Sivulla 154 Kant puhuu ajasta ja ajattomuudesta. "Mielenlaatu on Kantin mukaan toimintaohjeen omaksumisen viimekätinen...Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen on ajattomassa--teossaan valinnut.." jatkuu siis seuraavalle sivulle. En käsitä mitä tolla edes tarkoitetaan, pystytkö auttamaan :)
Kant pohtii, ovatko ihmiset luonnostaan moraalisesti hyviä vai pahoja. Kantin mielestä ihminen ei ole luonnostaan moraalisesti hyvä eikä paha. Syntiinlankeemus oli ensimmäinen vapaa teko, luonnon historia alkaa hyvästä, mutta vapauden historia alkaa pahasta, joka on ihmisen tekoa.
-Taipumus on subjektin vapaan tahdon ominaisuus, joka on ennakkovalmius himoita nautintoa.
-Mielenlaatu on toimintaohjeen omaksumisen perusta. Tämä valinta ei ole tapahtunut ajassa, vaan ihminen on ajattomassa maailmassa valinnut taipumuksen pahaan. ---
Kuulostaisko mitenkään järkevältä tällainen?
Kun ihminen tekee ensimmäisen kerran valinnan hyvän ja pahan välillä, siitä lähtee kunkin ihmisen luonnon historia. Ennen tätä valintaa ei edetä ajassa, vaan taipumus valitaan ajan ulkopuolella.
"Kantin mukaan suvereeni on yleistahdon ääni, ja lainsäädäntö yleistahdon normit- tamista. Tämä on vastoin Führer-periaatteen mukaista muodolli- sesti pätevää lainsäädäntöä, jossa on kysymys Aristoteleen termein tyranniudesta (tyrannis) eli yhden ihmisen vallasta omaksi hyväksi, jolloin lait eivät perustu yleistahtoon."
Eikö suuri osa saksalaisista juuri kannattanut Hitleriä ja tämän pyrkimyksiään = yleistahto oli Hitlerin puolella.
S. 158 "Arendtin mukaan kysymys on totalitarismin myötä syntyneestä ai- van uudenlaisesta pahasta."
Millä tavalla kyseessä on Arendtin mukaan aivan uudenlaisesta pahasta? Eikö kansanmurhia ja raakuuksia ole kuitenkin historiassa tapahtunut iät ja ajat aiemminkin?
Samaa mieltä kyllä olen, mutta mielestäni Arendt tässä näkee jonkinlaisen historiallisen jatkumon, joka ihmisarvo on kohtuullisen tasaisesti kasvanut koko ajan natsitotalitarismiin saakka.
Arendt jatkaa: "Pahimpaan kriisiin se joutui toisen maailmansodan totalitaristisessa valtiossa, kun ihmisiltä pyrittiin riistämään heidän ihmisyytensä, tekemällä heidät tarpeettomiksi olioiksi, jotka ”palautettiin” huolehtimaan eläimen tavoin vain omasta hengissäpysymisestään."
"Koulusurmissa saattaa olla kysymys siitä, että niiden tekijät ovat tietoisesti tai tiedottomasti valinneet pahan moraaliseksi mielenlaadukseen ja ovat tulleet perin juurin turmeltuneiksi, radikaalisti pahoiksi, jollaisina heidän on ollut mahdollista tehdä joukkomurhia."
Onko tämä viimeisen kappaleen ainut pohdinta koulusurmista kantin näkökulmasta? Yritin jaotella erilaisia mainittuja selityksiä Arendtille ja Kantille, mutta mikään muu kohta tekstissä ei tuntunut sopivan Kantin ajatukseen radikaalista pahasta.
Olenko ymmärtänyt oikein, että Arendtin ajatteluratojen mukaan radikaali paha ja banaali paha ovat oikeastaan samaistettavissa? Eli kun kaikki banalisoituu, tulee radikaalista pahasta banaalia.
Kirjassa taisi kuitenkin olla kohta, että Bernsteinin mukaan banaali ja radikaali paha ovat toisilleen käänteisiä = päinvastaisia? Menee vähän yli hilseen tämä kohta. :D
Sivulla 158 "Bernstein väittää, että radikaali paha ja banaali paha ovat itse asiassa toisilleen käänteisiä."
