Moikka! Voisitko avata tän lauseen, mitä en vaan ymmärrä. S. 48, " Terveyspalvelujen eriytyminen on johtanut terveyserojen kasvuun" Aika helppo lause joo mutta en vaan käsitä et millälailla terveyserojen kasvuun :D Seuraavaa lausettakaan en käsitä, kiitos jo etukäteen =)
Edellä on kerrottu terveyspalvelujen eriytyminen kolmelle eritasolle: julkinen, yksityinen ja työterveyshuolto. Se on tuonut mukanaan sen, että kansalaiset saavat työelämästatuksesta ja varakkuudesta riippuen erilaisia terveyspalveluja, ja se sitten johtaa myös terveyseroihin, josta sitten esimerkki:
"Esimerkiksi ylimmän ja alimman tulonjakoviidenneksen miesten elinikäodotteen ero kasvoi vuodesta 1988 vuoteen 2007 jopa 7,4:stä 12,5:een"
Ylimmän viidenneksen miehet ovat todennäköisesti yksityispalvelujen käyttäjiä, kun taas alimman viidenneksen miehet ovat suurin osa pelkän julkisen terveyden huollon varassa. Ja se osittain kasvattaa eroa eliniän odotteeseen.
Tiiviestäen siis varakkaammat elävät pidempään, ja ero on kasvanut koko ajan.
Aiemmmin kilpailukyvyn kasvattamisen tärkeänä menetelmänä on pidetty (ilmaista) koulutusta, joka lisää sosiaalista tasa-arvoa.
Uusliberalistinen näkökulma sen sijaan pitää koulutusta tärkeänä siksi, että yksilöt saavat sitä kautta arvoa / pääomaa, jolla he menestyvät kilpailussa.
Karrikoidusti: Aiemmin on koulutettu yksilöitä siksi, että yhteisö kehittyisi. Nyt koulutetaan yhteisöjä siksi, että yksilöt menestyisivät.
Ookei, selvensi ainakin vähäsen :P Thänks! Ois uus kysymys, sivulla 60. "koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia.HYvän kehän ideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät toistensa edellytyksinä. Toisaalta ne on nähtävä myös ristiriitaisina arvoina..." Mitä tämä siis tarkoittaa?
Hyvän kehällä "tarkoitetaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen itseään vahvistavaa positiivista kierrettä. Perustana on käsitys siitä, että hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tukevat talouskasvua. Ihmiseen satsaaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Se kasvattaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan tuottavaa potentiaalia. Toisaalta sosiaalipolitiikalla lisätään myös kulutusta. Hyvä kehä on vastakkainen uusliberalistiselle käsitykselle, jonka mukaan turhista pidäkkeistä vapaa taloudellinen toimeliaisuus luo itseohjautuvasti vaurautta. Se puolestaan luo hyvinvointia tai peräti on sitä."
"Koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia. Hyvän kehän ideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät toistensa edellytyksinä."
Hyvän kehällä siis tarkoitetaan koulutuksen tapauksessa sitä, että yhteiskunnan taloudellinen panostus koulutukseen tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvää, minkä vuoksi jatkossakin kannattaa sijoittaa koultukseen jne.
Ja tämä nähdään myös hiukan ristiriitaisena, koska kun koulutukseen sijoitetaan enemmän, se tarkoittaa, että koulutus maksaa enemmän, mutta sen ei ihan suoraan ole kuitenkaan nähty osoittavan, että se tuottaisi enemmän.
Moi! En oikein ymmärrä sivulla 49 olevaa osiota. "Toisen, täydentävän tulkinnan mukaan puhetavan muutokseen liityi vahvaa institutionaalista jatkuvuutta. Monet hyvinvointivaltion tasa-arvon toteuttamiseksi luodut universaalit instituutiot, kuten koulutus, voidaan tulkita kilpailu-eduksi, ja ne ovat siten kehitettävissä innovatiivisen kilpailukyky-yhteiskunnan sosiaalisiksi infrastruktuureiksi, kuten asiaa on kuvannut: ja vielä tämän alla oleva osio
Koulutusjärjestelmän uusliberalistinen muutos kolmesta näkökulmasta (sivulla 49):
1) Kriittiset sosiologit ja kouluhistorioitsijat katsovat, että käänne uusliberalistiseen politiikkaan tapahtui 1990-luvulla.
2) Toisen tulkinnan mukaan puhetavan muuttuessa tasa-arvoinen yhteisön kehittämiseen pyrkivä koulutus voitiin tulkita kilpailu-eduksi, vaikka kilpailukyvyn määritelmä korostaakin nimenomaan yksilön menestystä.
3) Kolmas analyysi katsoo, että Suomen peruskoulussa on kehittynyt kansainvälisen koulutuspolitiikan päälinjasta poikkeava, toimintatapa, joka markkinoiden ja valvonnan sijaan se perustuu ammattitaitoon ja -etiikkaan, hajauttamiseen ja luottamukseen.
Sivulla 50 kerrotaan uusliberalismin ilmentymistä. Siinä mainitaan mm hajauttaminen. Miten hajauttaminen kuuluu uusliberalistiseen ajattelutapaan? Miten käytännössä uusliberalistit haluavat toteuttaa hajauttamista? Itse olen käsittänyt, että esim juurikin keskusta ajaa hajauttamista.
Hajauttaminen on tässä hiukan eri asia kuin hajasijoittaminen.
Uusliberalismi siis pyrkii pois keskusjohtoisuudesta. Ennen meillä oli keskusjohtoinen opetussuunnitelma (OPS), nyt on vain valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta tehdään joka kunnassa paikalliset opetussuunnitelmat. Tässä siis keskusjohtoisesta OPS:sta on siirrytty hajautettuun OPS:aan.
"Neljänneksi se pyrkii palvelujen yksilöllistämiseen ja räätälöintiin siten, että yksilöiden tarpeet, taipumukset ja elämäntilanteet tulisivat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi." Sivulla 53-54.
Tämä ns. palvelumuotoilu on nyt kuuminta hottia. Satakunnassa tehdyssä tutkimuksessa oli havaittu 90-10 sääntö eli 10 % väestöstä käyttää 90 % kaikista sote-palveluista. Tästä on pystytty päättelemään, että jos palvelut suunniteltaisiin siten, että ne vastaisivat erityisesti tuon 10 %:n tarpeisiin, voitaisiin saada säästöjä aikaiseksi, koska todennäköisesti ne silloin toimisivat vielä muillekin. Eli siis vaikka loogisesti ajatellen yksilöille räätälöidyt palvelut ovat resurssien tuhlausta, näin ei välttämättä olekaan. Sellaiset yhteiskunnan palvelut, jotka sopivat keskimäärin kaikille, eivät välttämättä olekaan kovin toimivia, koska keskimääräisiä kansalaisia on todella vähän, ja juuri ne ääripäät tarvitsevat niitä palveluja.
