Kuder-Richardsonin reliabiliteetin kohdalla jäin miettimään esitystapaa .75 ja .84. Onko tämä tieteellisessä kirjoituksessa tarkoittaen 0.75 ja 0.84? ja onko K-D raliabiliteetti siis 0-1.0 vaihteluvälillä?
Kysymys tutkimuskysymysten määrästä: s.46 tutkimuskysymyksiä mainitaan kolme, s.57 kappaleen ensimmäinen lause on kuitenkin "Neljäs tutkimuskysymys oli [...]"
Onko s.51 tuloksissa mainittu "Aluksi tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin avulla, onko vastavuoroisten ystävyyssuhteiden olemassaolo yhteydessä lasten tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen." tämä neljäs tutkimuskysymys?
Se, mitä sivulla 57 väitetään neljänneksi tutkimuskysymykseksi, on ihan selvästi tutkimuskysymys 3.
Vaikka tuntuu hassulta, että numerot menevät näin sekaisin, kysymys voi olla siitä, että tutkimuskysymysten määrää on muutettu artikkelin kirjoittamisen aikana.
"Aluksi tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin avulla, onko vastavuoroisten ystävyyssuhteiden olemassaolo yhteydessä lasten tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen."
Tämä ei varsinainen ole tutkimuskysymys, vaan tämä on taustakysymys. Kaikki tutkimuskysymykset käsittelevät ystävyyssuhteiden suhdetta lukutaitoon. Ja tämän taustakysymyksen tarkoituksena on ollut tutkia, onko ystävyyssuhteilla ja lukutaidolla ylipäänsä minkäänlaista suhdetta. Kun tähän on saatu myönteinen vastaus, varsinaisesti tutkimuskymykset tutkivat tätä suhdetta sitten tarkemmin eri näkökulmista.
Muotoilin tosiaan kysymyksen huonosti. Neljänneksi väitetty sivulla 57 tosiaan selkeästi viittaa kolmanteen tutkimuskysymykseen. Epäselväksi minulle kuitenkin jää, mikä se neljäs kysymys s.46 esitettyjen kolmen lisäksi on (vai onko sitä), jos tuota taustakysymystä ei tutkimuskysymykseksi lasketa.
Ystävien vaikutus lasten... En oikein ymmärrä tuota Kuder-Richardsonin reliabiliteettia, tilastollista tunnuslukua, joka mittaa vapautta satunnaisista virheistä. S. 48 TL2-osatestistä puhuttaessa K-R rel. mainitaan .97. Miten tämä ja muut vastaavat luvut tulkitaan? Vastaavatko testattavat yleensä 97%:sti oikein vai sisältyykö tehtäviin 3 % virhemarginaali? Kumpikaan veikkaus ei taida olla oikea.
Mikäli lasten saamat pistemäärät eivät noudattaneet normaalijakaumaa, muuttujalle tehtiin neliöjuurimuunnos tai toisessa kohtaa (s.50) logaritmimuunnos. Mitä tämä tarkoittaa?
Reliabiliteetti ei kerro siis tutkimuskohteesta tai tutkimusaineistosta mitään. Reliabiliteetti kertoo siitä, mittaako mittari sitä, mitä sen odotetaan mittaavaan, .97 tuloksena kertoo siis siitä, että mittari mittaa varsin hyvin kohdettaan. Koska tässä on kyseessä virallinen lukutesti, on ihan ymmärrettävää ja hyvä, että se todella mittaa sitä, mitä toivotaan.
Tilastotiede ei ole parhaita puoliani, mutta logaritmi matemaattisesti tuo lukujen eroa selkeämmin esiin. Jos aineisto ei noudata normaalijakaumaa eli oletettua tulosta, sille tehdään logaritmi/neliöjuurimuunnos. Tällöin aineistossa mahdollisesti piilevät erot tulevat selvemmin esiin. Toki tämä mielestäni heikentää ihan selkeästi kysymyksen reliabiliteettiä eli sitä, mittaako kysymys todella haluttua asiaa...
Sivulla 50 artikkelissa Ystävien vaikutus... lukivaikeusriskiä kuvataan dikotomisilla muuttujilla ja muuttujan jälkeen annetaan sulkeissa n= 133,17 % ja n= 653,83 %. Eikö tämä ole yhteensä vastauksien määrä? Miksi se on osoitettu hämmentävänä prosenttilukuna?
Moikka! Osaisitko antaa minkäänlaista selitystä, että miten ihmeessä tämän artikkelin 2. taulukkoa ja kuvio 1. luetaan? Mä en vaan pääse kärryille noista ja ois kiva jos joku osaisi edes vähän auttaa ja valaista mua!
Kuviosta 1 teksti tuo esiin seuraavaa: "Ala-asteen lukutestin TL2-tehtävässä ja tekstitason luetun ymmärtämisen tehtävässä kolmannella luokalla selittivät lapsen tehtäväpistemääriä kyseisissä tehtävissä neljännellä luokalla siten, että jos ystävät menestyivät tehtävissä kolmannella luokalla hyvin, niin lapsen menestyminen parani kolmannelta luokalta neljännelle luokalle. Ystävien vaikutusta sen sijaan ei ilmennyt sanojen erottelu- ja lausetason luetun ymmärtämisen tehtävissä."
Ihan ensi silmäyksellä en vielä hahmottanut, kuinka tämä kaikki ilmenee kuviosta, mutta tutkitaan lisää...
Sanastosta: "Standardoitu regressiokerroin beta (β) on regressioanalyysin tuloksena saatava tunnusluku, joka kuvaa selittävän ja selitettävänä olevan muuttujan välisen yhteyden suuntaa ja voimakkuutta. Se on standardisoitu siten, että riippumatta analyysissa mukana olevien muuttujien vaihteluväleistä se sijoittuu aina välille [-1, 1]. Negatiiviset arvot kuvaavat negatiivista yhteyttä, positiiviset arvot positiivista yhteyttä, ja mitä suurempi kertoimen itseisarvo on, sitä voimakkaampi yhteys on. Ks. myös regressioanalyysi."
Sanastosta edelleen: "Regressioanalyysin erityinen etu on, että siinä voidaan tutkia yhtä aikaa monen selittävän muuttujan yhteyttä selitettävään muuttujaan. Tällöin tulokset kertovat, mikä on yksittäisen selittävän muuttujan osuus silloin kuin muiden tekijöiden yhteys selitettävään muuttujaan on otettu huomioon."
