s. 147 puhutaan sekä argumentatiivisesta skeemasta että käytännöllisestä argumentista (josta myös kaavio seuraavalla sivulla). Ovatko nämä käsitteet synonyymejä? Ainakin toisen kappaleen loppupuolella kuvatut argumentatiivisen skeeman "osat" ovat kuvattu myös käytännöllistä argumenttia kuvaavassa kaaviossa (väitteet, tavoitteet, arvot...).
"Argumentatiivisella skeemalla tarkoitamme järkeilyn ja perustelun rakennetta, joka liittää premissit ja johtopäätöksen yhteen. Nämä käytännölliset argumentit rakentuvat vallitsevia olosuhteita kuvaavista väitteistä, tavoitteista, tavoitteiden taustalla vaikuttavista arvoista ja syy-seuraussuhteita kuvaavista väitteistä. Käytännöllisen argumentin rakenne on esitetty kuviossa 1."
Tässä on siis kyse ennen kaikkea kontekstin (K) huomioimisesta päätöksenteossa. Siksi puhutaan käytännöllisestä (eikä esimerkiksi abstraktista) argumentista.
Skeema on aikansa muotisana, jolla voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa abstraktia rakennetta. Käytännöllinen argumentti tarkoittaa sitä perustelemisen tapaa, jossa käytännön ympäristö huomioidaan. Argumentatiivinen skeema on tämän päätöksentekotavan jonkinlainen yläkäsite.
Näin minä tätä hahmottaisin. Mutta siis jos em. käsitteitä pitää synonyymeina, virhettä ei käytännössä tule.
Hei! Kumpaan tarveharkinta ja subjektiivinen päivähoito-oikeus liittyy liberalistiseen vai sosiaalidemokraattiseen järjestelmään, vai liittyykö kumpaankaan?
S.143 sanotaan, että kun päivähoito poistettiin sosiaalipalveluista niin se liittyi liberalistiseen tapaan. Miksi samalla sivulla kuitenkin mainitaan, että liberalistiseen tapaan liittyy päivähoidon palveluluonteen korostus?
Kun päivähoito poistettiin sosiaalipalveluista, ei kyse ollut siitä, etteikö päivähoito olisi sosiaalipalvelua, vaan siitä, että päivähoito nähdään osana lapsen kasvatusta, joka sittemmin jatkuu oppivelvollisuudella. Toki, kun se siirrettiin eri hallinnon alalle, se lakkasi juridisesti olemasta sosiaalipalvelu.
Vaikka päivähoitolakkasi olemasta juridisesti SOSIAALIpalvelu, se on edelleen kuitenkin PALVELU. Itse asiasta, kun "sosiaali" poistui tästä, "palvelu" jopa lisääntyi, kun sen siitä käyttäjistä tuli asiakkaita.
Eikö subjektiivinen päivähoito-oikeus ole enemmänkin sosiaalidemokraattista? Sehän korostaa kaikille yhteistä tasa-arvoista mahdollisuutta. Onhan siinä lapsen oikeudet ja yksilöä korostetaan myös. Kun taas tarveharkintaisella ajattelisin tarkoitettavan vain niitä keillä on tarve palvelulle. Eli yksilöllisiä oikeuksia (ylikansallista liberaali kehityskulku) vai olisiko molemmat sittenkin liberaalia?
Hupaisaa kyllä tämä minusta riippuu hallituskaudesta ja näkökulmasta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan ajatella turhana työttömien lapsille, koska heillä olisi mahdollisuus hoitaa lasta kotonaan. Toisaalta se voidaan nähdä turhana varakkaille perheille, joilla olisi varaa hankkia lastenhoitopalvelu myös yksityisiltä markkoinoilta... Mutta katsotaanpa vielä, jos löydän kirjasta tähän sopivaa lainausta.
"Vanhemmille vuodesta 1985 myönnetty oikeus käyttää kotihoidon tukea yksityisen hoidon maksamiseen ja vuonna 1997 myönnetty oikeus yksityisen hoidon tukeen [---] kiinnittyvät osittain liberalistiseen hallintotapaan, jolle tyypillistä on esimerkiksi pyrkimys valtion ohjauksen vähentämiseen"
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon edustaa universalismia ja kuuluu siten ehdottomasti sosiaalidemokraattiseen perinteeseen! Liberalismissa kannatetaan enemmän tarveharkintaisuutta eli avustusten jakamista tarpeen mukaan.
"Seuraavassa aallossa lakiin lisättiin subjektiivisen oikeuden periaate, joka koski ensin vain alle kolmevuotiaita. Järjestelmän universaali luonne vahvistui tällöin, olihan oikeus päivähoitopaikkaan ollut aluksi tarveharkintainen." Eikö siis voida sanoa, että subjektiivinen oikeus liittyy enemmän sosiaalidemokraattiseen ajatteluun, sillä puhutaan universaalisuudesta..?
s. 149: "Tavoitteiden yksilöllisiä oikeuksia koskevat argumentit nivoutuivat ylikansalliseen kehityskulkuun, sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavien argumenttien voitiin puolestaan nähdä puolustavan sosialidemokraattiselle hallintoalueelle ominaista polkuriippuvuutta. Yhteiskunnallista hyödyllisyyttä painottavista argumenteista voitiin löytää näitä molempia – sekä ylikansallisia liberalistisia pyrkimyksiä edistäviä että sosialidemokraattisen polkuriippuvuuden mukaisia kehityskulkuja puolustavia ratkaisuehdotuksia."