Esimerkiksi yksinäinen ikäihminen istuu kolme kertaa viikossa 10 minuuuttia kerrallaan terkkarin vastaanotolla, kerran viikossa 15 minuuttia lääkärillä, ja sen lisäksi kahdesti viikossa puoli tuntia pankissa ja sosiaalitoimistossa... Jos joku menisi istumaan tämän ikäihmisen luo vaikka kahdesti viikossa ja joisi pannullisen kahvia hänen kanssaan jutellen, suuri osa noista viranomaiskäynneistä saattaisi tulla tarpeettomiksi.
Tämän on kysymyksen asettelua: onko tehokas lääkäri sellainen, joka ottaa vastaan mahdollisimman monta potilasta päivässä; vai onko tehokas lääkäri sellainen, joka rataisee potilaan perimmäisen ongelman siten, ettei tämän tarvitse ehkä kuukauteen tulla uudestaan...
Tosi elämän esimerkki: Kantin koulun rehtori innostuu yrittäjyyskasvatuksesta, ja kunnallisen opetussuunnitelman puitteissa autonomisena rehtorina painottaa yrittäjyyskasvatukseen liittyviä teemoja. Hän kokeilee niitä arjessaan, ja innostuu edelleen, koska huomaa niiden toimivan.
Demokraattisessa eksperimentalismissa (s. 55) onnistunut kokeilu kuuluu jakaa siten, että muutkin voivat hyödyntää kokeilun tuloksi. Kantin koulun rehtori kiertää oman työnsä ohessa nykyään kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja sen soveltamisesta arkipäivään, miten ja miksi se toimii.
Mitä tarkoittaa "Suomalainen koulujen otantatutkimuksiin perustuva kansallinen arviointi" ja "oppimistulosten arvioinnin delegointi kouluille"?
Mitä uusliberalistien voidaan arvella ajattelevan kyseisistä asioista? Millaisia arviointikoneistoja he haluaisivat rakentaa ja kenen he haluaisivat olevan vastuussa oppimistulosten arvioinnista?
"Otanta tutkimuksiin perustuva kansallinen arviointi" viittaa siihen, ettei ole kattavaa kansallista arviointia, jossa kaikissa kouluissa toteutettaisiin sama kansallinen arviointi (miniylppärit). Sen sijaan valtakunnallisiin kokeisiin osallistuminen on käsittääkseni vapaaehtoista (rexin valinta).
"Uusi hallinnan tapa” (governance) ja ”uusi julkishallinnon johtaminen” (new public management) on nähty uusliberalismin ilmentyminä. Niiden keskiössä on paitsi ulkoistaminen, hajauttaminen ja liikkeenjohdon menetelmien tuominen julkiseen hallintoon myös vahvojen suunnittelu-, valvonta- ja arviointikoneistojen rakentaminen."
Tässä siis nimenomaan on kyse siitä, että hämmästellään suomalaista mallia uusliberalismista. Yleensä uusliberalismin tavoitteena on "ulkoistaminen, hajauttaminen ja liikkeenjohdon menetelmien tuominen julkiseen hallintoon". Tämä siis tarkoittaa kouluissa erimerkiksi nimenomaan sitä, että rehtorista tulee "toimitusjohtaja", joka itse vastuullisena luotsaa kouluaan kohti menestystä. Muualla maailmassa tähän liittyy vielä "vahvojen suunnittelu-, valvonta- ja arviointikoneistojen rakentaminen", joka siis tarkoittaisi sitä, että Suomessakin nämä rehtorien johtamat yksiköt arvioitaisiin joka vuosi, jotta ne saataisiin kilpailemaan keskenään. Suomessa kuitenkaan ei ole lähdetty laajasti näihin kansallisiin vertailuihin. Esimerkkinä tästä on kuitenkin MTV:n vuosittain julkaisema lukiovertailu, jossa aina kevään kirjoitusten jälkeen lukiot laitetaan paremmuusjärjestykseen.
Nyt tulee sitten ihan omaa propagandaa: Sen sijaan, että tämä olisi saanut aikaan kovaa kilpailua, tästä on ehkä enemmän syntynyt jonkinlainen tutkimustulosten selittelykilpailu, jossa pyritään mahdollisimman tehokkaasti selittämään oma sijoittuminen keskitason alapuolelle. Ja onhan se nyt päivän selvää, että helsinkiläislukiot, joihin pääsyvaatimuksen on 9,5:n keskiarvo, menestyvät paremmin. Lähtökohdat ovat aika lailla eri kuin pikkukunnan pienellä lukiolla, joka kouluttaa kaikki hakijat. Ja sitten joka vuosi pohditaan, että kumpi on parempi saatutus lukiolta, se että se kasvattaa yli ysin keskiarvolla tulevista oppilaistaan laudaturien ylioppilaita vai se että saa kutosen keskiarvolla kouluun tulevat nuoret kirjoittamaan itselleen valkolakin.
---
Suomalainen uusliberalismi on siis vähän kummallista omassa genressään maailman mittakaavassa.
s.42 "Tätä siirtymää on kuvattu myös uusliberalistisen politiikan sekä uuden julkishallinnon läpimurroksi. Uusliberalismi on taloudellinen ja poliittinen ideologia, jonka mukaan markkinat ovat ylivoimaisesti tehokkaampi informaation käsittelymekanismi kuin ihmismieli tai valtio." Miten nuo markkinat tuota informaatiota siis käsittelee? Tai mitä tuolla informaatiolla konkreettisesti tarkoitetaan?
Epistemologisiin ja ontologisiin sfääreihin mennään. Googlettelin tuota Mirowskia, ja hän on kirjoittanut informaatiosta, joka voidaan myydä ja ostaa. Minusta tässä yhteydessä informaatio voidaan ymmärtää, miksi vain ykkösista ja nollista ihmisiin. Nykyään puhutaan esimerkiksi siitä, että pitäisi antaa markkinoiden määritellä palkkoja, kun nykyisin niistä päätetään valtiollisilla sopimuksilla.
s. 40 "Inhimillisen pääoman teoria ja sitä täydentävät käsitteet, kuten yleiset ja tietylle teollisuuden alalle erityiset taidot, eivät kuitenkaan sisällä oedagogisesti tai kehityspsykologisesti perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta." Mitä tämä tarkoittaa?
s. 43
"Panostukset lapsiin, nuoriin ja koulutukseen ehkäisevät syrjäytymistä työelämässä sekä edistävät työllistymistä ja tietotaloudessa olennaisten kykyjen ja taitojen kehittämistä."