Kuin luin kohtaa edestakaisin, jotenkin ymmärsin, että toinen näistä tekee ihmisestä tarpeettoman, pahuus nousee ihmisten yläpuolelle, ja ihmisistä alkaa tulla tarpeettomia. Esimerkiksi natsit saattoivat teurastaa juutalaisia tuosta vain, ja jos joku natsi harhautui kääntämään takkinsa, ei hänkään ollut sen arvokkaampi, vaan hänetkin voitiin korvata toisella.
Toinen pahan muoto taas on ymmärtääkseni yksilöiden valitsemaa.
En vielä kyllä saanut selville, kumpi on kumpi, mutta nämä kaksi erilaista pahuuden hahmottamisen tapaa tekstissä tuodaan esille.
Olenko ymmärtänyt oikein: -mielenlaatu on ihmisen itse valisema, mutta valinta on ajaton. Eli kukaan ihminen ei ole valinnut mielenlaatuansa ajassa eli missään tietyssä hetkessä, mutta on kuitenkin itse valinnut mielenlaatunsa. Kuitenkin tämä mielenlaatu on selittämätön ja yliaistillinen, vaikka se on itse valittu.
E. Saarinen: "Sartren eksistentialistisessa filosofiassa ihminen on radikaalisti vapaa. Ihminen tekee itsestään sen mitä hän on." "Tietoisuus on ennen kaikkea vapautta, ja vapaus puolestaan on ennen kaikkea toimintaa." http://jarjestot.uta.fi/aatos/paatos
'Mielenlaatu (Gesinnung) on Kantin mukaan toimintaohjeen omaksumisen viimekätinen subjektiivinen perusta ja ihmisen itsensä valitsemaa (ei sartrelaisittain). Tämä valinta ei ole tapahtunut ajassa. Mielenlaatu on selittämätön, yliaistillinen ominaispiirre, joka ihmisellä on ihmislajin edustajana. Se on kaikkien ihmisten universaalinen ominaispiirre, joka ilmaisee luonteen tai ajattelutavan.'
Sartrelle siis mielenlaatu ja sitä ilmentävä valinnan vapaus ovat ennen kaikkea toimintaa, kun taas tässä vapaudella tarkoitetaan valintoja.
Tässä mielenlaatu on 'toimintaohjeen omaksumisen yksilöllinen perusta': miten suhtaudun saamaani kehoitukseen.
kuinka siis kantin ja Arendtin radikaali paha eroaa toisistaan? Entäpä Arendtin radikaali paha ja banaali paha? Onko banaali paha vain arkipäiväistä pahuutta, että tavallinen ihminen tekee kauheuksia?
Kantin mukaan -radikaalilla pahalla ei tarkoiteta absoluuttista pahuutta, vaan ylipäätään pahan mahdollisuutta. -eikä mitään olemassa olevia pahuuden muotoja. -se ei ole erityinen pahan laji. -se on teoreettinen konstruktio, joka selittää, miten paha on mahdollista. -se on ”subjektiivinen perusta”, joka mahdollistaa moraalilain vastaisia toimintaohjeita -se on kristillisen perisynnin filosofinen vastine, josta ihminen on kuitenkin täysin henkilökohtaisesti vastuussa.
Arendt -käyttää pahasta nimityksiä radikaali paha, absoluuttinen paha ja ”radikaali” paha. -radikaali paha on erityinen pahan laji. -Se tarkoittaa, että ihmisestä tehdään ihmisenä tarpeeton, -ihmisen spontaanius eliminoidaan, -ihmisellä on kaikkivaltiusharha, -perinteiset moraalilait eivät enää päde, kun on kysymys natsi- yms. nykyajan rikoksista -Sillä ei ole mitään yhteyttä synnillisiin motiiveihin tai itsekkäisiin paheisiin.
'Juutalaisten loputtua oli tulossa saksalaisten "puhdistus” keuhkosairaiden perheistä. Totalitarismi ei tarvitse orjatyötä menestykseen -- sen sijaan -- jokin ihmisryhmä tehdään tarpeettomaksi, josta on päästävä tehokkaasti.'
Totalitarismi tarvitsee siis aina uhreja, jos juutalaiset olisi loppuneet olisi keuhkosairailla jatkettu. Aina löytyy se muita huonompi ryhmä, jonka voi karsia, että rotu jalostuu.