Hei! Kertooko cohenin d s.52 taulukossa, mihin lukemisen osa-alueeseen ystävillä on suurin vaikutus? Eli vastavuoroisilla ystävyyssuhteilla olisi voimakkain vaikutus 4.luokan luetun ymmärtämiseen (d=.46).
Sanastossa: "Cohenin d keskiarvoerotukseen ja keskihajontoihin perustuva efektikoon (vaikutuksen koon) mitta, jonka avulla eri tutkimuksista saatuja tuloksia koekäsittelyjen vaikutuksista tai eikokeellisessa tutkimuksessa muuttujien yhteyksistä voidaan vertailla. Lasketaan yleensä siten, että se voi saada arvon nollasta ylöspäin. Mitä suuremman arvon Cohenin d saa, sitä voimakkaampi on ollut koekäsittelyn vaikutus tai sitä voimakkaampi on muuttujien välinen yhteys."
Päädyn kanssasi samaan tulkintaan. Pistekeskiarvoissa on suurin ero nimenomaan tämän muuttujan kohdalla. Cohenin d käsittääkseni vain tilastollisesti vahvistaa, että kyse on nimenomaan ystävyyssuhteen vaikutuksesta eikä vaikutusta aiheuta jokin muu tekijä.
Hei! Esimerkiksi s.54 on puhuttu tulosten yhteydessä Fisherin Z-testistä. Mitä arvoja Z voi saada? Ja mitä kertoo esim. se, että Z:n arvo on negatiivinen? Ainakin ensinäkemältä vaikuttaisi siltä, että mitä kauempana Z on nollasta, sitä suurempi ero 4. ja 3. luokan erot lukutaidossa ovat. Kiitos!
Mitä luulisit, mistä johtuu että lukivaikeusriski lasten määräksi on s. 50 ilmoitettu 133, mutta sivulla 53 taulukossa onkin merkitty n=78? Eivätkö kaikki lapsey ole osallistuneetkaan lopulliseen tutkimiseen?
Tässä on raportoinnissa kyllä sekavuutta... Pari epäselvyyttä aiheuttavaa seikkaa löysin: -Kolmannella ja neljännellä luokalla on tutkittu eri määrä lapsia. -Sivulla 50 kerrotaan, että lukivaikeustiedo on saatu 84 %:lta tutkittavia.
yhteensä 133 lapsista sai lukivaikeusriskin ja vastavuoroisista 78! taulukossa 2 on kuvattu vain niitä lapsia, joilla on vähintään yksi vastavuoroinen ystävä
**siis lukivaikeusriskiarvion!! lukivaikeuttahan nimenomaan ei esiopetuskevään jälkeen enää testattu eli kolmannella ja neljännellä lukivaikeuteen viittaavat vaikeudet saattoivat olla jo kokokonaan poissa! tämä taas vaikuttanee tuloksiin pienen otoksen ohella esim miksi lukivaikeusriski ei tässä tutkimuksessa muuntanut ystävävaikutusta.
Miksiköhän mittarit ja muuntujat kohdassa muuntujaksi ei ole sanottu sukupuolta vaikka monesti tarkastellaan erikseen sekä juuri sukupuolella on vaikutusta muuntavan tekijänä kuvio 3?
Minusta kyse on siitä, että kirjoittaja ei vain ole nähnyt sukupuolta mittarina tai muuntujana, mikä minunkin mielestäni osoittaa vähän huolimatonta argumentaatiota, koska sukupuolella nimenomaan on tässä olennainen osa.
Tekstissä s. 54 lukee "Fisherin Z-testin mukaan tyttöjen ja heidän ystäviensä saamat pistemäärät olivat vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisessä lukemisessa (ALLU TL2: Z = -2.04, p < .05) ja tekstitason luetun ymmärtämisessä (Z = -3.14, p < .01)." Itse ymmärrän taulukon 2 perusteella, että vaikutus on ollut myös lausetason luetun ymmärtämisessä. Miten taulukkoa on tämän osalta tulkittava?
Z-voi saada joko suuria arvoja tai pieniä arvoja, joita tässä tutkimuksessa ei ole sijoitettu mihinkään taulukkoon. Z-testin osalta kirjoitettu tesksti on ainut mitä voidaan kysyä. Sanastokin on hyvin suurpiirteinen...
Hei ja kiitos todella paljon auttavasta blogista:)
En ymmärrä sivujen 58 ja 59 regressiosuora-kaavioia. Koska kummassakin kaaviossa pitäisi mielestäni olla 2 eri regressiosuoraa? (Kuviossa 2: lapset joilla matalampi kogn. Taitotaso ja lapset joilla korkeampi kogn.taitotaso ja kuvio 3: tytöt ja pojat erikseen.) molemmissa on vain yksi viiva. Onko tämä virhe vai enkö vaan osaa lukea kaaviota. En vaan ymmärrä miten yhden viivan avulla voisi tehdä vertailua?
Kummassakin kaavissa on kaksi suoraa, toinen katkoviivalla, toinen yhtenäinen. Jos sinulla on tulostettu versio, tulostin on saattanut hukata katkoviivan...
"Korrelaatiokerroin vastaa kysymykseen: Kuinka paljon muuttujan Y varianssista voidaan laskea tai liittää tai määrittää muuttujan X varianssiin? Se voidaan ilmoittaa prosentteina tästä yhteisvarianssista, eli 100x r2. Esimerkiksi:
Jos korrelaatio r= .50, silloin r2 = 0.25 ja prosentteina siis 25%. Jos korrelaatio r= -.30, silloin r2 = 0.09 ja prosentteina siis 9%. "
Ymmärrän 3. Tutkimuskysymyksen 2. Kysymyksen "täydentäjänä". Voisikohan 3. Tutkimuskysymyksen ( muuntaako lapsen kognitiivinen taitotaso, lukivaikeusriski tai sukupuoli tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen liittyvää ystävien vaikutusta? ) tulkita niin, että mitkä noista kolmesta vaikuttavat vastavuoroisten ystävien samankaltaistumiseen? on niin hankalasti mun mielestä muotoiltu tuo kysymys..
Kolmas tutkimuskysymys kysyy: "Muuntaako lapsen -kognitiivinen taitotaso, -lukivaikeusriski tai -sukupuoli tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen liittyvää ystävien vaikutusta?"