"Sillä on vähän sanottavaa inhimillistä kasvua ja kykyjen kehitystä edistävistä yhteiskunnallisista palveluista: neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta, nuorisotoimesta tai milenterveys- ja sivistyspalveluista."
Jotenkin nuo kaksi lainausta tuntuvat olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Aluksi sanotaan, että sosiaalisten investointien hyvinvointivaltion näkökulmasta lapsiin ja nuoriin on panostettava, mutta sitten toistaalta sillä on vähän sanottavaa?
"Inhimillisen pääoman teoria ja sitä täydentävät käsitteet, kuten yleiset ja tietylle teollisuuden alalle erityiset taidot, eivät kuitenkaan sisällä pedagogisesti tai kehityspsykologisesti perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta."
Pelkistetään tekstiä: Inhimillisen pääoman teoria ei sisällä perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta."
'Sosiaalisen investointivaltion käsitettä on kritisoitu siitä, että se tarkastelee lapsia ja nuoria vain tulevana työvoimana.' "Vaikka se korostaa inhimillisiä kykyjä, sen toimenpidesuositukset koskevat pääosin perinteisiä sosiaalipoliittisia tukitoimia. Sillä on vähän sanottavaa inhimillistä kasvua ja kykyjen kehitystä edistävistä yhteiskunnallisista palveluista: neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta, nuorisotoimesta tai mielenterveys- ja sivistyspalveluista."
Sosiaalipolitiikka keskittyy työllisyyteen ja siis aikuisiin ihmisiin. Tässä juuri kritisoidaan sitä, että sosiaalisen investointivaltion käsite keskittyy vain aikusiin, pitää lapsia ja nuoria vain tulevana työvoimana. Niinpä sillä on siis vähän sanottavaa työvoimapolitiikan ulkopuolisista lapsi- ja nuorisopalveluista.
Sivulta 53 alkaa kykeneväittävän hyvinvointivaltion näkökulman selitys. Se perustuu viidelle periaattteelle. Alussa nämä periaatteet on hyvin numeroitu ja eritelty. Mutta sitten alkaa niiden tarkempi avaus ja mulla menee tässä vaiheessa sekaisin, että mistkä kohtaa mikäkin näistä viidestä alkaa? Pystyisitkö selventämään esim. numerosta yhdestä viiteen ja jokaisen alkukohdan ekat sanat?
Alun luettelon jälkeen teksti ei jäsenny numerokohtiin. Laitan tähän nyt omia ajatuksiani siitä, mitä näistä kohdista sitä seuraavat kappaleet käsittelevät:
Lasten ja nuorten kehitykseen... (1,2,5) Monet näistä palveluista ovat kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuisia... (1,3,5) Kaikille edellä mainituille... (5,1,2,3,4?) Kykenevöittävän hyvinvointivaltion toinen... (2,3,5) Institutionaalisen oppimisen... (3,5?) Dorfin ja Sabelin... (3,5) Kykenevöittävä hyvinvointivaltio... (5,4?) Pohjoismaissa on vahva (5,3,4)
Ne ovat 1) palkkatason ja eläkejärjestelmän sopeuttaminen vientisektorin suorituskyvyn mukaiseksi, 2) informaatioteknologian hyödyntämiseen perustuva teollistamisstrategia sekä 3)julkisen sektorin tehokkuuden lisääminen. --- 1 Palkkatasosta puhutaan nyt julkisuudessa paljon. Tarkoitetaan siis sitä, että ulkomailla palkat ja eläkkeet, ovat matalemmat kuin Suomessa. Ja kun me olemme osa globaalia maailmaa, meidän pitää joko saada tänne muualta enemmän rahaa voidaksemme maksaa nykyisiä palkkoja ja eläkkeitä, tai sitten meidän pitäisi laskea niitä lähemmäs kansainvälistä tasoa.
2 IT-hyödyntäminen, siis internetin kautta tiedonkulku, robotiikka yms. teknologian hyödyntäminen niin, että ihmisten nykyään tekemiä töitä siirrettäisiin entistä enemmän koneiden tehtäväksi.
3 Julkisen sektorin tehokkuutta nyt tietenkin ruoditaan paljon, ja voi olla että vastaukseni tähän koko kysymykseenkin on hiukan arvolatautunut... Mutta minusta julkisen sektorin tehokkuus olisi parehaimmillaan sitä, että kansalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti, jolloin myös ongelmien kasautuminen vähenisi. Esim. netissä täytettävä työttömyyskorvaushakemus, niin ettei joka kerta tarvitsisi mennä työkkäriin vakuttaamaan, että on oikeasti ollut työtön...
Moikka! S.42 keskellä, "Varsin yleinen näkemys on, että samalla, kun kuntien lakisääteiset velvoitteet ovat lisääntyneet, niiden saamat valtionosuudet ovat pienentyneet. Tämä on johtanut mm. sijaisten rekrytointikieltoihin ja päivähoitoryhmien koon kasvuun" Tarkoitetaanko tällä sitä, että kunnat eivät saa enää niin paljon avustusta valtiolta, joten työvoima kustannuksista karsitaan? vai meninkö ihan mettään?
Heips. Vikalla sivulla, "koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia. Hyvän kehän ideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät edellytyksinä--toisaalta ristiriitaisina" Mitä tällä tarkoitetaan, en saa ihan kiinni tosta valistuksesta. Koko traditio-kappaleesta oikeestaan. Pystytkö auttamaan edes vähän :)?
"Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka --- pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.--- Valistusajattelijat asettivat tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle --- ja vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyerioikeuksien sijaan." Wikipedia
”Hypoteesi hyvästä kehästä esittää, että valtion antelias ja laajasti ymmärretty sosiaalipolitiikka vähentää eriarvoisuutta ja se vahvistaa sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää väestön hyvinvointia ja tuloksena on väestön lisääntyvä kannatus anteliaalle sosiaalipolitiikalle.” https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/16499/Nettityopapereita11.pdf?sequence=1
Artikkelissa edelleen sanotaan: "Toisaalta ne on nähtävä myös ristiriitaisina arvoina, joiden toteutumisesta käydään jatkuvasti poliittista kamppailua."