Siis minä en nyt yhtään ymmärrä.. Artikkelissa sanotaan selvästi että kun subjektiivinen päivähoito-oikeus lisättiin lakiin niin tällöin korostui universaalisuus ja universaallisuus=sosiaalidemokraattiselle hallintojärjestelmälle tyypillistä, ja silti subjektiivinen päivähoito-oikeus edustaa ylikansallisia liberalistista ajattelutapaa?? Oonkohan mä nyt jotenkin tyhmä, kun tämä ei vaan mahdu mun päähän enkä nyt pysty mitenkään ymmärtämään miten asia on :D
Tulokset osiossa on esitetty nämä kolme perustelu tyyliä, joita lausunnoissa on käytetty: yhteiskunnallinen hyödyllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yksilölliset oikeudet. Näillä perusteluilla otetaan kantaa päivähoitokysymyksiin lakia valmisteltaessa. Sosiaalisella oikeuden mukaisuudella, jota polkuriippuvuus siis edustaa, päivähoito perusteltaessa voitaisiin todeta "Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet päivähoitoon". Yksilöllisillä oikeuksilla, jollaisia näkökulmia ylikansalliseen liberalismiin puolestaan kuuluu, perusteltaessa todettaisiin esim. "Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen". Historia osuudessa subjektiivista päivähoito-oikeutta käsiteltäessä taas viitataan siihen, että polkuriippuvuus on lähentynyt ylikansallista liberalismia subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä KOSKA varhaiskasvatus on silloin kyetty näkemään yksilön (lapsen) oikeutena. Auttoiko? Vai sotkinko lisää. Jaakko voi varmasti vielä tarkentaa, koska en ole mikään asiantuntija. t. Emilia
Piti lukea ... Sosiaalisella oikeuden mukaisuudella, jota polkuriippuvuus siis edustaa, subjektiivista päivähoito-oikeutta perusteltaessa voitaisiin todeta "Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet päivähoitoon". Yksilöllisillä oikeuksilla, jollaisia näkökulmia ylikansalliseen liberalismiin puolestaan kuuluu, perusteltaessa todettaisiin esim. "Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen"....
Suomalainen poliittinen järjestelmä on siitä haastava, että ei ole kahta selkeästi vaihtoehtoista puoluetta, kuten useissa maissa. Se mitä on aikoinaan perusteltu sosiaalidemokratiassa oikeaksi, voidaan ihan hyvin perustella myös liberaaleilla oikeaksi.
Minun nähdäkseni "polkuriippuvuus" ja "universalismi" ovat toisilleen vastakohtia. Polkuriippuvuus minusta tarkoittaa, että aiemmat valinnat vaikuttavat myöhempiin valintoihin. Kun taas universalismi tarkoittaa sitä, että kaikki saavat yhtäläiset palvelut riippumatta ennakkoasetelmista ja aiemmista valinnoistaan.
Universalismi ja polkuriippuvuus eivät tämän artikkelin kontekstissa ole missään nimessä toistensa vastakohtia. Polkuriippuvuuden avulla kuvataan ikään kuin paikallisia perinteitä, joita suomalaisen hyvinvointivaltion tapauksessa voidaan kutsua "sosiaalidemokratiaksi". Sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltioajattelussa KESKEISTÄ on juuri universalismi, eli jokaisen kansalaisen yhtäläinen oikeus esimerkiksi julkisiin palveluihin. Universalismi siis liittyy tässä artikkelissa täysin kiistämättömästi sosiaalidemokratiaan, ei liberalismiin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa saattaa esiintyä erilaisia näkemyksiä, mutta pääsykokeisiin lukijoiden tulee pitäytyä vain artikkelin näkemyksissä. :)
Sehän sanotaankin artikkelissa aivan selkeästi s. 138 alussa: "Suomalaisen päivähoidon ja siihen sisältyvän varhaiskasvatuksen polkuriippuvuus sijoittuu pohjoismaiseen sosialidemokraattiseen hyvinvointia ja hoivaa korostavan hallintojärjestelmän perinteeseen, jonka perusperiaatteisiin on kuulunut universaalisuus: kaikilla kansalaisilla on pääsy palveluiden piiriin. [--] Tällainen sosialidemokraattinen polkuriippuvuus on selkeästi jäljitettävissä suomalaisen päivähoitojärjestelmän historiassa." T. Sama kuin edellä
Tekstissähän kyllä näin sanotaan, mutta tässä on yritetty ymmärtää käsitteitä. Minusta universalismin käsite eli se, että palvelut olisivat kaikille samanlaiset, on ristiriidassa sen kanssa, että saamasi palvelut riippuisivat niistä valinnoista, joita on aiemmin tehnyt.