Kolmaanteen tutkimuskysymykseen vastataan sivuilla 57-59: "Kognitiivista taitotasoa, lukivaikeusriskiä ja sukupuolta kuvaaville muuttujille rakennettiin kullekin omat mallit, joissa tarkasteltiin kyseisten muuttujien muuntavia vaikutuksia kussakin lukemisen tehtävässä erikseen..."
Tähän kysymykseen on ympätty aika paljon tavaraa ja myös sen tulos ja raportointi sisältää paljon informaatiota, jota on oikeasti vaikea hahmottaa.
Sivulla 61 viitataan kahdesti "tekniseen lukutaitoon", vaikka tutkimustulosten mukaan se kattaisi vain ALLU TL2 -testin. (?)
Tutkimuksissa todettiin että (s.54) "yhteydet näyttävät silmämääräisesti olevan hieman voimakkaampia neljännellä kuin kolmannella luokalla kaikissa paitsi Sanojen erottelu -tehtävässä" ja (s.55) "ystävän pistemäärät Ala-asteen lukutestin TL2-tehtävässä ja tekstitason luetun ymmärtämisen tehtävässä kolmannella luokalla selittivät lapsen tehtäväpistemääriä kyseisissä tehtävissä neljännellä luokalla siten, että jos ystävät menestyivät tehtävissä kolmannella luokalla hyvin, niin lapsen menestyminen parani kolmannelta luokalta neljännelle luokalle." Sivulla 61 kuitenkin lukee, että "ystävien keskinäinen samankaltaisuus teknisessä lukutaidossa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä lisääntyi vuoden aikana" sekä "ystävillä on vaikutusta yksittäisistä akateemisista taidoista ainakin tekniseen lukutaitoon ja tekstitason luetun ymmärtämiseen." Onko sivulla 61 siis vain oikaistu viittaamalla TL2-testiin teknisen lukutaidon termillä vai olenko ymmärtänyt tämän jotenkin väärin?
S. 49 Kuder Richardsonin reliabiliteetti Sanojen erottelu -tehtävälle on kolmannella luokalla .72 ja neljännellä luokalla .78. Tarkoittaako tämä että mittari mittaa asiaa paremmin nelosluokalla? Miksei se mittaa molemmilla luokilla yhtä hyvin?
Hei! s.54 sanotaan että tyttöjen ja heidän ystäviensä pistemäärät vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisssä lukemisessa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä. Minusta yhteys on kasvanut myös lausetason luetun ymmärtämisessä. En ymmärrä! Kiitos jos viitsit vastata, olen pohtinut tota jo ihan liian kauan.
Vai onko tuo tulkinta sittenkin tehty 2.taulukon sijaan nnoista Fisherin Z- testeistä, joista en sitten ymmärrä sitäkään vähää.
Mielestäni kyse on niistä yläindekseistä. Kun useimmissa arvoissa on testin luotettavuutta korostavia p-arvoja, kolmannen luokan lausetason luetunymmärtämisessä sitä ei ole. Vaikka luvut tässäkin osoittavat kasvua, tutkija ei uskalla sitä tuoda julki, koska tutkimuksen tuottaman datan p-arvo ei jostakin syystä riitä varmaan päätelmään.
s.57: "Toisella askeleella lisättiin vastavuoroisten ystävien kolmannen luokan tehtäväpistemäärän sekä muuntavan muuttujan päävaikutukset. Kolmannella askeleella lisättiin vielä ystävien tehtäväpistemää- rän ja muuntavan muuttujan yhdysvaikutustermi" Mitä tarkoittaa muuntavan muuttujan "päävaikutukset" ja "yhdysvaikutustermi"?
Regressioanalyysissä tutkitaan monen eri muuttujan vaikutusta tutkittavaan kohteeseen, ja sitten tuloksista tulkitaan, lisääkö uudet muuttujat yhdessä muiden kanssa enemmän tutkittavaa muutosta vai ei. Se on siis yhdysvaikutusta, että useampi eri muuttuja yhdessä saavat aikaan jonkin vaikutuksen. Päävaikutus tarkoittaa taas sitä, että muuttuja itse yksinään vaikuttaa tutkimuskohteeseen.
Sivun 53 taulukko aiheuttaa suurta hämmennystä sillä se ei tunnu osuvan ihan yks yhteen seuraavalla sivulla tuloksia avaavan tekstin kanssa.
1) p-arvoja ei avata lainkaan tekstissä, jos korrelaatioarvon ylälaitaan ei ole merkitty mitään, onko se tilastollisesti epämerkittävä?
2) jos tulkintani ykköskohdassa on oikea, ymmärrän, miksi "tyttöjen ja heidän ystäviensä saamat pistemäärät olivat vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisessä lukemisessa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä" muttei lausetason luetun ymmärtämisessä. kolmannen luokan lausetason korrelaatiota ei voida edes verrata neljännen luokan pistemäärään sillä sillä ei ole tillastollista merkitystä (???)
3) jos tulkintani on edelleen oikea, en todella sitten ymmärrä pojille erikseen esitettyjen korrelaatiokertoimien arvoja ja niiden merkitsevyyttä! "Poikien tekninen lukutaito oli positiivisesti yhteydessä ystävien tekniseen lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla", vaikka Sanojen erottelu-tehtävässä korrelaatiot kummallakin luokalla ovat "mitättömän arvoisia"(?)
Jostain lähteestä ymmärsin myös, että p-arvon ollessa suurempi kuin 0,01, arvo ei ole tilastollisesti merkittävä, mikä olisi jälleen ristiriidassa tekstin kanssa. "Kolmannella luokalla vastaava yhteys löytyi lausetason LY:ssä" ja "neljännellä luokalla tekstitason LY:ssä", vaikka kummankin yläindeksissä komeilee yksi tähti tarkoittaen yli 1%:n sattumamahdollisuutta(?)!
Määritelmän mukaan: p < 0,001 tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä 0,001 <= p < 0,01 tulos on tilastollisesti merkitsevä 0,01 <= p < 0,05 tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä 0.05 <= p < 0,10 tulos on suuntaa antava
Jos ei ole merkitty mitään näistä tuloksella ei ole matemaattista merkitsevyyttä.
S. 52 taulukon kh on vähän epäselvä... Vaikka katsoinkin takaa, miten käsite oli selitetty. Osaisitko avata tätä jotenkin selkokielellä? Samoin tuo t? Kiitos paljon!