Sillä tarkoitetaan sitä, että jos yhteiskunta satsaa koulutukseen enemmän rahaa, koulutus maksaa silloin luonnollisesti enemmän. Ja sitten toisaalta tämä valistus ja hyvän kehä kertovat, että kun koulutukseen satsaa, se myös tuottaa.
S. 43 sanotaan, että sos. Investointivaltio alkoi rakentua 90-luvulla. S. 47 taas kerrotaan, että siirtymä kilpailuvaltioon tapahtui 80-luvun lopulla. Eli siis ennen sosiaalista investointivaltiota? Onko nämä siis tapahtunut historiallisesti eri järkässä kuin kirjan kappaleiden järjestys vai päällekkäin? Hämmentää...
Sivulta 42 alkaa kappale, jossa kuvataan politiikan muutosta hyvinvointivaltiosta sosiaalisten investointien valtioon. Sivulta 47 sen sijaan alkaa kappale, jossa kuvataan politiikan taustalla vaikuttaneiden ajattelu- ja puhetapojen muutosta jo 80-luvulta lähtien.
Mitä tarkoittaa uusliberalistiset valvonta- ja arviointikoneistot? Arviointikoneiston ymmärrän mutta entä valvonta? Ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Uusliberalismi painottaa kilpailua ja koulutuksessa koulujen yksilöllistä menestymistä, mutta miten valvonta liittyy siihen? Eikö valvonta ole enemmänkin sosialistinen ajatus.. Aivoni luultavasti ovat vakavan ylikuumentat mutta en vain ymmärrä tätä.
S. 50 puhutaan hajauttamisesta. onko kykenevöittävä hyvinvointivaltio hajauttamisen kannalla? entä minkään muun "uusliberalistisen" ajatuksen kannalla? Mihin se ns. Aatteellisesti sijoittuu? Helpottaisi ymmärtämään paremmin jos tietäisi kuinka sosialistinen ajatus on kyseessä..
Koulutuksen kannalta hajauttaminen on tarkoitettu sitä, että kunnille ja kouluille on annettu mahdollisuuksia vaikuttaa opetussuunnitelmaan, jonkin verran opetuksen sisältöihin ja painotuksiin. Konkreettisimpana esimerkkinä musiikkiluokat.
Tätä voidaan perustella monestakin eri näkökulmasta. Toisaalta se sopii hajasijoitukseen ja alupolitiikkaan, toisaalta sitä voidaan perustella kilpailulla... Se riippuu argumentaatiosta, mutta ehkä se nyt kaikista vähiten on sosialistinen ajatus.
Kykenevöittävän hyvinvointivaltion viides kohta: "se pyrkii tämän tavoitteen saavuttamiseen julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin eri palveluntuottajien ja palvelun käyttäjien yhteistyön lisäämisellä uusien palvelujen kehittämiseksi ja niiden saatavuuden turvaamiseksi" (s.54)
Elikkä siiis , mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Voiko esimerkkinä olla että julkiset palvelut ostavat yksityisiltä palveluja tms ?
Konkreettisin esimerkki on, että valtio ostaa 3. sektorin vapaaehtoispalokunnilta palontorjuntapalveluja. Punainen risti toimii paikallisesti yhdistyspohjalta, mutta sillä on lakisääteisiä tehtäviä. Ensi- ja turvakodit toimivat yhdistyksinä,jotka myyvät palvelujaan kunnille.
Jonkin verran jo nytkin on sitä, että julkinen sektori ostaa yksityisiltä sairaaloilta esimerkiksi lonkkaleikkauksia jonoja purkaakseen.
Erittäin hyvä kysymys. Jossakin määrin ehkä kyllä, mutta vastaus kyllä tai ei riippuu yksilöstä. Jotkut kokevat, että näin on tai ainakin tulisi olla. Jotkut kokevat, ettei näin ole tai ettei näin edes tulisi olla...
S.55 "Esimerkiksi päivähoidon rakentuminen osaksi sosiaalitointa ei ole tukenut varhaiskasvatuksen ja keikkipedagogiikan kehittämistä" Osaksi sosiaalitointa? Mitä tämä lause kokonaisuudessaan tarkoittaa?
Pitkään vanhaiskasvatus ei siis kuulunut kunnallishallinnossa koulujen kanssa samaan koulutoimeen, vaan sosiaalitoimeen. Tässä nähdään, että varhaiskasvatuksen näkeminen sosiaalipalveluna on haitannut sen pedagogista kehittymistä verrattuna siihen, jos se olisi ollut osa koulutointa (eli -toimea), jolloin opettajat varhaiskasvatuksesta yläkouluun olisivat istuneet ainakin kerran vuodessa samassa palaverissa.
Moikka! Voisitko avata tän lauseen, mitä en vaan ymmärrä. S. 48, " Terveyspalvelujen eriytyminen on johtanut terveyserojen kasvuun" Aika helppo lause joo mutta en vaan käsitä et millälailla terveyserojen kasvuun :D Seuraavaa lausettakaan en käsitä, kiitos jo etukäteen =)
VastaaPoistaEdellä on kerrottu terveyspalvelujen eriytyminen kolmelle eritasolle: julkinen, yksityinen ja työterveyshuolto. Se on tuonut mukanaan sen, että kansalaiset saavat työelämästatuksesta ja varakkuudesta riippuen erilaisia terveyspalveluja, ja se sitten johtaa myös terveyseroihin, josta sitten esimerkki:
Poista"Esimerkiksi ylimmän ja alimman
tulonjakoviidenneksen miesten elinikäodotteen ero kasvoi vuodesta
1988 vuoteen 2007 jopa 7,4:stä 12,5:een"
Ylimmän viidenneksen miehet ovat todennäköisesti yksityispalvelujen käyttäjiä, kun taas alimman viidenneksen miehet ovat suurin osa pelkän julkisen terveyden huollon varassa. Ja se osittain kasvattaa eroa eliniän odotteeseen.
Tiiviestäen siis varakkaammat elävät pidempään, ja ero on kasvanut koko ajan.
Ahaaa, käy järkeen! thänks =)
PoistaSivulla 49 suluissa oleva teksti. "yksilön edellytetään arvioivan itseään kilpailukykyisen yhteisön kilpailukykyisenä jäsenenä." Pystyisitkö avaamaan selkeämmin?
VastaaPoistaSiinä on kyse puhetavan muutoksesta.