Polkuriippuvuuden käsitteellä ei kuvata yksilön elämää, vaan esimerkiksi valtiotason politiikan kehitystä. Siis huomattavasti isomman mittakaavan kehityskulkujen määrittymistä. Universalismi sosialidemokratian periaatteena siis ON osa suomalaista polkuriippuvuutta, eli niitä perinteitä, jotka ovat olleet yhteiskunnassamme keskeisiä. Polkuriippuvuuden käsitteellä ei ole mitään tekemistä yksilön oikeuksien ja valintojen kanssa. Se ei siis tarkoita tässä sitä, että päivähoidon suhteen tehdyt aiemmat päätökset tai muut yksilötason elämänvalinnat vaikuttaisivat yksilön tuleviin oikeuksiin. Polkuriippuvuus tarkoittaa Suomen kohdalla sitä, että historiamme on niin vahvasti universalistisessa hyvinvointivaltioajattelussa, ettei valtiollinen päätöksenteko voisi mitenkään yhtäkkiä muuttua täysin liberalistiseksi (ääriesimerkkinä päiväkotien täysi yksityistäminen ja maksullisuus). Polkuriippuvuus, meidän kohdallamme universalismin perinne, ikään kuin jarruttaa ylikansallisten virtausten omaksumista. Politiikka voi muuttua paljonkin ajan kanssa, mutta polkuriippuvuus estää sitä muuttumasta mitenkään yhdessä yössä.
Sivulla 150 todetaan näin: "Kun suomalaista varhaiskasvatusta on tarkasteltu taloudellisten linssien läpi, on varhaiskasvatus ja päivähoito perinteisesti nähty ensisijaisesti kulutuksen näkökulmasta: se on julkinen palvelu, josta koituu kustannuksia, mutta ei tuottoja." " Tästä vallitsevasta puhetavasta huolimatta varhaiskasvatusta koskevat poliittiset ratkaisut ovat näyttäneet perustuvan muihin seikkoihin kuin kustannusten minimointiin: vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseen, työvoimapulan selättämiseen tai joustavan työvoimaresurssin tajoamiseen."
Seuraavalla sivulla 151 mainitaan työnantajien edustajien lausuntojen vedonneen uudistusten kustannusneutraaliuuteen tai kustannusten vähentämiseen.
Pitäisikö nuo työnantajien edustajien lausunnot aiemman tekstin perusteella yhdistää sosialidemokraattiseen polkuriippuvuuteen vai ylikansalliseen kehityskulkuun?
miten toisen asteen oppilaitosverkoston korostama vaatimus "sisällöllisen ohjauksen siirtämisestä opetushallitukselle" voidaan nähdä edustavan inhimillisen pääoman sijoittamisen ajatusta? voisin ymmärtää liberalistisen kehityskulun lausunnossa niin, että vaatimus on opettajien autonomiaa korostavasta sosialidemokraattisesta perinteestä poikkeavaa, mutta että inhimilliseen pääomaan sijoittamisena??:D
Tällaisen määritelmän löysin: "Inhimillinen pääoma viittaa yksilön [---] tietoihin, taitoihin ja kykyihin [---] joilla on vaikutuksia henkilön hyvinvoinnin saavuttamiseen sekä tuottavaan ja tehokkaaseen toimintaan."
Siis varhaiskasvatuksen ohjauksen siirtäminen opetushallitukseen voidaan nähdä panostuksena yksilön tietojen ja taitojen kehittämiseen. Sen sijaan, että varhaiskasvatus nähtäisiin vain päivähoitona ja huolenpitona, siinä on kasvatuksellinen tavoite lisätä yksilön "inhimillistä pääomaa".
1) S. 143 sanotaan: Mahonin ym. (2012) mukaan muiksi hallintoalueen polkuriippuvuudesta poikkeaviksi piirteiksi suomalaisessa varhaiskasvatuspolitiikassa voidaan tulkita vanhemmille vuodesta 1985 myönnetty oikeus käyttää kotihoidon tukea yksityisen hoidon maksamiseen ja vuonna 1997 myönnetty oikeus yksityisen hoidon tukeen.
Mikä ero näillä kahdella oikeudella on? Eka mielestäni selkeä, mutta mikä tuo v. 1997 myönnetty oikeus on? Vastaako nykyistä kotihoidontukea (eli saa tukea, jos hoitaa lastaan ”yksityisesti” kotona)?
2) S. 156 sanotaan: Diskursiivisten käytäntöjen lisäksi erilaiset tekniset ja käytännölliset järjestelyt vaikuttavat varhaiskasvatuksen institutionaaliseen rakentumiseen. On mahdollista, että näissä järjestelyissä ja niistä seuraavissa käytännöissä ylikansallinen kehitystrendi näkyy vahvemmin kuin tutkimissamme lausunnoissa. Tällainen tekninen järjestely olisi esimerkiksi hallituksen syksyllä 2013 esittämä tarveharkinnan palauttaminen… ….Toinen esillä ollut järjestely oli lain valmistelun yhteydessä esitetty tavoite maksujärjestelmän muuttamisesta tuntiperustaiseksi…
Ymmärrän kirjoittajan ekat lauseet siten, että nuo pari esimerkkiä teknisistä ja käytännöllisistä järjestelyistä (tarveharkinnan palauttaminen ja maksujärjestelmän muuttaminen tuntiperustaiseksi) pitäisi olla ylikansallista liberalismia heijastelevia. Mutta kuten hän myös itse ekan kohdalla sanoo, näin ei ehkä ole (”viittaisi sosiaalipalveluajattelun palaamiseen”). Mikä logiikka tässä on? Tuon toisen voisin kyllä tulkita ylikans. lib. ajatteluun (olenko oikeassa?), mutta tuo ensimmäinen? Onko tosiaan eka sos.dem. ajattelua ja toinen ylikans. lib.? Niin ja sitten argumentoinnin logiikka menee jotenkin hassusti. Vai miten tämä kappale pitäisi tulkita?