Keskihajonta kh kertoo siitä, kuinka kaukana tulokset ovat keskimäärin keskiarvosta. Suuri keskihajonta kertoo siitä, että on paljon vaihtelua suuntaan ja toiseen ja keskiarvo vain sattuu niiden väliin. Pieni keskihajonta kertoo siitä, että tulokset ovat melko homogeenisiä.
Tällaisen löysin: "Kahden riippumattoman otoksen t-testissä nollahypoteesina (H0) on, että tarkasteltavan muuttujan keskiarvo on yhtäsuuri kummassakin riippumattomassa tarkasteluryhmässä. Vastahypoteesi (H1) on tällöin kaksisuuntaisessa testissä: muuttujan keskiarvot ryhmissä ovat erisuuret." http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/harjoitus1.html
onko Kuder-Richardsonin reliabiliteetille mitään tiettyjä raja-arvoja, jolloin ne voitaisiin luokitella esim. erittäin luotettavaksi, luotettavaksi, hyväksi jne.? Kiitos jo etukäteen!
Tälläisen löysin: .90+ erittäin korkea luotettavuus reliability .80 – .90 todella hyvä luotettavuus .70 – .80 hyvä luotettavuus .60 – .70 Melko alhainen luotettavuus .50 – .60 Tarvitaan vahvistavia mittauksia .50 Kyseenalainen
Hei ! Mitä tarkoittaa jos korrelaatio on negatiivinen? Nollahan tarkoittaa ettei riippuvuutta ole.. miten siitä voi riippuvuus mennä vielä negatiivisemmaksi ?
Korrelaatio on negatiivinen, jos asioiden vaikutus on päinvastainen. Esimerkiksi jos vaikka lisätään erityisopetusryhmien määrää, ja samalla normaaliopetusryhmissä esiintyvät ongelmat vähenisivät, nämä selvästi korreloivat keskenään, mutta korrelaatio on negatiivinen.
Miten s.52 taulukon t- testiä luetaan? Onko esim. 5.33 huonoin vai paras tulos? Huonoin jos t tarkastelee keskiarvo eroja ja eroa on paljon vai onko ero hyvä?
Hei! Jos mietitään sivun 52 taulukkoa, niin 1.) Mistä kohtaa taulukkoa voidaan havaita (vahva) positiivinen korrelaatio? 2.) Entä mistä kohtaa voidaan katsoa suurinta reliabiliteettiä?
1) Korrelaatiota on taulukossa 2 seuraavalla sivulla. 2) Reliabiliteetti arvioi tutkimusasetelman oikeellisuutta. Ei löydy taulukosta, jossa on tutkimustuloksia.
Hei Jaakko! Onko kuviosta 1 pääteltävissä tai laskettavissa jotenkin tuo tekstissä kerrottu: "...jos lapsen ystävät menestyivät...niin lapsen menestyminen parani.." Miten tuota tulisi lukea? Kun minun mielestä, jos kerrotaan tuo aiemmin mainittu päätelmä, niin verrokkina tulisi sitten olla lapsi jonka ystävät menestyivät heikosti tehtävissä. Jotta siis kykenisin minkäänlaiseen johtopäätökseen.. Kuhea, miten epäselvästi tämänkin asian sain pakerrettua ulos! Alkaa olemaan aivotoiminta jo aika minimaalista näemmä..
Kuder-Richardsonin reliabiliteetin kohdalla jäin miettimään esitystapaa .75 ja .84. Onko tämä tieteellisessä kirjoituksessa tarkoittaen 0.75 ja 0.84? ja onko K-D raliabiliteetti siis 0-1.0 vaihteluvälillä?
VastaaPoistaKyllä nimenomaan näin, yleensä jätetään nolla merkitsemättä.
VastaaPoistaJa myös K-D reliabiliteetin vaihteluväli on oikein.
Kysymys tutkimuskysymysten määrästä:
VastaaPoistas.46 tutkimuskysymyksiä mainitaan kolme, s.57 kappaleen ensimmäinen lause on kuitenkin "Neljäs tutkimuskysymys oli [...]"
Onko s.51 tuloksissa mainittu "Aluksi tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin avulla, onko vastavuoroisten ystävyyssuhteiden olemassaolo yhteydessä lasten tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen." tämä neljäs tutkimuskysymys?
Se, mitä sivulla 57 väitetään neljänneksi tutkimuskysymykseksi, on ihan selvästi tutkimuskysymys 3.
PoistaVaikka tuntuu hassulta, että numerot menevät näin sekaisin, kysymys voi olla siitä, että tutkimuskysymysten määrää on muutettu artikkelin kirjoittamisen aikana.
"Aluksi tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin avulla, onko vastavuoroisten ystävyyssuhteiden olemassaolo yhteydessä lasten tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen."
PoistaTämä ei varsinainen ole tutkimuskysymys, vaan tämä on taustakysymys. Kaikki tutkimuskysymykset käsittelevät ystävyyssuhteiden suhdetta lukutaitoon. Ja tämän taustakysymyksen tarkoituksena on ollut tutkia, onko ystävyyssuhteilla ja lukutaidolla ylipäänsä minkäänlaista suhdetta. Kun tähän on saatu myönteinen vastaus, varsinaisesti tutkimuskymykset tutkivat tätä suhdetta sitten tarkemmin eri näkökulmista.
Kiitos selvennyksestä.
PoistaMuotoilin tosiaan kysymyksen huonosti. Neljänneksi väitetty sivulla 57 tosiaan selkeästi viittaa kolmanteen tutkimuskysymykseen. Epäselväksi minulle kuitenkin jää, mikä se neljäs kysymys s.46 esitettyjen kolmen lisäksi on (vai onko sitä), jos tuota taustakysymystä ei tutkimuskysymykseksi lasketa.
On vain kolme erityisesti tutkimuskysymykseksi nimettyä kysymyksen asettelua.
PoistaYstävien vaikutus lasten...
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä tuota Kuder-Richardsonin reliabiliteettia, tilastollista tunnuslukua, joka mittaa vapautta satunnaisista virheistä. S. 48 TL2-osatestistä puhuttaessa K-R rel. mainitaan .97. Miten tämä ja muut vastaavat luvut tulkitaan? Vastaavatko testattavat yleensä 97%:sti oikein vai sisältyykö tehtäviin 3 % virhemarginaali? Kumpikaan veikkaus ei taida olla oikea.