Hei! Kant puhuu moraalisesta ja radikaalista pahasta. Ovatko ne sama asia vai vaan samanlaisia? Kun kantin mielestä ihminen ei ole moraalisesti hyvä tai Paha. Onko radikaali paha sitten vain pahan mahdollisuus? Kuitenkin Kant korostaa ihmisen omaa ja täydellistä vastuuta radikaalista pahasta ja moraalisesta konversiosta.
Kantin mukaan -radikaalilla pahalla ei tarkoiteta absoluuttista pahuutta, vaan ylipäätään pahan mahdollisuutta. -eikä mitään olemassa olevia pahuuden muotoja. -se ei ole erityinen pahan laji. -se on teoreettinen konstruktio, joka selittää, miten paha on mahdollista. -se on ”subjektiivinen perusta”, joka mahdollistaa moraalilain vastaisia toimintaohjeita -se on kristillisen perisynnin filosofinen vastine, josta ihminen on kuitenkin täysin henkilökohtaisesti vastuussa.
Arendt -käyttää pahasta nimityksiä radikaali paha, absoluuttinen paha ja ”radikaali” paha. -radikaali paha on erityinen pahan laji. -Se tarkoittaa, että ihmisestä tehdään ihmisenä tarpeeton, -ihmisen spontaanius eliminoidaan, -ihmisellä on kaikkivaltiusharha, -perinteiset moraalilait eivät enää päde, kun on kysymys natsi- yms. nykyajan rikoksista -Sillä ei ole mitään yhteyttä synnillisiin motiiveihin tai itsekkäisiin paheisiin.
Hei, Kiitos tästä blogista! Todella selkeästi selität asiat! arendt puhuessaan pahuudesta vertaa sitä totalitarismiin, sotarikoksiin jne.. En löytänyt kirjasta mainintoja siitä, mitä mieltä arendt on tavallisesta ihmisestä jos totalitarismia ei huomioida. Pitääkö hän ihmistä pahana vai hyvänä? Hän kuitenkin uskoo ihmisen pystyvän hyvään. Miten hän näkee tavallisen ihmisen synnilliset teot? Selitän varmaan todella epäselvästi mutta ihmetyttää se, että kantin aihe käsittelee yksilöä mutta arendtin taas ihmiskuntaa ja sitä kautta yksilöä. Eiväthän heidän pohdintansa edes liity toisiinsa?
Sivulla 163: "Miten on mahdollista, että aivan tavalliset kunnolliset ihmiset tekivät niin kauheita tekoja? He noudattivat lakia!"
Tämän pohjalta ajattelisin, että Arrendtin mukaan tavallinen ihminen noudattaa pääasiassa lakia, ja lopulta ihmisen toiminta niin hyvää tai pahaa kuin laki on.
Kannattaako koulusurmaaja manikealaista ontologista dualismia? Tekstissä sanotaan, että koulusurmaaja mahdollisesti on alkanut "nähdä maailman lapsenkaltaisesti musta-valkoisesti, joko maailman on oltava hyvä tai sitten se on paha."
En usko, että koulusurmaajat osaisivat itse nimetä omaa ajatteluaan manikealaiseksi ontologiseksi dualismiksi, mutta kyllä tekstissä kuvataan koulusurmaajan maailman kuva nimenomaan dualistiseksi.
Hei! s. 154 "Käytännöllisen järjen kritiikissä, toisessa suuressa kritiikissään, Kant erottaa toisistaan tahdon ja tahtomiskyvyn ylipäänsä, siis kyvyn tuottaa toimintaa ohjaavia periaatteita." Miten tämä tahto nyt liittyy tähän taipumukseen?
Sivulla 154 Kant puhuu ajasta ja ajattomuudesta. "Mielenlaatu on Kantin mukaan toimintaohjeen omaksumisen viimekätinen...Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen on ajattomassa--teossaan valinnut.." jatkuu siis seuraavalle sivulle. En käsitä mitä tolla edes tarkoitetaan, pystytkö auttamaan :)
VastaaPoistaTässä mennään kyllä sfääreihin...
PoistaKant pohtii, ovatko ihmiset luonnostaan moraalisesti hyviä vai pahoja. Kantin mielestä ihminen ei ole luonnostaan moraalisesti hyvä eikä paha. Syntiinlankeemus oli ensimmäinen vapaa teko, luonnon historia alkaa hyvästä, mutta vapauden historia alkaa pahasta, joka on ihmisen tekoa.
