Apua, En kerta kaikkiaan osaa lukea s.74 kuvio 1, vaikka kaikki termit handlaan. Osaisitko selventää miten sitä luetaan? Mitä 1-6 taulukon yläreunassa on? Suuret kiitokset :)
1-6 yläreunassa on samat kuin 1-6 oikealla sivupalkissa: 1 luottamusta poliittiseen järjestelmään, 2 luottamusta kansalaisjärjestöihin, 3 tyytyväisyyttä politiikan tuloksiin, 4 koettua poliittista kompetenssia, 5 post-materialistisia arvoja, 6 halukkuutta osallistua ympäristöpoliittiseen toimintaan.
Esimerkiksi: Rivi 5: Postmaterialistiset arvot (1 täysin eri mieltä, 5 – täysin samaa mieltä) -keskiarvo 3.64, melko lähellä puoliväliä ei suuntaan eikä toiseen. -kekihajonta .82, suurehkoa vaihtelua arvoissa -.56 "Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan." www.fsd.uta.fi
2 luottamusta kansalaisjärjestöihin, .24***, jossa .24 kertoo, että postmaterialistiset arvot ja luottamus järjestöihin korreloivat keskenään ja kolme tähteä kertovat, ettäp-arvo, joka ilmoittaa virheellisen päätelmän todennäköisyyden, on .001 eli tulos on erittäin merkittävä (varma).
3 tyytyväisyyttä politiikan tuloksiin -.12, kertoo, että ne korreloivat negatiivisesti postmaterialististen arvojen kanssa. Eli siis mitä posmateristisemmat arvot, sitä tyytymättömämpi on politiikkaan. Ja tämäkin tulos on merkitsevä.
Taulukon 1 alapuolella lukee että sukupuoli nainen=1 mies=2 mutta mistä löydän ne tuolta taulukosta, kun vaan taulukon yläpuolella on numeroita ja ne oletettavasti tarkoittavat noita luottamus poliittiseen järjestelmään jne? Sama juttu iän ja poliittisen kompotenssin kanssa?
Sukupuoli kysymyksen keskiarvo on 1.45, joka kertoo, että vastaajissa oli hieman enemmän naisia (1) kuin miehiä (2).
Sukupuoli riviltä löytyy yhteydet (korrelaatiot) kysymyksiin 1-6. Näissä on kolme tilastollisesti erittäin merkittävää tulosta.
1 "Sukupuolena mies" ja "luottamus kansalaisjärjestöihin" olivat negatiivisessa yhteydessä -.21. Tarkoittaa siis sitä, että miehet eivät todennäköisemmin luottaneet kansalaisjärjestöihin.
Mistä tuossa taulukossa näkee, että sukupuolena on nimenomaan mies, kun on kyse luottamuksesta kansalaisjärjestöihin, kun katsotaan pystyriviä 2 ja siinä on tuo luku -.21? Entä mikä sitten on vastaava korrelaatiokerroin naisilla, näkyykö sitä tuossa ollenkaan?
Matemaattisesti korrelaatio toimii niin, että suurempien arvojen esiintyessä yhtäaikaa, kerroin on positiivinen. Tässä nyt on miehille annettu arvo 2, joten positiivinen kerroin kertoo: mitä enemmän olet mies, sitä enemmän...
No, rupesin sitten miettimään, miten taulukko kertoo naisista mitään. Ja tulin siihen tulokseen, että itse asiassa perun puheeni.
Eli siis taidan muuttaa nyt hiukan voimakasta tulkintaani taulukosta 1 sikäli, että sukupuoli kohdassa olevat voimakkaat, merkittävät korrelaatiot kertoisivat vain siitä, että sukupuoli vaikuttaa.
Moiks! Sivu 73, aineiston keruusta. "tämä ajankohta on tärkeää pitää mielessä, sillä yhteiskunnallisille kansalaisliikkeille on luonteenomaista aaltoliike ja eri yhteiskunnallisten keskusteluiden kerrostuminen ja lomittuminen" Miten tämä vaikuttaa tuloksiin?
Tutkija ei ota siihen kantaa. Hän vain tuo asian esiin reliabiliteetin vuoksi. Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen toistettavuutta, ja tässä tuodaan esiin, että kulloisellakin tutkimus ajankohdalla on vaikutuksensa tuloksiin.