PoistaAiemmmin kilpailukyvyn kasvattamisen tärkeänä menetelmänä on pidetty (ilmaista) koulutusta, joka lisää sosiaalista tasa-arvoa.
Uusliberalistinen näkökulma sen sijaan pitää koulutusta tärkeänä siksi, että yksilöt saavat sitä kautta arvoa / pääomaa, jolla he menestyvät kilpailussa.
Karrikoidusti:
Aiemmin on koulutettu yksilöitä siksi, että yhteisö kehittyisi. Nyt koulutetaan yhteisöjä siksi, että yksilöt menestyisivät.
Ookei, selvensi ainakin vähäsen :P Thänks!
PoistaOis uus kysymys, sivulla 60. "koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia.HYvän kehän ideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät toistensa edellytyksinä. Toisaalta ne on nähtävä myös ristiriitaisina arvoina..." Mitä tämä siis tarkoittaa?
Hyvän kehällä "tarkoitetaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen itseään vahvistavaa positiivista kierrettä. Perustana on käsitys siitä, että hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tukevat talouskasvua. Ihmiseen satsaaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Se kasvattaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan tuottavaa potentiaalia. Toisaalta sosiaalipolitiikalla lisätään myös kulutusta. Hyvä kehä on vastakkainen uusliberalistiselle käsitykselle, jonka mukaan turhista pidäkkeistä vapaa taloudellinen toimeliaisuus luo itseohjautuvasti vaurautta. Se puolestaan luo hyvinvointia tai peräti on sitä."
Poistahttp://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2924268-hyvinvointivaltion-hyvan-keha-vastaukseksi-kriisikierteeseen
"Koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia. Hyvän kehän
Poistaideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät toistensa edellytyksinä."
Hyvän kehällä siis tarkoitetaan koulutuksen tapauksessa sitä, että yhteiskunnan taloudellinen panostus koulutukseen tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvää, minkä vuoksi jatkossakin kannattaa sijoittaa koultukseen jne.
Ja tämä nähdään myös hiukan ristiriitaisena, koska kun koulutukseen sijoitetaan enemmän, se tarkoittaa, että koulutus maksaa enemmän, mutta sen ei ihan suoraan ole kuitenkaan nähty osoittavan, että se tuottaisi enemmän.
Moi! En oikein ymmärrä sivulla 49 olevaa osiota. "Toisen, täydentävän tulkinnan mukaan puhetavan muutokseen liityi vahvaa institutionaalista jatkuvuutta. Monet hyvinvointivaltion tasa-arvon toteuttamiseksi luodut universaalit instituutiot, kuten koulutus, voidaan tulkita kilpailu-eduksi, ja ne ovat siten kehitettävissä innovatiivisen kilpailukyky-yhteiskunnan sosiaalisiksi infrastruktuureiksi, kuten asiaa on kuvannut: ja vielä tämän alla oleva osio
VastaaPoistaKoulutusjärjestelmän uusliberalistinen muutos kolmesta näkökulmasta (sivulla 49):
Poista1) Kriittiset sosiologit ja kouluhistorioitsijat katsovat, että käänne uusliberalistiseen politiikkaan tapahtui 1990-luvulla.
2) Toisen tulkinnan mukaan puhetavan muuttuessa tasa-arvoinen yhteisön kehittämiseen pyrkivä koulutus voitiin tulkita kilpailu-eduksi, vaikka kilpailukyvyn määritelmä korostaakin nimenomaan yksilön menestystä.
3) Kolmas analyysi katsoo, että Suomen peruskoulussa on kehittynyt kansainvälisen koulutuspolitiikan päälinjasta poikkeava, toimintatapa, joka markkinoiden ja valvonnan sijaan se perustuu ammattitaitoon ja -etiikkaan, hajauttamiseen ja luottamukseen.
Ahaa! Nyt selvisi. Kiitos!
VastaaPoistaSivulla 50 kerrotaan uusliberalismin ilmentymistä. Siinä mainitaan mm hajauttaminen. Miten hajauttaminen kuuluu uusliberalistiseen ajattelutapaan? Miten käytännössä uusliberalistit haluavat toteuttaa hajauttamista? Itse olen käsittänyt, että esim juurikin keskusta ajaa hajauttamista.
VastaaPoistaHajauttaminen on tässä hiukan eri asia kuin hajasijoittaminen.
PoistaUusliberalismi siis pyrkii pois keskusjohtoisuudesta. Ennen meillä oli keskusjohtoinen opetussuunnitelma (OPS), nyt on vain valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta tehdään joka kunnassa paikalliset opetussuunnitelmat. Tässä siis keskusjohtoisesta OPS:sta on siirrytty hajautettuun OPS:aan.
"Neljänneksi se pyrkii palvelujen yksilöllistämiseen ja
VastaaPoistaräätälöintiin siten, että yksilöiden tarpeet, taipumukset ja elämäntilanteet tulisivat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi." Sivulla 53-54.
Kuinka tämä käytännössä toteutettaisiin?
Tämä ns. palvelumuotoilu on nyt kuuminta hottia. Satakunnassa tehdyssä tutkimuksessa oli havaittu 90-10 sääntö eli 10 % väestöstä käyttää 90 % kaikista sote-palveluista. Tästä on pystytty päättelemään, että jos palvelut suunniteltaisiin siten, että ne vastaisivat erityisesti tuon 10 %:n tarpeisiin, voitaisiin saada säästöjä aikaiseksi, koska todennäköisesti ne silloin toimisivat vielä muillekin. Eli siis vaikka loogisesti ajatellen yksilöille räätälöidyt palvelut ovat resurssien tuhlausta, näin ei välttämättä olekaan. Sellaiset yhteiskunnan palvelut, jotka sopivat keskimäärin kaikille, eivät välttämättä olekaan kovin toimivia, koska keskimääräisiä kansalaisia on todella vähän, ja juuri ne ääripäät tarvitsevat niitä palveluja.
PoistaEsimerkiksi yksinäinen ikäihminen istuu kolme kertaa viikossa 10 minuuuttia kerrallaan terkkarin vastaanotolla, kerran viikossa 15 minuuttia lääkärillä, ja sen lisäksi kahdesti viikossa puoli tuntia pankissa ja sosiaalitoimistossa... Jos joku menisi istumaan tämän ikäihmisen luo vaikka kahdesti viikossa ja joisi pannullisen kahvia hänen kanssaan jutellen, suuri osa noista viranomaiskäynneistä saattaisi tulla tarpeettomiksi.
