perjantai 1. huhtikuuta 2016

Mia Hakovirta ja Johanna Kallio Lasten käsityksiä köyhyydestä ja köyhyyden syistä

Keskustelua tästä artikkelista.

6 kommenttia:

  1. s. 28 "Yhteiskunnallinen syytös...Niissä käsiteltiin sosiaaliturvan riittämättömyyttä, mutta ei suoraan harjoitetun sosiaalipolitiikan epäonnistumista...
    s. 33 (tämän luulisin olevan yhteenvetoa juuri tuosta tekstistä eikä viitata teoreettiseen malliin?) Yhteiskunnallinen syytös tarkoittaa puolestaan esimerkiksi sosiaaliturvan riittämättömyyttä ja sitä kautta poliittisten päättäjien ja miden julkisten... Kyse on harjoitetun sosiaalipolitiikan epäonnistumisesta.

    Eli tuossa jälkimmäisessä kumotaan tuo tutkimuksessa havaittu? Eikö yhteenvedossa pitäisi olla, että yleensä se tarkoittaa sitä, mutta tässä havaittiin, ettei haastattelussa kuitenkaan syytetty politiikan epäonnistumista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteiskunnallinen syytös ”harjoitetun sosiaalipolitiikan epäonnistumisesta” on ”tyypillinen esimerkki” (s.28), joka ei noussut suoraan esiin haastatteluissa. Sivulla 33 aineistoon pohjautuvaa päättelyä viedään eteenpäin, ja siellä nostetaan esiin ikään kuin yläkäsitteenä ”sosiaalipolitiikan epäonnistuminen”, vaikkei sitä erikseen mainitakaan. Tässä siis sosiaalipolitiikan epäonnistumiseen ei suhtauduta erillisenä tutkimuskäsitteenä, vaan yhteiskunnallisessa syytöksessä yleensä ”kyse on harjoitetun sosiaalipolitiikan epäonnistumisesta”.

      Poista
  2. s.13 "Käsitykset köyhyydestä ja sen syistä ovat oleellinen osa maan
    hyvinvointikulttuuria ja moraalista taloutta (Mau 2003; Albrekt
    Larsen 2006)." Mitä on maan moraalinen talous?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moraalitalouden "keskeisenä lähtökohtana on, että pätevä ja asianmukainen talouden tutkiminen edellyttää myös moraalis-poliittisia arvoja koskevaa pohdintaa."

      Ei siis pelkkiä lukuja, vaan myös hyvinvointituloksial.

      Poista
  3. "Pienituloisten perheiden lapset kuvasivat köyhempiä lapsia keskituloisten perheiden lapsia neutraalimmin .... Toisaalta heidän ilmaisuissaan köyhistä lapsista esiintyi enemmän negatiivisia sanoja, kuten likainen, laiska ja ilkeä."
    Siis köyhät kuvas köyhiä neutraalimmin ku rikkaat, mutta kummalla porukalla oli enemmän negatiivisia sanoja??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Pienituloisten perheiden lapset kuvasivat köyhempiä lapsia ...
      toisaalta heidän ilmaisuissaan köyhistä enemmän negatiivisia sanoja."

      Yleisesti siis pienituloisten perheiden lapset kuvasivat köyhien perheiden lapsia neutraalimmin, mutta sitten taas joukosta erottuivat äärimmäisimmät ilmaisut.

      Poista