Mikäli lasten saamat pistemäärät eivät noudattaneet normaalijakaumaa, muuttujalle tehtiin neliöjuurimuunnos tai toisessa kohtaa (s.50) logaritmimuunnos. Mitä tämä tarkoittaa?
Reliabiliteetti ei kerro siis tutkimuskohteesta tai tutkimusaineistosta mitään. Reliabiliteetti kertoo siitä, mittaako mittari sitä, mitä sen odotetaan mittaavaan, .97 tuloksena kertoo siis siitä, että mittari mittaa varsin hyvin kohdettaan. Koska tässä on kyseessä virallinen lukutesti, on ihan ymmärrettävää ja hyvä, että se todella mittaa sitä, mitä toivotaan.
PoistaTilastotiede ei ole parhaita puoliani, mutta logaritmi matemaattisesti tuo lukujen eroa selkeämmin esiin. Jos aineisto ei noudata normaalijakaumaa eli oletettua tulosta, sille tehdään logaritmi/neliöjuurimuunnos. Tällöin aineistossa mahdollisesti piilevät erot tulevat selvemmin esiin. Toki tämä mielestäni heikentää ihan selkeästi kysymyksen reliabiliteettiä eli sitä, mittaako kysymys todella haluttua asiaa...
PoistaSivulla 50 artikkelissa Ystävien vaikutus... lukivaikeusriskiä kuvataan dikotomisilla muuttujilla ja muuttujan jälkeen annetaan sulkeissa n= 133,17 % ja n= 653,83 %. Eikö tämä ole yhteensä vastauksien määrä? Miksi se on osoitettu hämmentävänä prosenttilukuna?
VastaaPoistaHuomioi välilyönnit:
PoistaLukivaikeusriski n=133 (lasta), eli 17% lapsista
Ei lukivaikeusriskiä n=653 (lasta), eli 83% lapsista
Kiitos!
PoistaMoikka! Osaisitko antaa minkäänlaista selitystä, että miten ihmeessä tämän artikkelin 2. taulukkoa ja kuvio 1. luetaan? Mä en vaan pääse kärryille noista ja ois kiva jos joku osaisi edes vähän auttaa ja valaista mua!
VastaaPoistaTaulukko 2
PoistaTässä taulukossa siis korrelaatiokertoimia siitä, kuinka ystävät vaikuttavat toistensa lukituloksiin.
Kaikissa muissa kohdissa samassa vaikutus on samansuuntainen, paitsi 3. luokan LY-osiossa, jossa kuitenkaan luotettavuus ei ole kovin korkea.
Kavereilla on siis keskenään samantyyppiset taidot.
Kuviosta 1 teksti tuo esiin seuraavaa:
Poista"Ala-asteen lukutestin TL2-tehtävässä ja tekstitason luetun ymmärtämisen tehtävässä kolmannella luokalla selittivät lapsen tehtäväpistemääriä
kyseisissä tehtävissä neljännellä luokalla siten, että jos ystävät menestyivät tehtävissä kolmannella luokalla hyvin, niin lapsen menestyminen parani kolmannelta luokalta neljännelle luokalle. Ystävien vaikutusta sen sijaan ei ilmennyt sanojen erottelu- ja lausetason luetun ymmärtämisen tehtävissä."
Ihan ensi silmäyksellä en vielä hahmottanut, kuinka tämä kaikki ilmenee kuviosta, mutta tutkitaan lisää...
Sanastosta:
Poista"Standardoitu regressiokerroin beta (β) on regressioanalyysin tuloksena saatava tunnusluku, joka kuvaa selittävän ja selitettävänä olevan
muuttujan välisen yhteyden suuntaa ja voimakkuutta. Se on standardisoitu siten, että riippumatta analyysissa mukana olevien muuttujien vaihteluväleistä se sijoittuu aina välille
[-1, 1]. Negatiiviset arvot kuvaavat negatiivista yhteyttä, positiiviset arvot positiivista yhteyttä, ja mitä suurempi kertoimen itseisarvo on, sitä
voimakkaampi yhteys on. Ks. myös regressioanalyysi."
Sanastosta edelleen:
Poista"Regressioanalyysin erityinen etu on, että siinä voidaan tutkia yhtä aikaa monen selittävän muuttujan yhteyttä selitettävään muuttujaan. Tällöin
tulokset kertovat, mikä on yksittäisen selittävän muuttujan osuus silloin kuin muiden tekijöiden yhteys selitettävään muuttujaan on otettu
huomioon."
No, kun nämä nyt summataan, voidaan kuviota 1 ymmärtää...
PoistaLY tehtävässä lapsen oma kolmannen luokan tulos selittää .41 neljännen luokan tuloksen kehityksestä, kaverit lisäävät samaa vaikutusta .11.
TL tehtävässä lapsen oma kolmannen luokan tulos selittää .74 neljännen luokan tuloksen kehityksestä, kaverit lisäävät samaa vaikutusta .07.
Hei!
VastaaPoistaKertooko cohenin d s.52 taulukossa, mihin lukemisen osa-alueeseen ystävillä on suurin vaikutus? Eli vastavuoroisilla ystävyyssuhteilla olisi voimakkain vaikutus 4.luokan luetun ymmärtämiseen (d=.46).
Sanastossa:
Poista"Cohenin d
keskiarvoerotukseen ja keskihajontoihin perustuva efektikoon (vaikutuksen koon) mitta, jonka avulla
eri tutkimuksista saatuja tuloksia koekäsittelyjen vaikutuksista tai eikokeellisessa tutkimuksessa muuttujien yhteyksistä voidaan vertailla. Lasketaan yleensä siten, että se voi saada arvon nollasta ylöspäin. Mitä suuremman arvon Cohenin d saa, sitä voimakkaampi on ollut koekäsittelyn vaikutus tai sitä voimakkaampi on muuttujien välinen yhteys."
Päädyn kanssasi samaan tulkintaan.
Pistekeskiarvoissa on suurin ero nimenomaan tämän muuttujan kohdalla. Cohenin d käsittääkseni vain tilastollisesti vahvistaa, että kyse on nimenomaan ystävyyssuhteen vaikutuksesta eikä vaikutusta aiheuta jokin muu tekijä.