PoistaTämän on kysymyksen asettelua:
onko tehokas lääkäri sellainen, joka ottaa vastaan mahdollisimman monta potilasta päivässä;
vai onko tehokas lääkäri sellainen, joka rataisee potilaan perimmäisen ongelman siten, ettei tämän tarvitse ehkä kuukauteen tulla uudestaan...
Pystyisitkö sanomaan konkreettisen esimerkin "paikalliselle kokeilulle"? =)
VastaaPoistaTosi elämän esimerkki:
PoistaKantin koulun rehtori innostuu yrittäjyyskasvatuksesta, ja kunnallisen opetussuunnitelman puitteissa autonomisena rehtorina painottaa yrittäjyyskasvatukseen liittyviä teemoja. Hän kokeilee niitä arjessaan, ja innostuu edelleen, koska huomaa niiden toimivan.
Demokraattisessa eksperimentalismissa (s. 55) onnistunut kokeilu kuuluu jakaa siten, että muutkin voivat hyödyntää kokeilun tuloksi. Kantin koulun rehtori kiertää oman työnsä ohessa nykyään kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja sen soveltamisesta arkipäivään, miten ja miksi se toimii.
Noniin! Selkis, kiitos :)!
PoistaSivu 50
VastaaPoistaMitä tarkoittaa "Suomalainen koulujen otantatutkimuksiin perustuva kansallinen arviointi" ja "oppimistulosten arvioinnin delegointi kouluille"?
Mitä uusliberalistien voidaan arvella ajattelevan kyseisistä asioista? Millaisia arviointikoneistoja he haluaisivat rakentaa ja kenen he haluaisivat olevan vastuussa oppimistulosten arvioinnista?
"Otanta tutkimuksiin perustuva kansallinen arviointi" viittaa siihen, ettei ole kattavaa kansallista arviointia, jossa kaikissa kouluissa toteutettaisiin sama kansallinen arviointi (miniylppärit). Sen sijaan valtakunnallisiin kokeisiin osallistuminen on käsittääkseni vapaaehtoista (rexin valinta).
Poista"Uusi hallinnan tapa” (governance) ja ”uusi julkishallinnon johtaminen” (new public management) on nähty uusliberalismin ilmentyminä. Niiden keskiössä on paitsi ulkoistaminen, hajauttaminen ja liikkeenjohdon menetelmien tuominen julkiseen hallintoon myös vahvojen suunnittelu-, valvonta- ja arviointikoneistojen rakentaminen."
PoistaTässä siis nimenomaan on kyse siitä, että hämmästellään suomalaista mallia uusliberalismista. Yleensä uusliberalismin tavoitteena on "ulkoistaminen, hajauttaminen ja liikkeenjohdon menetelmien tuominen julkiseen hallintoon". Tämä siis tarkoittaa kouluissa erimerkiksi nimenomaan sitä, että rehtorista tulee "toimitusjohtaja", joka itse vastuullisena luotsaa kouluaan kohti menestystä.
Muualla maailmassa tähän liittyy vielä "vahvojen suunnittelu-, valvonta- ja arviointikoneistojen rakentaminen", joka siis tarkoittaisi sitä, että Suomessakin nämä rehtorien johtamat yksiköt arvioitaisiin joka vuosi, jotta ne saataisiin kilpailemaan keskenään.
Suomessa kuitenkaan ei ole lähdetty laajasti näihin kansallisiin vertailuihin. Esimerkkinä tästä on kuitenkin MTV:n vuosittain julkaisema lukiovertailu, jossa aina kevään kirjoitusten jälkeen lukiot laitetaan paremmuusjärjestykseen.
Nyt tulee sitten ihan omaa propagandaa: Sen sijaan, että tämä olisi saanut aikaan kovaa kilpailua, tästä on ehkä enemmän syntynyt jonkinlainen tutkimustulosten selittelykilpailu, jossa pyritään mahdollisimman tehokkaasti selittämään oma sijoittuminen keskitason alapuolelle. Ja onhan se nyt päivän selvää, että helsinkiläislukiot, joihin pääsyvaatimuksen on 9,5:n keskiarvo, menestyvät paremmin. Lähtökohdat ovat aika lailla eri kuin pikkukunnan pienellä lukiolla, joka kouluttaa kaikki hakijat. Ja sitten joka vuosi pohditaan, että kumpi on parempi saatutus lukiolta, se että se kasvattaa yli ysin keskiarvolla tulevista oppilaistaan laudaturien ylioppilaita vai se että saa kutosen keskiarvolla kouluun tulevat nuoret kirjoittamaan itselleen valkolakin.
---
Suomalainen uusliberalismi on siis vähän kummallista omassa genressään maailman mittakaavassa.
s.42 "Tätä siirtymää on kuvattu myös uusliberalistisen
VastaaPoistapolitiikan sekä uuden julkishallinnon läpimurroksi. Uusliberalismi
on taloudellinen ja poliittinen ideologia, jonka mukaan
markkinat ovat ylivoimaisesti tehokkaampi informaation käsittelymekanismi
kuin ihmismieli tai valtio." Miten nuo markkinat tuota informaatiota siis käsittelee? Tai mitä tuolla informaatiolla konkreettisesti tarkoitetaan?
Epistemologisiin ja ontologisiin sfääreihin mennään. Googlettelin tuota Mirowskia, ja hän on kirjoittanut informaatiosta, joka voidaan myydä ja ostaa.
PoistaMinusta tässä yhteydessä informaatio voidaan ymmärtää, miksi vain ykkösista ja nollista ihmisiin. Nykyään puhutaan esimerkiksi siitä, että pitäisi antaa markkinoiden määritellä palkkoja, kun nykyisin niistä päätetään valtiollisilla sopimuksilla.
s. 40 "Inhimillisen pääoman teoria ja sitä täydentävät käsitteet, kuten yleiset ja tietylle teollisuuden alalle erityiset taidot, eivät kuitenkaan sisällä oedagogisesti tai kehityspsykologisesti perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta." Mitä tämä tarkoittaa?
VastaaPoistas. 43
"Panostukset lapsiin, nuoriin ja koulutukseen ehkäisevät syrjäytymistä työelämässä sekä edistävät työllistymistä ja tietotaloudessa olennaisten kykyjen ja taitojen kehittämistä."
"Sillä on vähän sanottavaa inhimillistä kasvua ja kykyjen kehitystä edistävistä yhteiskunnallisista palveluista: neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta, nuorisotoimesta tai milenterveys- ja sivistyspalveluista."