Viisaammasta tiedä mutta vanhempi todennäköisesti...
1) Minun käsittääkseni ero on lapsen ikä. Kotihoidon tukea (joko vanhemmalle tai yksityiselle hoitajalle) maksetaan alle kolmivuotiaista lapsista. Yksityisen hoidon tukea saa alle kouluikäisistä lapsista.
2) Tässä pohdinnassahan tuleekin esille se, että mikä nähdään liberaalina ja sosiaalidemokraattisena ei ole itsestään selvää...
"Diskursiivisten käytäntöjen lisäksi erilaiset tekniset ja käytännölliset järjestelyt vaikuttavat varhaiskasvatuksen institutionaaliseen rakentumiseen."
Tämä siis tarkoittaa, että poliittisen keskustelun ja päätöksen teon lisäksi päivähoitojärjestelmän rakentumiseen vaikuttaa käytännön asiat kuten paikalliset tila- ja henkilökuntaratkaisut.
"On mahdollista, että näissä järjestelyissä ja niistä seuraavissa käytännöissä ylikansallinen kehitystrendi näkyy vahvemmin kuin tutkimissamme lausunnoissa."
Tutkija on ollut hiukan hämmästynyt, miten vähän ylikansallisuus näkyy lausunnoissa. Ja itse asiassa hän uskoo, että teksnisissä järjestelyissä ylikansallisuus saattaa näkyä enemmänkin kuin periaatteellisissa linjauksissa.
Kiitti vielä näin jälkikäteen vastauksestasi, apua oli ainakin silloin, kun kysyin. Itse kokeen lopputulemasta nyt en sitten tiedä. Saas nähdä. Niin ja tuo alun ikä asia: nooh, kyllä itse asiassa täälläkin päässä on jo vuosia kertynyt. :)
Moi! s.144 on taulukko reformiaalloista ja toisen aallon kohdalla on tuo subjektiivisen päivähoito-oikeuden lisääminen lakiin. Mitä tarkoittaa tuossa alle 3-vuotiaiden kohdassa 1984(5)/1990? Onko tuo muutos siis tehty 1984, vaikka reformin ajanjakso on 1985-1995? Jotenkin tekstistä ymmärrän, että se olisi tullut vasta 1985.. Tämä on varmastikin pelkkää pilkunviilausta, mutta en uskalla jättää mitään arvailun varaan :)
Minun mielestäni se on ihan puhdasta retorista kikkailua.
Edellä eräs lukija määritteli polkuriippuvuuden näin: "Polkuriippuvuus tarkoittaa Suomen kohdalla sitä, että historiamme on niin vahvasti universalistisessa hyvinvointivaltioajattelussa, ettei valtiollinen päätöksenteko voisi mitenkään yhtäkkiä muuttua täysin liberalistiseksi"
Tässä tulee esiin se, että polkuriippuvuus tekee päätöksenteosta jäykkää, koska suuria muutoksia ei voi tehdä yhtäkkiä. Toisaalta tämä sama asia kuvataan joustavuutena siten, että jos jotakin asiaa vähän muutetaan, se onnistuu, kunhan asiat palautuvat alkuperäiseen asentoonsa.
s. 147 puhutaan sekä argumentatiivisesta skeemasta että käytännöllisestä argumentista (josta myös kaavio seuraavalla sivulla). Ovatko nämä käsitteet synonyymejä? Ainakin toisen kappaleen loppupuolella kuvatut argumentatiivisen skeeman "osat" ovat kuvattu myös käytännöllistä argumenttia kuvaavassa kaaviossa (väitteet, tavoitteet, arvot...).
VastaaPoista"Argumentatiivisella skeemalla tarkoitamme järkeilyn ja perustelun rakennetta, joka liittää premissit ja johtopäätöksen yhteen. Nämä käytännölliset argumentit rakentuvat vallitsevia olosuhteita kuvaavista väitteistä, tavoitteista, tavoitteiden taustalla vaikuttavista arvoista ja syy-seuraussuhteita
Poistakuvaavista väitteistä. Käytännöllisen argumentin rakenne on esitetty kuviossa 1."
Tässä on siis kyse ennen kaikkea kontekstin (K) huomioimisesta päätöksenteossa. Siksi puhutaan käytännöllisestä (eikä esimerkiksi abstraktista) argumentista.