Hei! Esimerkiksi s.54 on puhuttu tulosten yhteydessä Fisherin Z-testistä. Mitä arvoja Z voi saada? Ja mitä kertoo esim. se, että Z:n arvo on negatiivinen? Ainakin ensinäkemältä vaikuttaisi siltä, että mitä kauempana Z on nollasta, sitä suurempi ero 4. ja 3. luokan erot lukutaidossa ovat. Kiitos!
VastaaPoistahttp://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/Testit.pdf
PoistaZ-voi saada joko suuria arvoja tai pieniä arvoja.
Päätelmäsi on minusta oikea.
PoistaMitä luulisit, mistä johtuu että lukivaikeusriski lasten määräksi on s. 50 ilmoitettu 133, mutta sivulla 53 taulukossa onkin merkitty n=78? Eivätkö kaikki lapsey ole osallistuneetkaan lopulliseen tutkimiseen?
VastaaPoistaTässä on raportoinnissa kyllä sekavuutta...
PoistaPari epäselvyyttä aiheuttavaa seikkaa löysin:
-Kolmannella ja neljännellä luokalla on tutkittu eri määrä lapsia.
-Sivulla 50 kerrotaan, että lukivaikeustiedo on saatu 84 %:lta tutkittavia.
yhteensä 133 lapsista sai lukivaikeusriskin ja vastavuoroisista 78! taulukossa 2 on kuvattu vain niitä lapsia, joilla on vähintään yksi vastavuoroinen ystävä
Poista**siis lukivaikeusriskiarvion!! lukivaikeuttahan nimenomaan ei esiopetuskevään jälkeen enää testattu eli kolmannella ja neljännellä lukivaikeuteen viittaavat vaikeudet saattoivat olla jo kokokonaan poissa! tämä taas vaikuttanee tuloksiin pienen otoksen ohella esim miksi lukivaikeusriski ei tässä tutkimuksessa muuntanut ystävävaikutusta.
PoistaMitä luulet, onkohan tässä kappaleessa esiteltyjä tuloksia syytä opetella kovin hyvin ulkoa, vai riittääkö, jos osaa tulkita taulukkoja oikein?
VastaaPoistaLukuja ei missään tapauksessa kannata ruveta opettelemaan. Taulukoiden tulkintaan kannattaa panostaa.
PoistaMiksiköhän mittarit ja muuntujat kohdassa muuntujaksi ei ole sanottu sukupuolta vaikka monesti tarkastellaan erikseen sekä juuri sukupuolella on vaikutusta muuntavan tekijänä kuvio 3?
VastaaPoistaMinusta kyse on siitä, että kirjoittaja ei vain ole nähnyt sukupuolta mittarina tai muuntujana, mikä minunkin mielestäni osoittaa vähän huolimatonta argumentaatiota, koska sukupuolella nimenomaan on tässä olennainen osa.
PoistaTekstissä s. 54 lukee "Fisherin Z-testin mukaan tyttöjen ja heidän ystäviensä saamat pistemäärät olivat vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisessä lukemisessa (ALLU TL2: Z = -2.04, p < .05) ja tekstitason luetun ymmärtämisessä (Z = -3.14, p < .01)." Itse ymmärrän taulukon 2 perusteella, että vaikutus on ollut myös lausetason luetun ymmärtämisessä. Miten taulukkoa on tämän osalta tulkittava?
VastaaPoistahttp://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/Testit.pdf
PoistaZ-voi saada joko suuria arvoja tai pieniä arvoja, joita tässä tutkimuksessa ei ole sijoitettu mihinkään taulukkoon. Z-testin osalta kirjoitettu tesksti on ainut mitä voidaan kysyä. Sanastokin on hyvin suurpiirteinen...
Hei ja kiitos todella paljon auttavasta blogista:)
VastaaPoistaEn ymmärrä sivujen 58 ja 59 regressiosuora-kaavioia. Koska kummassakin kaaviossa pitäisi mielestäni olla 2 eri regressiosuoraa? (Kuviossa 2: lapset joilla matalampi kogn. Taitotaso ja lapset joilla korkeampi kogn.taitotaso ja kuvio 3: tytöt ja pojat erikseen.) molemmissa on vain yksi viiva. Onko tämä virhe vai enkö vaan osaa lukea kaaviota. En vaan ymmärrä miten yhden viivan avulla voisi tehdä vertailua?
Kaisa
Kummassakin kaavissa on kaksi suoraa, toinen katkoviivalla, toinen yhtenäinen. Jos sinulla on tulostettu versio, tulostin on saattanut hukata katkoviivan...
PoistaJuu on tulostettu versio :D eli viiva on kadonnut. Pitää katsoa se ja piirtää paikalleen! Kiitos
PoistaHei!
VastaaPoistaOsaisitko selittää miten R^2 pitäisi tulkita Kuviossa 1. s. 56 ?
"Korrelaatiokerroin vastaa kysymykseen: Kuinka paljon muuttujan Y varianssista voidaan laskea tai liittää tai määrittää muuttujan X varianssiin? Se voidaan ilmoittaa prosentteina tästä yhteisvarianssista, eli 100x r2. Esimerkiksi:
PoistaJos korrelaatio r= .50, silloin r2 = 0.25 ja prosentteina siis 25%.
Jos korrelaatio r= -.30, silloin r2 = 0.09 ja prosentteina siis 9%. "
http://www.metodix.com/fi/sisallys/01_menetelmat/01_tutkimusprosessi/02_tutkimisen_taito_ja_tiedon_hankinta/09_tutkimusmenetelmat/61_korrelaatiokertoimet
Siis kolmannen luokan ystävien LY-tulokset ja lapsen omat LY-tulokset yhdessä selittävät 18% lapsen 4. luokan LY-tuloksista.
PoistaYmmärrän 3. Tutkimuskysymyksen 2. Kysymyksen "täydentäjänä".
VastaaPoistaVoisikohan 3. Tutkimuskysymyksen ( muuntaako lapsen kognitiivinen taitotaso, lukivaikeusriski tai sukupuoli tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen liittyvää ystävien vaikutusta? ) tulkita niin, että mitkä noista kolmesta vaikuttavat vastavuoroisten ystävien samankaltaistumiseen? on niin hankalasti mun mielestä muotoiltu tuo kysymys..
Kolmas tutkimuskysymys kysyy:
Poista"Muuntaako lapsen
-kognitiivinen taitotaso,
-lukivaikeusriski tai
-sukupuoli
tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen liittyvää ystävien vaikutusta?"