-Taipumus on subjektin vapaan tahdon ominaisuus, joka on ennakkovalmius himoita nautintoa.
-Mielenlaatu on toimintaohjeen omaksumisen perusta. Tämä valinta ei ole tapahtunut ajassa, vaan ihminen on ajattomassa maailmassa valinnut taipumuksen pahaan.
---
Kuulostaisko mitenkään järkevältä tällainen?
Kun ihminen tekee ensimmäisen kerran valinnan hyvän ja pahan välillä, siitä lähtee kunkin ihmisen luonnon historia. Ennen tätä valintaa ei edetä ajassa, vaan taipumus valitaan ajan ulkopuolella.
Joo, haha piti hetken miettiä ja pyöritellä päässä jopa sun selkeää lausetta :D Kiitos nyt kässäsin sen paremmin kun viimeksi! :)
Poista"Kantin mukaan suvereeni on yleistahdon ääni, ja lainsäädäntö yleistahdon normit- tamista. Tämä on vastoin Führer-periaatteen mukaista muodolli- sesti pätevää lainsäädäntöä, jossa on kysymys Aristoteleen termein tyranniudesta (tyrannis) eli yhden ihmisen vallasta omaksi hyväksi, jolloin lait eivät perustu yleistahtoon."
VastaaPoistaEikö suuri osa saksalaisista juuri kannattanut Hitleriä ja tämän pyrkimyksiään = yleistahto oli Hitlerin puolella.
Suuri osa kansasta kannatti Hitleriä aluksi, ja sitten kun selvisi, mistä todella olisi kysymys, häntä ei voitu enää pysäyttää.
PoistaS. 158 "Arendtin mukaan kysymys on totalitarismin myötä syntyneestä ai- van uudenlaisesta pahasta."
VastaaPoistaMillä tavalla kyseessä on Arendtin mukaan aivan uudenlaisesta pahasta? Eikö kansanmurhia ja raakuuksia ole kuitenkin historiassa tapahtunut iät ja ajat aiemminkin?
Samaa mieltä kyllä olen, mutta mielestäni Arendt tässä näkee jonkinlaisen historiallisen jatkumon, joka ihmisarvo on kohtuullisen tasaisesti kasvanut koko ajan natsitotalitarismiin saakka.
PoistaArendt jatkaa:
"Pahimpaan kriisiin se joutui toisen maailmansodan totalitaristisessa valtiossa, kun ihmisiltä pyrittiin riistämään heidän ihmisyytensä, tekemällä heidät tarpeettomiksi olioiksi, jotka ”palautettiin” huolehtimaan eläimen tavoin vain omasta hengissäpysymisestään."
"Koulusurmissa saattaa olla kysymys siitä, että niiden tekijät ovat tietoisesti tai tiedottomasti valinneet pahan moraaliseksi mielenlaadukseen ja ovat tulleet perin juurin turmeltuneiksi, radikaalisti pahoiksi, jollaisina heidän on ollut mahdollista tehdä joukkomurhia."
VastaaPoistaOnko tämä viimeisen kappaleen ainut pohdinta koulusurmista kantin näkökulmasta? Yritin jaotella erilaisia mainittuja selityksiä Arendtille ja Kantille, mutta mikään muu kohta tekstissä ei tuntunut sopivan Kantin ajatukseen radikaalista pahasta.
Olen kanssasi samaa mieltä. Tässä tilanteessa artikkelin otsikko tuntuu liioitellulta.
PoistaOlenko ymmärtänyt oikein, että Arendtin ajatteluratojen mukaan radikaali paha ja banaali paha ovat oikeastaan samaistettavissa? Eli kun kaikki banalisoituu, tulee radikaalista pahasta banaalia.
VastaaPoistaKirjassa taisi kuitenkin olla kohta, että Bernsteinin mukaan banaali ja radikaali paha ovat toisilleen käänteisiä = päinvastaisia? Menee vähän yli hilseen tämä kohta. :D
Sivulla 158 "Bernstein väittää, että radikaali paha ja banaali paha ovat itse asiassa toisilleen käänteisiä."
PoistaKuin luin kohtaa edestakaisin, jotenkin ymmärsin, että toinen näistä tekee ihmisestä tarpeettoman, pahuus nousee ihmisten yläpuolelle, ja ihmisistä alkaa tulla tarpeettomia. Esimerkiksi natsit saattoivat teurastaa juutalaisia tuosta vain, ja jos joku natsi harhautui kääntämään takkinsa, ei hänkään ollut sen arvokkaampi, vaan hänetkin voitiin korvata toisella.