Skeema on aikansa muotisana, jolla voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa abstraktia rakennetta. Käytännöllinen argumentti tarkoittaa sitä perustelemisen tapaa, jossa käytännön ympäristö huomioidaan. Argumentatiivinen skeema on tämän päätöksentekotavan jonkinlainen yläkäsite.
Näin minä tätä hahmottaisin. Mutta siis jos em. käsitteitä pitää synonyymeina, virhettä ei käytännössä tule.
Hei!
VastaaPoistaKumpaan tarveharkinta ja subjektiivinen päivähoito-oikeus liittyy liberalistiseen vai sosiaalidemokraattiseen järjestelmään, vai liittyykö kumpaankaan?
S.143 sanotaan, että kun päivähoito poistettiin sosiaalipalveluista niin se liittyi liberalistiseen tapaan. Miksi samalla sivulla kuitenkin mainitaan, että liberalistiseen tapaan liittyy päivähoidon palveluluonteen korostus?
Kun päivähoito poistettiin sosiaalipalveluista, ei kyse ollut siitä, etteikö päivähoito olisi sosiaalipalvelua, vaan siitä, että päivähoito nähdään osana lapsen kasvatusta, joka sittemmin jatkuu oppivelvollisuudella. Toki, kun se siirrettiin eri hallinnon alalle, se lakkasi juridisesti olemasta sosiaalipalvelu.
PoistaSubjektiivinen päivähoito-oikeus on liberalististista politiikkaa, kun taas tarveharkintainen ennemmän sosiaalidemokraattinen.
PoistaVaikka päivähoitolakkasi olemasta juridisesti SOSIAALIpalvelu, se on edelleen kuitenkin PALVELU.
PoistaItse asiasta, kun "sosiaali" poistui tästä, "palvelu" jopa lisääntyi, kun sen siitä käyttäjistä tuli asiakkaita.
Eikö subjektiivinen päivähoito-oikeus ole enemmänkin sosiaalidemokraattista? Sehän korostaa kaikille yhteistä tasa-arvoista mahdollisuutta. Onhan siinä lapsen oikeudet ja yksilöä korostetaan myös. Kun taas tarveharkintaisella ajattelisin tarkoitettavan vain niitä keillä on tarve palvelulle. Eli yksilöllisiä oikeuksia (ylikansallista liberaali kehityskulku) vai olisiko molemmat sittenkin liberaalia?
VastaaPoistaHupaisaa kyllä tämä minusta riippuu hallituskaudesta ja näkökulmasta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan ajatella turhana työttömien lapsille, koska heillä olisi mahdollisuus hoitaa lasta kotonaan. Toisaalta se voidaan nähdä turhana varakkaille perheille, joilla olisi varaa hankkia lastenhoitopalvelu myös yksityisiltä markkoinoilta... Mutta katsotaanpa vielä, jos löydän kirjasta tähän sopivaa lainausta.
Poista"Vanhemmille vuodesta 1985 myönnetty oikeus käyttää kotihoidon tukea yksityisen hoidon maksamiseen ja vuonna 1997 myönnetty oikeus yksityisen hoidon tukeen [---] kiinnittyvät osittain liberalistiseen hallintotapaan, jolle tyypillistä on esimerkiksi pyrkimys valtion ohjauksen vähentämiseen"
PoistaSubjektiivinen oikeus päivähoitoon edustaa universalismia ja kuuluu siten ehdottomasti sosiaalidemokraattiseen perinteeseen! Liberalismissa kannatetaan enemmän tarveharkintaisuutta eli avustusten jakamista tarpeen mukaan.
PoistaMä oon nyt ihan pihalla. Kumpi on nyt oikein...
PoistaSubjektiivinen oikeus, universalismi sosialidemokratia.
Poista"Seuraavassa aallossa lakiin lisättiin subjektiivisen oikeuden periaate, joka koski ensin vain alle kolmevuotiaita. Järjestelmän universaali luonne vahvistui tällöin, olihan oikeus päivähoitopaikkaan ollut aluksi tarveharkintainen." Eikö siis voida sanoa, että subjektiivinen oikeus liittyy enemmän sosiaalidemokraattiseen ajatteluun, sillä puhutaan universaalisuudesta..?
VastaaPoistas. 149:
Poista"Tavoitteiden yksilöllisiä oikeuksia koskevat argumentit
nivoutuivat ylikansalliseen kehityskulkuun, sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavien argumenttien voitiin puolestaan nähdä puolustavan sosialidemokraattiselle hallintoalueelle ominaista polkuriippuvuutta. Yhteiskunnallista hyödyllisyyttä painottavista
argumenteista voitiin löytää näitä molempia – sekä ylikansallisia liberalistisia pyrkimyksiä edistäviä että sosialidemokraattisen polkuriippuvuuden mukaisia kehityskulkuja puolustavia ratkaisuehdotuksia."
Eli siis subjektiivisen päivähoito-oikeuden voidaan nähdä edustavan näitä molempia?
PoistaLopputulos on sama, vaikka perustelut ovat eri.