Jotenkin nuo kaksi lainausta tuntuvat olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Aluksi sanotaan, että sosiaalisten investointien hyvinvointivaltion näkökulmasta lapsiin ja nuoriin on panostettava, mutta sitten toistaalta sillä on vähän sanottavaa?
"Inhimillisen pääoman teoria ja sitä täydentävät käsitteet, kuten yleiset ja tietylle teollisuuden alalle erityiset taidot, eivät kuitenkaan sisällä pedagogisesti tai kehityspsykologisesti perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta."
PoistaPelkistetään tekstiä:
Inhimillisen pääoman teoria ei sisällä perusteltua käsitystä kykyjen kehityksen luonteesta."
Eikös tämä ole jo paljon helpompi ymmärtää?
'Sosiaalisen investointivaltion käsitettä on kritisoitu siitä, että se tarkastelee lapsia ja nuoria vain tulevana työvoimana.' "Vaikka se korostaa inhimillisiä kykyjä, sen toimenpidesuositukset koskevat pääosin perinteisiä sosiaalipoliittisia tukitoimia. Sillä on vähän sanottavaa inhimillistä kasvua ja kykyjen kehitystä edistävistä yhteiskunnallisista palveluista: neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta, nuorisotoimesta tai mielenterveys- ja sivistyspalveluista."
PoistaSosiaalipolitiikka keskittyy työllisyyteen ja siis aikuisiin ihmisiin. Tässä juuri kritisoidaan sitä, että sosiaalisen investointivaltion käsite keskittyy vain aikusiin, pitää lapsia ja nuoria vain tulevana työvoimana. Niinpä sillä on siis vähän sanottavaa työvoimapolitiikan ulkopuolisista lapsi- ja nuorisopalveluista.
Sivulta 53 alkaa kykeneväittävän hyvinvointivaltion näkökulman selitys. Se perustuu viidelle periaattteelle. Alussa nämä periaatteet on hyvin numeroitu ja eritelty. Mutta sitten alkaa niiden tarkempi avaus ja mulla menee tässä vaiheessa sekaisin, että mistkä kohtaa mikäkin näistä viidestä alkaa? Pystyisitkö selventämään esim. numerosta yhdestä viiteen ja jokaisen alkukohdan ekat sanat?
VastaaPoistaAlun luettelon jälkeen teksti ei jäsenny numerokohtiin. Laitan tähän nyt omia ajatuksiani siitä, mitä näistä kohdista sitä seuraavat kappaleet käsittelevät:
PoistaLasten ja nuorten kehitykseen... (1,2,5)
Monet näistä palveluista ovat kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuisia... (1,3,5)
Kaikille edellä mainituille... (5,1,2,3,4?)
Kykenevöittävän hyvinvointivaltion toinen... (2,3,5)
Institutionaalisen oppimisen... (3,5?)
Dorfin ja Sabelin... (3,5)
Kykenevöittävä hyvinvointivaltio... (5,4?)
Pohjoismaissa on vahva (5,3,4)
s. 48 Esko Aho kertoo kolme poliittista toimeenpidekokonaisuutta, mitä niillä käytännössä tarkoitetaan?
VastaaPoistaNe ovat
Poista1) palkkatason ja eläkejärjestelmän sopeuttaminen vientisektorin
suorituskyvyn mukaiseksi,
2) informaatioteknologian hyödyntämiseen
perustuva teollistamisstrategia sekä
3)julkisen sektorin
tehokkuuden lisääminen.
---
1 Palkkatasosta puhutaan nyt julkisuudessa paljon. Tarkoitetaan siis sitä, että ulkomailla palkat ja eläkkeet, ovat matalemmat kuin Suomessa. Ja kun me olemme osa globaalia maailmaa, meidän pitää joko saada tänne muualta enemmän rahaa voidaksemme maksaa nykyisiä palkkoja ja eläkkeitä, tai sitten meidän pitäisi laskea niitä lähemmäs kansainvälistä tasoa.
2 IT-hyödyntäminen, siis internetin kautta tiedonkulku, robotiikka yms. teknologian hyödyntäminen niin, että ihmisten nykyään tekemiä töitä siirrettäisiin entistä enemmän koneiden tehtäväksi.
3 Julkisen sektorin tehokkuutta nyt tietenkin ruoditaan paljon, ja voi olla että vastaukseni tähän koko kysymykseenkin on hiukan arvolatautunut... Mutta minusta julkisen sektorin tehokkuus olisi parehaimmillaan sitä, että kansalaiset saisivat tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti, jolloin myös ongelmien kasautuminen vähenisi. Esim. netissä täytettävä työttömyyskorvaushakemus, niin ettei joka kerta tarvitsisi mennä työkkäriin vakuttaamaan, että on oikeasti ollut työtön...
Jesh, kiitos paljon!! :)
PoistaMoikka! S.42 keskellä, "Varsin yleinen näkemys on, että samalla, kun kuntien lakisääteiset velvoitteet ovat lisääntyneet, niiden saamat valtionosuudet ovat pienentyneet. Tämä on johtanut mm. sijaisten rekrytointikieltoihin ja päivähoitoryhmien koon kasvuun" Tarkoitetaanko tällä sitä, että kunnat eivät saa enää niin paljon avustusta valtiolta, joten työvoima kustannuksista karsitaan? vai meninkö ihan mettään?
VastaaPoistaTäysin oikein. Jos opettaja on kipeänä, naapuriluokan opettaja saa vastattavakseen kaksi luokkaa. Se on sijaisten rekrytointikielto.
PoistaKiitoksia! :)
VastaaPoistamitä eroa on kilpailuvaltion ja uusliberalismin piirteillä?
VastaaPoistaUusliberalismi: "markkinat ovat ylivoimaisesti tehokkaampi informaation käsittelymekanismi kuin ihmismieli tai valtio."
PoistaKilpailukyky paradigma: "korostaa tehokkuutta, markkinoita ja teknologioita."
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12636/URN_NBN_fi_jyu-2007395.pdf?sequence=1
Mielestäni uusliberalismi on enemmän filosofia, kun taas kilpailuvaltio on sen konkreettisempi ilmentymä.
Heips. Vikalla sivulla, "koulutuksen ja osaamisen merkityksen kasvu taloudelliselle toiminnalle on tosiasia. Hyvän kehän ideassa valistuksen ja taloudellisen kehityksen arvot esiintyvät edellytyksinä--toisaalta ristiriitaisina" Mitä tällä tarkoitetaan, en saa ihan kiinni tosta valistuksesta. Koko traditio-kappaleesta oikeestaan. Pystytkö auttamaan edes vähän :)?
