitä, mitkä ovat merkittävimmät tulokset, siis että valtaosa piti opettajia ystävällisinä. Ja tärkeintä on ehkä se, että ymmärtää tekstin ja taulukoiden yhteyden, koska taulukoiden tulkintatehtäviä on männä vuosina ollut.
PoistaVoisitko vähän selventää, mitä tarkoitetaan sivun 128 viimeisellä kappaleella? Siis tuolla "newburyn Bronfenbrennerin mallin mukaan...." Mulle toi koko kappale on aivan hepreaa, enkä pysty ymmärtämään mitä tuolla tarkoitetaan, vaikka kuinka yritän!
VastaaPoistaKoitan tässä vähän tiivistää sanomaa. Auttaako tämä tiivistetty versio hahmottamaan sen verran, että voi tarkentaa kysymystä:
PoistaNewburyn (2011) Bronfenbrennerin idea (laadullisesta analyysista ja sen fokuksesta) on, että selvitetään systeemeihin liittyviä tekijöitä, suhteita ja sidoksia yksilön toimintaan.
Tällaisia suhdekarttoja voidaan tehdä useita eri näkökulmista, jonka jälkeen niitä voidaan vertailla.
-Analyysin kohteeksi voidaan ottaa muutokset puhetavoissa.
-Aikuiset toimijat voivat määritellä hyvinvointia luomalla käytäntöjä, jotka tuottavat arkikäsityksiä.
-Esimerkiksi psykologiassa, on vuosikymmenistä toiseen vedottu kehityspsykologisiin lainalaisuuksiin: lapsen tulee olla tietyssä ’kypsyysvaiheessa’ vastatakseen esimerkiksi lomakkeiden kysymyksiin.
No tuo selvensi jo paljon! Kiitos kovasti :)
PoistaBronfenbrennerin mallista ja tässä yhteydessä puhutuista systeemeistä.
VastaaPoistaMinusta nuo makro-, ekso-, mesi- ja mikrotasot oli todella suppeasti selitetty, minkä takia googletin parempia selityksiä, jotka olivat niin erilaiset, että yritän unohtaa muualta lukemani! Osaisitko antaa yleisemmät selitykset kunkin tason sisältämistä muutoksista?
"Kunnallisen tason ohjausmekanismeilla ja linjauksilla on puolestaan vaikutusta mesosysteemiin eli paikallistason toimintaan esim kouluissa." Tarkoitetaanko tuolla, että kunnallisen tason linjaukset tapahtuvat eksosyteemissä, joista niiden muutokset vaikuttavat mesosysteemiin? Eikö kunnallinen ja paikallinen toiminta ole melko sama asia?
”Mikrosysteemin muodostaa lapsi ja hänen sosiaalinen verkostonsa.” (~perhe)
Poista”Mesosysteemi eli paikallistason toiminta" esim. koulu /kunta.
"Makrosysteemissä tapahtuvat liikehdinnät, esimerkiksi negatiiviset muutokset kansantaloudessa sekä poliittisissa voimasuhteissa ja päätöksissä näkyvissä arvostuksissa, heijastuvat eksosysteemiin
kuten sosiaalipolitiikkaan.
Eksosysteemi ~ hallintoalat / kunnat
”Makrotasolla, EU-maiden osalta” Valtiot, EU, YK...
"Kaikkiin edellä mainittuihin systeemeihin vaikuttaa ajallinen ulottuvuus, elämänkulku, jota Bronfenbrenner kutsui kronosysteemiksi."
Paikallinen ja kunnallinen toiminta on vielä nykyisen kokoisissa kunnissa mielestäni pääosin sama asia, mutta esimerkiksi Helsingissä monilla eri kaupungin osilla on aika vahvasti oma paikallinen kulttuuri. On siis olemassa jo kuntia, joissa paikallinen toiminta on selvästi pienempää kuin kunnallinen.
Moi ja kiitos selventävistä vastauksista! Osaisitko vielä kertoa, mitä lyhenteellä s tarkoitetaan sivuilla 118 ja 121?
VastaaPoistaLienee keskihajonta.
PoistaHei, minullakin löytyisi kysyttävää Bronfenbrennerin mallista. Onko mallin idea siinä, että käsitykset hyvinvoinnista muuttuvat ajan kuluessa ja syystemeissä tapahtuvien muutosten kautta vai että syysteemeissö tapahtuvat muutokset vaikuttavat lasten hyvinvointikokemuksiin? Sivulla 106 kappaleen alkupuolella sanotaan "lasten hyvinvointiin vaikuutavat monet eri systeemit ja tekijät, jotka ilmenevät makro- yms tasoilla". Kappaleen lopussa kuitenkin todetaan, että "käsitykset -- muuttuvat vähitellen ajan kuluessa".
VastaaPoistaVai onko se niin, että systeemeissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat lastenhyvinvointikokemuksiin, mutta tämä kronosysteemi eli ajallinen ulottuvuus vaikuttaa vielä siihen, miten muutokset vaikuttavat lapsen kokemuksiin? Esimerkiksi viime vuosisadalla se, että vanhemmat ovat eronneet on voitu kokea vaikuttavan vahvemmin lapsen kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan?
Käsittääkseni mallin idea on siinä, että kaikki tasot vaikuttavat ainakin välillisesti hyvinvointiin. Kaikilla tasoilla tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat myös muille tasoille. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu kaikkialla samaan aikaan, vaan reagoiden toisiin muutoksiin, mistä syntyy siis ajallinen ulottuvuus. Mielestäni tätä tarkoittaa kronosysteemi.
Poistasivulla 113 taulukossa on esitetty "tieto puuttuu" sarake. vastaako se niitä lapsia, jotka eivät ole kertoneet luokka-astettaan ja siis jättäneet taustatietojaan kertomatta? seuraavalla sivulla sanotaan että "puuttuvia tietoja oli ensimmäisessä kyselyssä taustamuuttujien osalta 0,4%" ja tuo prosenttiluku vastaisi taulukon antamaa tietoa "tieto puuttuu"-yksilöiden kysely 1:ssä synnyttämää prosenttilukua.
VastaaPoistatekstissä sanotaan, että "pakotettuja vastauskohtia olivat vain taustakysymykset". eikö tämä tarkoita sitä ettei pitäisi olla mahdollista jättää vataamatta taustamuuttujakohtiin?
Kyllä pakotettu vastaus mielestäni tarkoittaa juuri sitä, ettei ohittaminen pitäisi olla mahdollista, mutta jostakin syystä näin on kuitenkin käynyt. (Onko järjestelmässä ollut bugi tai muu mikä -vaihtoehto? Tai mahdollisesti lomaketta on päivitetty tutkimuksen aikana...)
PoistaJa kyllä 18 tarkoittaa juuri niitä, joilta ei ole tietoa luokka-asteesta.
Moi! Voisitko kertoa määritelmät käsitteille indikaattori ja mittari. Mikä on niiden ero?
VastaaPoistaIndikaattori on sellainen laadullinen muuttuja, jota halutaan tutkia ja sitä varten rakennetaan kysymyspatteristo eli mittari.
Poista