PoistaSiis minä en nyt yhtään ymmärrä.. Artikkelissa sanotaan selvästi että kun subjektiivinen päivähoito-oikeus lisättiin lakiin niin tällöin korostui universaalisuus ja universaallisuus=sosiaalidemokraattiselle hallintojärjestelmälle tyypillistä, ja silti subjektiivinen päivähoito-oikeus edustaa ylikansallisia liberalistista ajattelutapaa?? Oonkohan mä nyt jotenkin tyhmä, kun tämä ei vaan mahdu mun päähän enkä nyt pysty mitenkään ymmärtämään miten asia on :D
PoistaTulokset osiossa on esitetty nämä kolme perustelu tyyliä, joita lausunnoissa on käytetty: yhteiskunnallinen hyödyllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yksilölliset oikeudet. Näillä perusteluilla otetaan kantaa päivähoitokysymyksiin lakia valmisteltaessa. Sosiaalisella oikeuden mukaisuudella, jota polkuriippuvuus siis edustaa, päivähoito perusteltaessa voitaisiin todeta "Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet päivähoitoon". Yksilöllisillä oikeuksilla, jollaisia näkökulmia ylikansalliseen liberalismiin puolestaan kuuluu, perusteltaessa todettaisiin esim. "Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen".
PoistaHistoria osuudessa subjektiivista päivähoito-oikeutta käsiteltäessä taas viitataan siihen, että polkuriippuvuus on lähentynyt ylikansallista liberalismia subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä KOSKA varhaiskasvatus on silloin kyetty näkemään yksilön (lapsen) oikeutena.
Auttoiko? Vai sotkinko lisää. Jaakko voi varmasti vielä tarkentaa, koska en ole mikään asiantuntija.
t. Emilia
Piti lukea ... Sosiaalisella oikeuden mukaisuudella, jota polkuriippuvuus siis edustaa, subjektiivista päivähoito-oikeutta perusteltaessa voitaisiin todeta "Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet päivähoitoon". Yksilöllisillä oikeuksilla, jollaisia näkökulmia ylikansalliseen liberalismiin puolestaan kuuluu, perusteltaessa todettaisiin esim. "Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen"....
PoistaSuomalainen poliittinen järjestelmä on siitä haastava, että ei ole kahta selkeästi vaihtoehtoista puoluetta, kuten useissa maissa. Se mitä on aikoinaan perusteltu sosiaalidemokratiassa oikeaksi, voidaan ihan hyvin perustella myös liberaaleilla oikeaksi.
PoistaMinun nähdäkseni "polkuriippuvuus" ja "universalismi" ovat toisilleen vastakohtia. Polkuriippuvuus minusta tarkoittaa, että aiemmat valinnat vaikuttavat myöhempiin valintoihin. Kun taas universalismi tarkoittaa sitä, että kaikki saavat yhtäläiset palvelut riippumatta ennakkoasetelmista ja aiemmista valinnoistaan.
PoistaLähetin asiasta kysymyksen artikkelin kirjoittajalle.
PoistaUniversalismi ja polkuriippuvuus eivät tämän artikkelin kontekstissa ole missään nimessä toistensa vastakohtia. Polkuriippuvuuden avulla kuvataan ikään kuin paikallisia perinteitä, joita suomalaisen hyvinvointivaltion tapauksessa voidaan kutsua "sosiaalidemokratiaksi". Sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltioajattelussa KESKEISTÄ on juuri universalismi, eli jokaisen kansalaisen yhtäläinen oikeus esimerkiksi julkisiin palveluihin. Universalismi siis liittyy tässä artikkelissa täysin kiistämättömästi sosiaalidemokratiaan, ei liberalismiin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa saattaa esiintyä erilaisia näkemyksiä, mutta pääsykokeisiin lukijoiden tulee pitäytyä vain artikkelin näkemyksissä. :)
PoistaSehän sanotaankin artikkelissa aivan selkeästi s. 138 alussa: "Suomalaisen päivähoidon ja siihen sisältyvän varhaiskasvatuksen polkuriippuvuus sijoittuu pohjoismaiseen sosialidemokraattiseen hyvinvointia ja hoivaa korostavan hallintojärjestelmän perinteeseen, jonka perusperiaatteisiin on kuulunut universaalisuus: kaikilla kansalaisilla on pääsy palveluiden piiriin. [--] Tällainen sosialidemokraattinen polkuriippuvuus on selkeästi jäljitettävissä suomalaisen päivähoitojärjestelmän historiassa." T. Sama kuin edellä
PoistaTekstissähän kyllä näin sanotaan, mutta tässä on yritetty ymmärtää käsitteitä. Minusta universalismin käsite eli se, että palvelut olisivat kaikille samanlaiset, on ristiriidassa sen kanssa, että saamasi palvelut riippuisivat niistä valinnoista, joita on aiemmin tehnyt.