Kolmaanteen tutkimuskysymykseen vastataan sivuilla 57-59:
"Kognitiivista taitotasoa,
lukivaikeusriskiä ja
sukupuolta kuvaaville muuttujille rakennettiin kullekin omat mallit, joissa tarkasteltiin kyseisten muuttujien muuntavia vaikutuksia kussakin lukemisen tehtävässä erikseen..."
Tähän kysymykseen on ympätty aika paljon tavaraa ja myös sen tulos ja raportointi sisältää paljon informaatiota, jota on oikeasti vaikea hahmottaa.
Moikka!
VastaaPoistaSivulla 61 viitataan kahdesti "tekniseen lukutaitoon", vaikka tutkimustulosten mukaan se kattaisi vain ALLU TL2 -testin. (?)
Tutkimuksissa todettiin että (s.54) "yhteydet näyttävät silmämääräisesti olevan hieman voimakkaampia neljännellä kuin kolmannella luokalla kaikissa paitsi Sanojen erottelu -tehtävässä" ja (s.55) "ystävän pistemäärät Ala-asteen lukutestin TL2-tehtävässä ja tekstitason luetun ymmärtämisen tehtävässä kolmannella luokalla selittivät lapsen tehtäväpistemääriä kyseisissä tehtävissä neljännellä luokalla siten, että jos ystävät menestyivät tehtävissä kolmannella luokalla hyvin, niin lapsen menestyminen parani kolmannelta luokalta neljännelle luokalle." Sivulla 61 kuitenkin lukee, että "ystävien keskinäinen samankaltaisuus teknisessä lukutaidossa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä lisääntyi vuoden aikana" sekä "ystävillä on vaikutusta yksittäisistä akateemisista taidoista ainakin tekniseen lukutaitoon ja tekstitason luetun ymmärtämiseen." Onko sivulla 61 siis vain oikaistu viittaamalla TL2-testiin teknisen lukutaidon termillä vai olenko ymmärtänyt tämän jotenkin väärin?
Anteeksi kysymyksen sekalainen muotoilu!
TL ~ TekninenLukutaito.
PoistaS. 49 Kuder Richardsonin reliabiliteetti Sanojen erottelu -tehtävälle on kolmannella luokalla .72 ja neljännellä luokalla .78.
VastaaPoistaTarkoittaako tämä että mittari mittaa asiaa paremmin nelosluokalla? Miksei se mittaa molemmilla luokilla yhtä hyvin?
Vaikka testeissä on samantyyppiset tehtävät, jo sanojen vaihtuminen tehtävässä kolmannelta neljännelle luokalle saa aikaan noin pienen eron.
PoistaHei! s.54 sanotaan että tyttöjen ja heidän ystäviensä pistemäärät vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisssä lukemisessa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä.
VastaaPoistaMinusta yhteys on kasvanut myös lausetason luetun ymmärtämisessä. En ymmärrä! Kiitos jos viitsit vastata, olen pohtinut tota jo ihan liian kauan.
Vai onko tuo tulkinta sittenkin tehty 2.taulukon sijaan nnoista Fisherin Z- testeistä, joista en sitten ymmärrä sitäkään vähää.
Mielestäni kyse on niistä yläindekseistä. Kun useimmissa arvoissa on testin luotettavuutta korostavia p-arvoja, kolmannen luokan lausetason luetunymmärtämisessä sitä ei ole. Vaikka luvut tässäkin osoittavat kasvua, tutkija ei uskalla sitä tuoda julki, koska tutkimuksen tuottaman datan p-arvo ei jostakin syystä riitä varmaan päätelmään.
PoistaKiitos! Eipä käynyt mielessäkään, mutta hyvä että selvisi. Tämä blogi on muutenkin avannut näitä minulle hurjasti. Kiitos Sinulle!
Poistas.57: "Toisella askeleella lisättiin vastavuoroisten ystävien kolmannen luokan
VastaaPoistatehtäväpistemäärän sekä muuntavan muuttujan päävaikutukset.
Kolmannella askeleella lisättiin vielä ystävien tehtäväpistemää-
rän ja muuntavan muuttujan yhdysvaikutustermi"
Mitä tarkoittaa muuntavan muuttujan "päävaikutukset" ja "yhdysvaikutustermi"?
Regressioanalyysissä tutkitaan monen eri muuttujan vaikutusta tutkittavaan kohteeseen, ja sitten tuloksista tulkitaan, lisääkö uudet muuttujat yhdessä muiden kanssa enemmän tutkittavaa muutosta vai ei. Se on siis yhdysvaikutusta, että useampi eri muuttuja yhdessä saavat aikaan jonkin vaikutuksen. Päävaikutus tarkoittaa taas sitä, että muuttuja itse yksinään vaikuttaa tutkimuskohteeseen.
PoistaKiitos tästä ja koko blogista. Erittäin selventävästi osaat kirjoittaa.
PoistaSivun 53 taulukko aiheuttaa suurta hämmennystä sillä se ei tunnu osuvan ihan yks yhteen seuraavalla sivulla tuloksia avaavan tekstin kanssa.
VastaaPoista1) p-arvoja ei avata lainkaan tekstissä, jos korrelaatioarvon ylälaitaan ei ole merkitty mitään, onko se tilastollisesti epämerkittävä?
2) jos tulkintani ykköskohdassa on oikea, ymmärrän, miksi "tyttöjen ja heidän ystäviensä saamat pistemäärät olivat vahvemmin yhteydessä toisiinsa neljännellä kuin kolmannella luokalla teknisessä lukemisessa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä" muttei lausetason luetun ymmärtämisessä. kolmannen luokan lausetason korrelaatiota ei voida edes verrata neljännen luokan pistemäärään sillä sillä ei ole tillastollista merkitystä (???)
3) jos tulkintani on edelleen oikea, en todella sitten ymmärrä pojille erikseen esitettyjen korrelaatiokertoimien arvoja ja niiden merkitsevyyttä! "Poikien tekninen lukutaito oli positiivisesti yhteydessä ystävien tekniseen lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla", vaikka Sanojen erottelu-tehtävässä korrelaatiot kummallakin luokalla ovat "mitättömän arvoisia"(?)