Toinen pahan muoto taas on ymmärtääkseni yksilöiden valitsemaa.
En vielä kyllä saanut selville, kumpi on kumpi, mutta nämä kaksi erilaista pahuuden hahmottamisen tapaa tekstissä tuodaan esille.
Olenko ymmärtänyt oikein:
VastaaPoista-mielenlaatu on ihmisen itse valisema, mutta valinta on ajaton. Eli kukaan ihminen ei ole valinnut mielenlaatuansa ajassa eli missään tietyssä hetkessä, mutta on kuitenkin itse valinnut mielenlaatunsa. Kuitenkin tämä mielenlaatu on selittämätön ja yliaistillinen, vaikka se on itse valittu.
Tämä on sivuilta 154-155
E. Saarinen: "Sartren eksistentialistisessa filosofiassa ihminen on radikaalisti vapaa. Ihminen tekee itsestään sen mitä hän on."
Poista"Tietoisuus on ennen kaikkea vapautta, ja vapaus puolestaan on ennen kaikkea toimintaa." http://jarjestot.uta.fi/aatos/paatos
'Mielenlaatu (Gesinnung) on Kantin mukaan toimintaohjeen omaksumisen viimekätinen subjektiivinen perusta ja ihmisen itsensä valitsemaa (ei sartrelaisittain). Tämä valinta ei ole tapahtunut ajassa. Mielenlaatu on selittämätön, yliaistillinen ominaispiirre, joka ihmisellä on ihmislajin edustajana. Se on kaikkien ihmisten universaalinen ominaispiirre, joka ilmaisee luonteen tai ajattelutavan.'
Sartrelle siis mielenlaatu ja sitä ilmentävä valinnan vapaus ovat ennen kaikkea toimintaa, kun taas tässä vapaudella tarkoitetaan valintoja.
Tässä mielenlaatu on 'toimintaohjeen omaksumisen yksilöllinen perusta': miten suhtaudun saamaani kehoitukseen.
kuinka siis kantin ja Arendtin radikaali paha eroaa toisistaan? Entäpä Arendtin radikaali paha ja banaali paha? Onko banaali paha vain arkipäiväistä pahuutta, että tavallinen ihminen tekee kauheuksia?
VastaaPoistaRadikaalista pahasta koottuja ajatuksia:
PoistaKantin mukaan
-radikaalilla pahalla ei tarkoiteta absoluuttista pahuutta, vaan ylipäätään pahan mahdollisuutta.
-eikä mitään olemassa olevia pahuuden muotoja.
-se ei ole erityinen pahan laji.
-se on teoreettinen konstruktio, joka selittää, miten paha on mahdollista.
-se on ”subjektiivinen perusta”, joka mahdollistaa moraalilain vastaisia toimintaohjeita
-se on kristillisen perisynnin filosofinen vastine, josta ihminen on kuitenkin täysin henkilökohtaisesti vastuussa.
Arendt
-käyttää pahasta nimityksiä radikaali paha, absoluuttinen paha ja ”radikaali” paha.
-radikaali paha on erityinen pahan laji.
-Se tarkoittaa, että ihmisestä tehdään ihmisenä tarpeeton,
-ihmisen spontaanius eliminoidaan,
-ihmisellä on kaikkivaltiusharha,
-perinteiset moraalilait eivät enää päde, kun on kysymys natsi- yms. nykyajan rikoksista
-Sillä ei ole mitään yhteyttä synnillisiin motiiveihin tai itsekkäisiin paheisiin.
Mitä tarkoittaa s. 159: Totalitarismi perustelee itsensä vain uhrin avulla?
VastaaPoista'Juutalaisten loputtua oli
Poistatulossa saksalaisten "puhdistus” keuhkosairaiden perheistä. Totalitarismi ei tarvitse orjatyötä menestykseen -- sen sijaan -- jokin ihmisryhmä tehdään tarpeettomaksi, josta on päästävä tehokkaasti.'
Totalitarismi tarvitsee siis aina uhreja, jos juutalaiset olisi loppuneet olisi keuhkosairailla jatkettu. Aina löytyy se muita huonompi ryhmä, jonka voi karsia, että rotu jalostuu.