PoistaPolkuriippuvuuden käsitteellä ei kuvata yksilön elämää, vaan esimerkiksi valtiotason politiikan kehitystä. Siis huomattavasti isomman mittakaavan kehityskulkujen määrittymistä. Universalismi sosialidemokratian periaatteena siis ON osa suomalaista polkuriippuvuutta, eli niitä perinteitä, jotka ovat olleet yhteiskunnassamme keskeisiä. Polkuriippuvuuden käsitteellä ei ole mitään tekemistä yksilön oikeuksien ja valintojen kanssa. Se ei siis tarkoita tässä sitä, että päivähoidon suhteen tehdyt aiemmat päätökset tai muut yksilötason elämänvalinnat vaikuttaisivat yksilön tuleviin oikeuksiin. Polkuriippuvuus tarkoittaa Suomen kohdalla sitä, että historiamme on niin vahvasti universalistisessa hyvinvointivaltioajattelussa, ettei valtiollinen päätöksenteko voisi mitenkään yhtäkkiä muuttua täysin liberalistiseksi (ääriesimerkkinä päiväkotien täysi yksityistäminen ja maksullisuus). Polkuriippuvuus, meidän kohdallamme universalismin perinne, ikään kuin jarruttaa ylikansallisten virtausten omaksumista. Politiikka voi muuttua paljonkin ajan kanssa, mutta polkuriippuvuus estää sitä muuttumasta mitenkään yhdessä yössä.
PoistaKiitos tästä selkeästä polkuriippuvuuden määritelmästä.
PoistaHei,
VastaaPoistaSivulla 150 todetaan näin:
"Kun suomalaista varhaiskasvatusta on tarkasteltu taloudellisten linssien läpi, on varhaiskasvatus ja päivähoito perinteisesti nähty ensisijaisesti kulutuksen näkökulmasta: se on julkinen palvelu, josta koituu kustannuksia, mutta ei tuottoja." " Tästä vallitsevasta puhetavasta huolimatta varhaiskasvatusta koskevat poliittiset ratkaisut ovat näyttäneet perustuvan muihin seikkoihin kuin kustannusten minimointiin: vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseen, työvoimapulan selättämiseen tai joustavan työvoimaresurssin tajoamiseen."
Seuraavalla sivulla 151 mainitaan työnantajien edustajien lausuntojen vedonneen uudistusten kustannusneutraaliuuteen tai kustannusten vähentämiseen.
Pitäisikö nuo työnantajien edustajien lausunnot aiemman tekstin perusteella yhdistää sosialidemokraattiseen polkuriippuvuuteen vai ylikansalliseen kehityskulkuun?
Politiikassa
Poista"varhaiskasvatusta koskevat poliittiset ratkaisut ovat näyttäneet perustuvan muihin seikkoihin kuin kustannusten minimointiin."
Sen sijaan työnantajat esittivät huolensa:
”Julkisen talouden vaikean tilanteen takia kustannuksista lisäävistä muutoksista tulee
pidättäytyä.”
Työnantajien lausunnot ovat selvästi oikeistolaista politiikkaa, jossa pyritään karsimaan julkisia palveluita.
miten toisen asteen oppilaitosverkoston korostama vaatimus "sisällöllisen ohjauksen siirtämisestä opetushallitukselle" voidaan nähdä edustavan inhimillisen pääoman sijoittamisen ajatusta? voisin ymmärtää liberalistisen kehityskulun lausunnossa niin, että vaatimus on opettajien autonomiaa korostavasta sosialidemokraattisesta perinteestä poikkeavaa, mutta että inhimilliseen pääomaan sijoittamisena??:D
VastaaPoistaTällaisen määritelmän löysin:
Poista"Inhimillinen pääoma viittaa yksilön [---] tietoihin, taitoihin ja kykyihin [---] joilla on vaikutuksia henkilön hyvinvoinnin saavuttamiseen sekä tuottavaan ja tehokkaaseen toimintaan."
Siis varhaiskasvatuksen ohjauksen siirtäminen opetushallitukseen voidaan nähdä panostuksena yksilön tietojen ja taitojen kehittämiseen. Sen sijaan, että varhaiskasvatus nähtäisiin vain päivähoitona ja huolenpitona, siinä on kasvatuksellinen tavoite lisätä yksilön "inhimillistä pääomaa".
käy järkeen! kiitosta todella paljon vastauksistasi :)
Poistahei! voiko varhaiskasvatus järjestelmää koskevat politiikka toimet(s.143) periaatteessa yleistäen jakaa 1)molempia suuntauksia 2)sosiaalidemokraattisia polkuriippuvuuksia 3) liberaalia suuntauksia.
VastaaPoistaMinusta voi.
PoistaVieläköhän ehtisi viisaampi vastata….
VastaaPoista1) S. 143 sanotaan: Mahonin ym. (2012) mukaan muiksi hallintoalueen polkuriippuvuudesta poikkeaviksi piirteiksi suomalaisessa varhaiskasvatuspolitiikassa voidaan tulkita vanhemmille vuodesta 1985 myönnetty oikeus käyttää kotihoidon tukea yksityisen hoidon maksamiseen ja vuonna 1997 myönnetty oikeus yksityisen hoidon tukeen.
Mikä ero näillä kahdella oikeudella on? Eka mielestäni selkeä, mutta mikä tuo v. 1997 myönnetty oikeus on? Vastaako nykyistä kotihoidontukea (eli saa tukea, jos hoitaa lastaan ”yksityisesti” kotona)?