VastaaPoista"Valistus
Poistaoli eurooppalainen aatevirtaus, joka --- pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.--- Valistusajattelijat asettivat tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle --- ja vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyerioikeuksien sijaan."
Wikipedia
”Hypoteesi hyvästä kehästä
esittää, että valtion antelias ja laajasti ymmärretty sosiaalipolitiikka vähentää eriarvoisuutta ja se vahvistaa sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää väestön hyvinvointia ja tuloksena on väestön lisääntyvä kannatus anteliaalle sosiaalipolitiikalle.”
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/16499/Nettityopapereita11.pdf?sequence=1
Artikkelissa edelleen sanotaan:
Poista"Toisaalta ne on nähtävä myös ristiriitaisina arvoina, joiden toteutumisesta käydään jatkuvasti poliittista kamppailua."
Sillä tarkoitetaan sitä, että jos yhteiskunta satsaa koulutukseen enemmän rahaa, koulutus maksaa silloin luonnollisesti enemmän.
Ja sitten toisaalta tämä valistus ja hyvän kehä kertovat, että kun koulutukseen satsaa, se myös tuottaa.
S. 58 "Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittämisen voi sanoa perustuneen modernismin tai ts. valistuksen arvoille." Mitä tämä tarkoittaa?
VastaaPoistaS. 43 sanotaan, että sos. Investointivaltio alkoi rakentua 90-luvulla. S. 47 taas kerrotaan, että siirtymä kilpailuvaltioon tapahtui 80-luvun lopulla. Eli siis ennen sosiaalista investointivaltiota? Onko nämä siis tapahtunut historiallisesti eri järkässä kuin kirjan kappaleiden järjestys vai päällekkäin? Hämmentää...
VastaaPoistaSivulta 42 alkaa kappale, jossa kuvataan politiikan muutosta hyvinvointivaltiosta sosiaalisten investointien valtioon. Sivulta 47 sen sijaan alkaa kappale, jossa kuvataan politiikan taustalla vaikuttaneiden ajattelu- ja puhetapojen muutosta jo 80-luvulta lähtien.
PoistaMitä tarkoittaa uusliberalistiset valvonta- ja arviointikoneistot? Arviointikoneiston ymmärrän mutta entä valvonta?
VastaaPoistaJa mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Uusliberalismi painottaa kilpailua ja koulutuksessa koulujen yksilöllistä menestymistä, mutta miten valvonta liittyy siihen? Eikö valvonta ole enemmänkin sosialistinen ajatus.. Aivoni luultavasti ovat vakavan ylikuumentat mutta en vain ymmärrä tätä.
Mielestäni valvonta on sitä, että arvioinnissa paljastuineisiin heikkouksiin ja epäkohtiin puututaan.
PoistaS. 50 puhutaan hajauttamisesta.
VastaaPoistaonko kykenevöittävä hyvinvointivaltio hajauttamisen kannalla? entä minkään muun "uusliberalistisen" ajatuksen kannalla?
Mihin se ns. Aatteellisesti sijoittuu? Helpottaisi ymmärtämään paremmin jos tietäisi kuinka sosialistinen ajatus on kyseessä..
Koulutuksen kannalta hajauttaminen on tarkoitettu sitä, että kunnille ja kouluille on annettu mahdollisuuksia vaikuttaa opetussuunnitelmaan, jonkin verran opetuksen sisältöihin ja painotuksiin. Konkreettisimpana esimerkkinä musiikkiluokat.
PoistaTätä voidaan perustella monestakin eri näkökulmasta. Toisaalta se sopii hajasijoitukseen ja alupolitiikkaan, toisaalta sitä voidaan perustella kilpailulla... Se riippuu argumentaatiosta, mutta ehkä se nyt kaikista vähiten on sosialistinen ajatus.
Aivan! selkeytti!
PoistaSosialistisella ajatukSella tarkoitin siis kykenevöittävää hyvinvointivaltiota. Kuinka sosialistinen ajatus se on?
Kykenevöittävän hyvinvointivaltion viides kohta: "se pyrkii tämän tavoitteen saavuttamiseen julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin eri palveluntuottajien ja palvelun käyttäjien yhteistyön lisäämisellä uusien palvelujen kehittämiseksi ja niiden saatavuuden turvaamiseksi" (s.54)
VastaaPoistaElikkä siiis , mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Voiko esimerkkinä olla että julkiset palvelut ostavat yksityisiltä palveluja tms ?
Konkreettisin esimerkki on, että valtio ostaa 3. sektorin vapaaehtoispalokunnilta palontorjuntapalveluja. Punainen risti toimii paikallisesti yhdistyspohjalta, mutta sillä on lakisääteisiä tehtäviä. Ensi- ja turvakodit toimivat yhdistyksinä,jotka myyvät palvelujaan kunnille.
PoistaJonkin verran jo nytkin on sitä, että julkinen sektori ostaa yksityisiltä sairaaloilta esimerkiksi lonkkaleikkauksia jonoja purkaakseen.
Tätä teemaa minä siis pohdin nykyään ammatikseni.
PoistaAhaa!! Nyt selkeni !
PoistaMielenkiintoista..
onko sosiaalinen investointivaltio siis tämän hetken suomea vastaava? Jos ei niin se vanhempi hyvinvointivaltioko sitten?
VastaaPoistaErittäin hyvä kysymys. Jossakin määrin ehkä kyllä, mutta vastaus kyllä tai ei riippuu yksilöstä. Jotkut kokevat, että näin on tai ainakin tulisi olla. Jotkut kokevat, ettei näin ole tai ettei näin edes tulisi olla...
PoistaS.55
VastaaPoista"Esimerkiksi päivähoidon rakentuminen osaksi sosiaalitointa ei ole tukenut varhaiskasvatuksen ja keikkipedagogiikan kehittämistä"
Osaksi sosiaalitointa?
Mitä tämä lause kokonaisuudessaan tarkoittaa?
Pitkään vanhaiskasvatus ei siis kuulunut kunnallishallinnossa koulujen kanssa samaan koulutoimeen, vaan sosiaalitoimeen. Tässä nähdään, että varhaiskasvatuksen näkeminen sosiaalipalveluna on haitannut sen pedagogista kehittymistä verrattuna siihen, jos se olisi ollut osa koulutointa (eli -toimea), jolloin opettajat varhaiskasvatuksesta yläkouluun olisivat istuneet ainakin kerran vuodessa samassa palaverissa.
Poista