Kamalaa, hyi.
Hei! Kant puhuu moraalisesta ja radikaalista pahasta. Ovatko ne sama asia vai vaan samanlaisia? Kun kantin mielestä ihminen ei ole moraalisesti hyvä tai Paha. Onko radikaali paha sitten vain pahan mahdollisuus? Kuitenkin Kant korostaa ihmisen omaa ja täydellistä vastuuta radikaalista pahasta ja moraalisesta konversiosta.
VastaaPoistaPoimintoja tekstistä:
PoistaKantin mukaan
-radikaalilla pahalla ei tarkoiteta absoluuttista pahuutta, vaan ylipäätään pahan mahdollisuutta.
-eikä mitään olemassa olevia pahuuden muotoja.
-se ei ole erityinen pahan laji.
-se on teoreettinen konstruktio, joka selittää, miten paha on mahdollista.
-se on ”subjektiivinen perusta”, joka mahdollistaa moraalilain vastaisia toimintaohjeita
-se on kristillisen perisynnin filosofinen vastine, josta ihminen on kuitenkin täysin henkilökohtaisesti vastuussa.
Arendt
-käyttää pahasta nimityksiä radikaali paha, absoluuttinen paha ja ”radikaali” paha.
-radikaali paha on erityinen pahan laji.
-Se tarkoittaa, että ihmisestä tehdään ihmisenä tarpeeton,
-ihmisen spontaanius eliminoidaan,
-ihmisellä on kaikkivaltiusharha,
-perinteiset moraalilait eivät enää päde, kun on kysymys natsi- yms. nykyajan rikoksista
-Sillä ei ole mitään yhteyttä synnillisiin motiiveihin tai itsekkäisiin paheisiin.
Hei,
VastaaPoistaKiitos tästä blogista! Todella selkeästi selität asiat!
arendt puhuessaan pahuudesta vertaa sitä totalitarismiin, sotarikoksiin jne..
En löytänyt kirjasta mainintoja siitä, mitä mieltä arendt on tavallisesta ihmisestä jos totalitarismia ei huomioida.
Pitääkö hän ihmistä pahana vai hyvänä? Hän kuitenkin uskoo ihmisen pystyvän hyvään. Miten hän näkee tavallisen ihmisen synnilliset teot?
Selitän varmaan todella epäselvästi mutta ihmetyttää se, että kantin aihe käsittelee yksilöä mutta arendtin taas ihmiskuntaa ja sitä kautta yksilöä. Eiväthän heidän pohdintansa edes liity toisiinsa?
Sivulla 163:
Poista"Miten on mahdollista, että aivan tavalliset
kunnolliset ihmiset tekivät niin kauheita tekoja? He noudattivat lakia!"
Tämän pohjalta ajattelisin, että Arrendtin mukaan tavallinen ihminen noudattaa pääasiassa lakia, ja lopulta ihmisen toiminta niin hyvää tai pahaa kuin laki on.
Kannattaako koulusurmaaja manikealaista ontologista dualismia? Tekstissä sanotaan, että koulusurmaaja mahdollisesti on alkanut "nähdä maailman lapsenkaltaisesti musta-valkoisesti, joko maailman on oltava hyvä tai sitten se on paha."
VastaaPoistaEn usko, että koulusurmaajat osaisivat itse nimetä omaa ajatteluaan manikealaiseksi ontologiseksi dualismiksi, mutta kyllä tekstissä kuvataan koulusurmaajan maailman kuva nimenomaan dualistiseksi.
PoistaHei!
VastaaPoistas. 154 "Käytännöllisen järjen kritiikissä, toisessa suuressa kritiikissään, Kant erottaa toisistaan tahdon ja tahtomiskyvyn ylipäänsä, siis kyvyn tuottaa toimintaa ohjaavia periaatteita."
Miten tämä tahto nyt liittyy tähän taipumukseen?
Taipumus on vapaan tahdon valmius himoita nautintoa, joka herättää mielihalun.
Poista~Taipumus on halu tehdä kivoja asioita.
Tahtomiskyky on kyky tuottaa toimintaa ohjaavia periaatteita.
~Tahtomiskyky on oman toiminnan ohjaamista.
Tahtomiskyky siis tarvitaan, jotta saa aloitettua taipumuksensa mukaisia asioita.