2) S. 156 sanotaan: Diskursiivisten käytäntöjen lisäksi erilaiset tekniset ja käytännölliset järjestelyt vaikuttavat varhaiskasvatuksen institutionaaliseen rakentumiseen. On mahdollista, että näissä järjestelyissä ja niistä seuraavissa käytännöissä ylikansallinen kehitystrendi näkyy vahvemmin kuin tutkimissamme lausunnoissa. Tällainen tekninen järjestely olisi esimerkiksi hallituksen syksyllä 2013 esittämä tarveharkinnan palauttaminen… ….Toinen esillä ollut järjestely oli lain valmistelun yhteydessä esitetty tavoite maksujärjestelmän muuttamisesta tuntiperustaiseksi…
Ymmärrän kirjoittajan ekat lauseet siten, että nuo pari esimerkkiä teknisistä ja käytännöllisistä järjestelyistä (tarveharkinnan palauttaminen ja maksujärjestelmän muuttaminen tuntiperustaiseksi) pitäisi olla ylikansallista liberalismia heijastelevia. Mutta kuten hän myös itse ekan kohdalla sanoo, näin ei ehkä ole (”viittaisi sosiaalipalveluajattelun palaamiseen”). Mikä logiikka tässä on? Tuon toisen voisin kyllä tulkita ylikans. lib. ajatteluun (olenko oikeassa?), mutta tuo ensimmäinen? Onko tosiaan eka sos.dem. ajattelua ja toinen ylikans. lib.? Niin ja sitten argumentoinnin logiikka menee jotenkin hassusti. Vai miten tämä kappale pitäisi tulkita?
Viisaammasta tiedä mutta vanhempi todennäköisesti...
Poista1) Minun käsittääkseni ero on lapsen ikä.
Kotihoidon tukea (joko vanhemmalle tai yksityiselle hoitajalle) maksetaan alle kolmivuotiaista lapsista.
Yksityisen hoidon tukea saa alle kouluikäisistä lapsista.
2) Tässä pohdinnassahan tuleekin esille se, että mikä nähdään liberaalina ja sosiaalidemokraattisena ei ole itsestään selvää...
Poista"Diskursiivisten käytäntöjen lisäksi erilaiset tekniset ja käytännölliset järjestelyt vaikuttavat varhaiskasvatuksen institutionaaliseen
rakentumiseen."
Tämä siis tarkoittaa, että poliittisen keskustelun ja päätöksen teon lisäksi päivähoitojärjestelmän rakentumiseen vaikuttaa käytännön asiat kuten paikalliset tila- ja henkilökuntaratkaisut.
"On mahdollista, että näissä järjestelyissä ja niistä seuraavissa käytännöissä ylikansallinen kehitystrendi näkyy vahvemmin kuin tutkimissamme lausunnoissa."
Tutkija on ollut hiukan hämmästynyt, miten vähän ylikansallisuus näkyy lausunnoissa. Ja itse asiassa hän uskoo, että teksnisissä järjestelyissä ylikansallisuus saattaa näkyä enemmänkin kuin periaatteellisissa linjauksissa.
Kiitti vielä näin jälkikäteen vastauksestasi, apua oli ainakin silloin, kun kysyin. Itse kokeen lopputulemasta nyt en sitten tiedä. Saas nähdä. Niin ja tuo alun ikä asia: nooh, kyllä itse asiassa täälläkin päässä on jo vuosia kertynyt. :)
PoistaMoi! s.144 on taulukko reformiaalloista ja toisen aallon kohdalla on tuo subjektiivisen päivähoito-oikeuden lisääminen lakiin. Mitä tarkoittaa tuossa alle 3-vuotiaiden kohdassa 1984(5)/1990? Onko tuo muutos siis tehty 1984, vaikka reformin ajanjakso on 1985-1995? Jotenkin tekstistä ymmärrän, että se olisi tullut vasta 1985.. Tämä on varmastikin pelkkää pilkunviilausta, mutta en uskalla jättää mitään arvailun varaan :)
VastaaPoistaLakien ja asetusten osalta lähteistö on puutteellinen. Laki on tullut -83 ja asetukset -84 ja -87.
PoistaHei! Osaisitko jotenkin avata minulle tuota polkuriippuvuuden jäykkä/joustava -ajatusta (s.156)? Olisiko jotain esimerkkiä tästä? :)
VastaaPoistaMinun mielestäni se on ihan puhdasta retorista kikkailua.
PoistaEdellä eräs lukija määritteli polkuriippuvuuden näin:
"Polkuriippuvuus tarkoittaa Suomen kohdalla sitä, että historiamme on niin vahvasti universalistisessa hyvinvointivaltioajattelussa, ettei valtiollinen päätöksenteko voisi mitenkään yhtäkkiä muuttua täysin liberalistiseksi"
Tässä tulee esiin se, että polkuriippuvuus tekee päätöksenteosta jäykkää, koska suuria muutoksia ei voi tehdä yhtäkkiä. Toisaalta tämä sama asia kuvataan joustavuutena siten, että jos jotakin asiaa vähän muutetaan, se onnistuu, kunhan asiat palautuvat alkuperäiseen asentoonsa.