Hei, mitä tarkoittaa sivun 75 lause "Ensimmäisen ja toisen kohdan vastausten asteikon käännettiin toisin päin, jotta korkeat numeeriset arvot ilmentäisivät vahvoja post-materiaalisia arvoja." ?
'Post-materialismi edustaa vakiintuneen poliittisen järjestyksen kritiikkiä, Post-materialistinen ajattelutapa painottaa osallistumisen ja yhdenvertaisuuden normeja.'
Käytössä ns. Likert-asteikko: 1 – täysin eri mieltä, 5 – täysin samaa mieltä.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5: ”Naisten ei pitäisi vaatia itselleen enempää oikeuksia, koska naisten ja miesten välinen tasa-arvo on jo pitkällä”.
"5 Täysin samaa mieltä" siis kuvastaa tämän kysymyksen kohdalla halua nykyisen järjestelmän säilyttämiseen. Kun siis haluttiin, että post-materiaaliset arvot tulevat kyselyssä esiin, tässä kysymyksessä (ja seuraavassa) asteikko käännettiin toisin päin, jotta postmaterialistiset arvot näkyivät joka kysymyksessä taulukossa suurempina arvoina. Kyse on siis huonosta tutkimuskysymysten valmistelusta.
"Kuvio 2 osoittaa, että ympäristöpoliittisen toiminnan osallistumismallissa luottamus kansalaisjärjestöihin sekä luottamus poliittisiin puolueisiin eivät ennustaneet suoraan kiinnostusta ympäristöpoliittista toimintaa kohtaan vaan välillisesti post-materialististen arvojen ja koetun poliittisen kompetenssin kautta."
Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta miten tuosta kuviosta hahmottaa välillisiä yhteyksiä? En ymmärrä. Nään vain yhteyksiä kahden asian välillä, nuolien avulla, mutta välillinen yhteys, mitä se tarkoittaa ja miten se näkyy kuviossa?
"Luottamus kansalaisjärjestöihin sekä luottamus poliittisiin puolueisiin eivät ennustaneet suoraan kiinnostusta ympäristöpoliittista toimintaa kohtaan vaan välillisesti post-materialististen arvojen ja koetun poliittisen kompetenssin kautta."
Suora yhteys on siis nuoli kahden asian välillä. Välillinen yhteys on siis jonkin toisen tekijän kautta syntyvä yhteys. Luottamukselle kansalaisjärjestöihin on (suora) yhteys postmaterialistiin arvoihin, ja postmaterialistisilla arvoilla on (suora) yhteys Kiinnostukseen poliittiiseen toimintaan. Näin siis luottamuksella kansalaisjärjestöihin syntyy välillinen yhteys kiinnostukseen poliittiseen toimintaan (postmaterialististen arvojen kautta).
Sitten tästä Kuvio 2:stä kannattaa vielä huomata, että "Post-materialististen arvojen" ja "Tyytyväisyydellä politiikan tuloksiin" on negatiivinen yhteys. Tarkoittaa siis: mitä enemmän toista, sitä vähemmän toista.
Ja toinen asia joka kannattaa panna merkille on se, että "Kiinnostus poliittiseen toimintaan" tulevat nuolet ovat yksisuuntaisia, jolloin niiden suunta on määritelty.
Hei ja kiitos mahtavasta blogista! Minulle tuottaa vaikeuksia tulkita 3. artikkelin sivun 80 kuvio 3:sta eli kuviota, jossa on merkitty miesten ja naisten korrelaatioita erikseen. Tekstissä sanotaan, että löytyi neljä tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta pitäisikö ne erot pystyä päättelemään tuosta kuviosta? En ymmärrä mistä juuri nuo neljä, vaikka on muitakin vastaavanlaisia korrelaatioita ja enemmän tai vähemmän tilastollisesti merkitseviä lukuja. Tai jos Vakavaan tulee tehtävä, jossa on vastaava kuvio lukuineen niin mistä tilastollisesti merkitsevän eron sukupuolten välillä voi tietää? Vai onko kirjoittajien päätelmien tukena jotain, mitä artikkelin lukijalle ei käy ilmi kuviosta?