Jostain lähteestä ymmärsin myös, että p-arvon ollessa suurempi kuin 0,01, arvo ei ole tilastollisesti merkittävä, mikä olisi jälleen ristiriidassa tekstin kanssa. "Kolmannella luokalla vastaava yhteys löytyi lausetason LY:ssä" ja "neljännellä luokalla tekstitason LY:ssä", vaikka kummankin yläindeksissä komeilee yksi tähti tarkoittaen yli 1%:n sattumamahdollisuutta(?)!
huh toivottavasti jotain selkoa saisi tähän:)
Määritelmän mukaan:
VastaaPoistap < 0,001 tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä
0,001 <= p < 0,01 tulos on tilastollisesti merkitsevä
0,01 <= p < 0,05 tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä
0.05 <= p < 0,10 tulos on suuntaa antava
Jos ei ole merkitty mitään näistä tuloksella ei ole matemaattista merkitsevyyttä.
Z-testin tulokset eivät näy taulukossa, ne on vain tekstiin kirjoitettu.
PoistaS. 52 taulukon kh on vähän epäselvä... Vaikka katsoinkin takaa, miten käsite oli selitetty. Osaisitko avata tätä jotenkin selkokielellä? Samoin tuo t? Kiitos paljon!
VastaaPoistaKeskihajonta kh kertoo siitä, kuinka kaukana tulokset ovat keskimäärin keskiarvosta. Suuri keskihajonta kertoo siitä, että on paljon vaihtelua suuntaan ja toiseen ja keskiarvo vain sattuu niiden väliin. Pieni keskihajonta kertoo siitä, että tulokset ovat melko homogeenisiä.
VastaaPoistat-arvo on t-testin tulos:
PoistaTällaisen löysin:
"Kahden riippumattoman otoksen t-testissä nollahypoteesina (H0) on, että tarkasteltavan muuttujan keskiarvo on yhtäsuuri kummassakin riippumattomassa tarkasteluryhmässä. Vastahypoteesi (H1) on tällöin kaksisuuntaisessa testissä: muuttujan keskiarvot ryhmissä ovat erisuuret."
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/harjoitus1.html
Hei!
VastaaPoistaonko Kuder-Richardsonin reliabiliteetille mitään tiettyjä raja-arvoja, jolloin ne voitaisiin luokitella esim. erittäin luotettavaksi, luotettavaksi, hyväksi jne.?
Kiitos jo etukäteen!
Tai oikeastaan kd:n ollessa kyseessä: erittäin hyvin mittaava, hyvin mittaava, kohtuullinen jne.
PoistaTälläisen löysin:
Poista.90+ erittäin korkea luotettavuus reliability
.80 – .90 todella hyvä luotettavuus
.70 – .80 hyvä luotettavuus
.60 – .70 Melko alhainen luotettavuus
.50 – .60 Tarvitaan vahvistavia mittauksia
.50 Kyseenalainen
Kiitän!
PoistaHei ! Mitä tarkoittaa jos korrelaatio on negatiivinen? Nollahan tarkoittaa ettei riippuvuutta ole.. miten siitä voi riippuvuus mennä vielä negatiivisemmaksi ?
VastaaPoistaKorrelaatio on negatiivinen, jos asioiden vaikutus on päinvastainen. Esimerkiksi jos vaikka lisätään erityisopetusryhmien määrää, ja samalla normaaliopetusryhmissä esiintyvät ongelmat vähenisivät, nämä selvästi korreloivat keskenään, mutta korrelaatio on negatiivinen.
PoistaHei mitähän s. 52 taulukossa tarkoitetaan df: llä ?? Kiitos jos ehdit vielä vastaamaan :)
VastaaPoistadf=vapausaste.
PoistaTilastotieteessä vapausaste on niiden muuttujien lukumäärä, jotka voivat vaihdella.
Vapausaste kertoo välillisesti tutkittavan aineiston koosta.
Miten s.52 taulukon t- testiä luetaan? Onko esim. 5.33 huonoin vai paras tulos? Huonoin jos t tarkastelee keskiarvo eroja ja eroa on paljon vai onko ero hyvä?
VastaaPoistaT-testin tuloksina saadaan t-, df- ja p-arvo, joista p-arvo on se tärkein.
Poista"Mitä pienempi p-arvo sitä enemmän saan tukea sille, että keskiarvojen välinen ero on merkitsevä."
https://tilastoapu.wordpress.com/tag/kahden-riippumattoman-otoksen-t-testi/
Hei!
VastaaPoistaJos mietitään sivun 52 taulukkoa, niin
1.) Mistä kohtaa taulukkoa voidaan havaita (vahva) positiivinen korrelaatio?
2.) Entä mistä kohtaa voidaan katsoa suurinta reliabiliteettiä?
1) Korrelaatiota on taulukossa 2 seuraavalla sivulla.
Poista2) Reliabiliteetti arvioi tutkimusasetelman oikeellisuutta. Ei löydy taulukosta, jossa on tutkimustuloksia.
Hei Jaakko! Onko kuviosta 1 pääteltävissä tai laskettavissa jotenkin tuo tekstissä kerrottu: "...jos lapsen ystävät menestyivät...niin lapsen menestyminen parani.." Miten tuota tulisi lukea? Kun minun mielestä, jos kerrotaan tuo aiemmin mainittu päätelmä, niin verrokkina tulisi sitten olla lapsi jonka ystävät menestyivät heikosti tehtävissä. Jotta siis kykenisin minkäänlaiseen johtopäätökseen.. Kuhea, miten epäselvästi tämänkin asian sain pakerrettua ulos! Alkaa olemaan aivotoiminta jo aika minimaalista näemmä..
VastaaPoista-Hanna
Tämä on aiheuttanut muillekin päänvaivaa ja pitkällisen tulkinnän päätteeksi minä päädyin (yllä) seuraavaan:
Poista"LY tehtävässä lapsen oma kolmannen luokan tulos selittää .41 neljännen luokan tuloksen kehityksestä, kaverit lisäävät samaa vaikutusta .11.
TL tehtävässä lapsen oma kolmannen luokan tulos selittää .74 neljännen luokan tuloksen kehityksestä, kaverit lisäävät samaa vaikutusta .07."
Siis mistä nuo esimerkin luvut on saatu? Vai heitetty vaan kuvioon esimerkinomaisesti?
VastaaPoista-yhä Hanna
"standardoidut β-kertoimet sekä selitysasteet kuviossa 1"
Poista