Kuviossahan on neljä kohtaa, jossa korrelaatiot on eroteltu sukupuolittain. Tutkija on laittanut kuviaan vain tilastollisesti merkittävät luvut. Sikäli tutkija tietää enemmän kuin kertoo, ettei hän tässä artikkelissa kerro niitä tilastollisesti mitättömiä arvoja. Tilastollisen merkitsevyyden voi "lukea" niistä tähdistä, joiden merkitys on selitetty alla: *p < .05 tilastollisesti melkein merkitsevä **p < .01 tilastollisesti merkitsevä ***p < .001 tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Muissakin luvuissa on tilastollista merkitsevyyttä, mutta niissä ei ole sukupuolten välillä eroja, vaan merkitsevyys johtuu muista tekijöitä.
Näin minäkin taulukosta lukisin, mutta tekstissä nämä mainitut neljä eroa ovat kuitenkin eri muuttujien välillä kuin mitä taulukko kertoo. Esimerkiksi tekstissä mainittu yksi tilastollisesti merkitsevä ero oli naisten vahvempi yhteys poliittisen järjestelmän luottamus ja poliittisen kompetenssin välillä (kuviossa pelkät naiset mainittu .46***), mutta vastaavasti poliittisen järjestelmän luottamuksen ja tyytyväisyyden yhteydestä (kuviossa pelkät naiset mainittu .47***) ei mainita tekstissä mitään. Mietin, että miten edellä mainittu tulos voi olla tekstin mukaan tilastollisesti merkittävä ero sukupuolten välillä, mutta jälkimmäinen ei?
Eikö noilla Luottamus mallilla ja Ympäristöpol. toiminnan mallilla ole muuta eroa kuin eri tekstit noissa palloissa? Kun kovasti on korostettu sitä että, luottamusmalli sopii luottamushypoteesiin paremmin. Miksei niitä olisi voinut laittaa kaikkia yhteen malliin?
"Analysoidessaan World Values Survey -tutkimuksen aineistoa vuosilta 1981–1983 ja 1995–1998 Inglehart (1999) huomasi, että post-materialisteilla oli taipumusta suhtautua epäilevästi hierarkkisiin sosiaalisiin ja poliittisiin instituutioihin. Post-materialistinen ajattelutapa painottaa osallistumisen ja yhdenvertaisuuden normeja. Dalton (2004) huomauttaa kuitenkin, 72 Samalta viivalta 10 että samassa aineistossa post-materialismilla oli heikko yhteys kansanedustuslaitoksiin ja poliittisiin puolueisiin kohdistuvaan luottamukseen. Itse asiassa post-materialistit osoittivat suurempaa luottamusta ammattiliittoihin kuin materialistit. Sitä vastoin post-materialistit ilmaisivat materialisteja enemmän luottamusta kansalaisjärjestöihin, jotka edistivät ekologisia arvoja tai naisten oikeuksia."
Miksi tuossa käytetään sanoja "kuitenkin" ja "sitä vastoin"? Mielestäni tuossa ei ole mitään ristiriitaista.
Vaikka postmaterialistit suhtautuvat epäillen poliittisiin instituutioihin, oli heillä kuitenkin samaan aikaan (edes vähäistä) luottamusta puolueisiin, ja materialisteja suurempi luottamus ammattijärjestöihin. Sen sijaan minustakin on päivän selvää, että post-materialistit luottivat enemmän "kansalaisjärjestöihin, jotka edistivät ekologisia arvoja tai naisten oikeuksia."
"Toinen selitys liittyy post-materialististen arvojen ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen väliseen suhteeseen. Näiden tekijöiden välisen suhteen moniulotteisuus on todettu aiemmissa tutkimuksissa (Dalton, 2004).* Huomasimme tutkimuksessamme, että arvojen lisäksi luottamus on tärkeä tekijä ympäristöpoliittisessa toiminnassa."
Kuuluisiko tuohon tähden kohtaan periaatteessa kapppalejako, vai onko sen jälkimmäinen lause vielä selitystä pol. kompetenssin ja post-materialististen arvojen eroille?
Heippa! Onko jotain eroa poliittisella osallistumisella ja poliittisella aktiivisuudella? Nimittäin s. 68 lause "Vähentynyttä luottamusta poliittiseen järjestelmään on usein pidetty eräänä syynä kansalaisten vähäiseen poliittiseen osallistumiseen. Toisaalta European social survey-tutkimuksessa luottamus poliittiseen järjestelmään ei selittänyt yksilöiden poliittista aktiivisuutta.
Kyse voi olla myös Putnamin ja Daltonin alkuperäislähteissä käyttämien termien eroista, mutta samasta asiastahan tässä on kysymys. Juuri tässä kappaleessa näkee, että kirjoittaja on joutunut pakostakin toistamaan samoja sanoja todella monta kertaa, niin hän on hyödyntänyt sellaiset tilaisuudet, joissa toisto ei asian ymmärtämisen kannalta ole välttämätöntä.
Onko poliittinen kompetenssi välillisesti yhteydessä kiinnostukseen osasllistua ympäristöpoliittiseen toimintaan luottamukseen kansalaisjärjestöjä kohtaan sekä post-materialististen arvojen kautta?
Kuviossa 2 "Postmaterialistisista arvoista" ja "Poliittisesta kompetenssista lähtevät nuolet ovat yksisuuntaisia, jotka "kuvaavat yhteyksiä, joiden suunta on määritelty".
Siis "luottamus kansalaisjärjestöihin" on välillisesti yhteydessä "ympäristöpoliittiseen toimintaan" sekä "poliittisen kompetenssin" että "postmaterialististen arvojen" kautta.
Hei! millä perustein sukupuomi oli ainoa, joka oli tilastollisesti merkitsevä päämuuttujiin nähden, vaikka taulukossa 1 s. 74 ikä näyttäisi olevan tilastollisesti merkitsevässä suhteessa luottamuksesn kansalaisjärjestöjä kohtaan?
Tausta muuttujat olivat siis ikä, sukupuoli, koulutustaso ja työelämään osallistuminen. Näistä vain ikä ja sukupuoli ovat päätyneet taulukkoon, mistä voi päätellä, että vain niillä oli merkitystä.
Totta on, että iälläkin oli merkitsevä yhteys, mutta ilmeisesti tutkija on tarkoittanut, että 'sukupuoli oli ainut taustamuuttuja, joka oli tilastollisesti erittäin merkitsevä usempaan päämuuttujaan nähden'.
S. 85 lopussa ilmaistaan, että "sen lisäksi tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, kuinka myös epäluottamus poliittisiin instituutioihin sekä tyytymättömyys vallitsevan politiikan saavutuksiin voivat toimia vaikuttamisen halun herättelijöinä". Lause jotenkin pisti silmään, kun mielestäni tämä ei tule kuvioissa tai tulosten teksteissä ilmi. Olenko väärässä, voiko luotettavuuden määriä päätellä jostakin?
Minun mielesäni tässä tutkijat viittaavat aineistonsa osaan, joka ei ole lukijoiden käytettävissä. Artikkelissa on keskitytty otsikon mukaisiin tulkintoihin, ja vastakkaisten tulosten esittäminen olisi ehkä vaastinut lisätutkimuksia, siksi tämä mainitaan loppupäätelmissä ohi mennen.
Apua, En kerta kaikkiaan osaa lukea s.74 kuvio 1, vaikka kaikki termit handlaan. Osaisitko selventää miten sitä luetaan? Mitä 1-6 taulukon yläreunassa on? Suuret kiitokset :)
VastaaPoista1-6 yläreunassa on samat kuin 1-6 oikealla sivupalkissa:
Poista1 luottamusta poliittiseen järjestelmään,
2 luottamusta kansalaisjärjestöihin,
3 tyytyväisyyttä politiikan tuloksiin,
4 koettua poliittista kompetenssia,
5 post-materialistisia arvoja,
6 halukkuutta osallistua ympäristöpoliittiseen toimintaan.
Esimerkiksi:
Rivi 5: Postmaterialistiset arvot
(1 täysin eri mieltä, 5 – täysin samaa mieltä)
-keskiarvo 3.64, melko lähellä puoliväliä ei suuntaan eikä toiseen.
-kekihajonta .82, suurehkoa vaihtelua arvoissa
-.56 "Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan." www.fsd.uta.fi
Sitten korrelaatiot eri muuttujien välillä:
Postmaterialistiset arvot
1 luottamusta poliittiseen järjestelmään, .02 (ei yhteyttä)
2 luottamusta kansalaisjärjestöihin,
.24***, jossa .24 kertoo, että postmaterialistiset arvot ja luottamus järjestöihin korreloivat keskenään ja kolme tähteä kertovat, ettäp-arvo, joka ilmoittaa virheellisen päätelmän todennäköisyyden, on .001 eli tulos on erittäin merkittävä (varma).
3 tyytyväisyyttä politiikan tuloksiin -.12, kertoo, että ne korreloivat negatiivisesti
postmaterialististen arvojen kanssa.
Eli siis mitä posmateristisemmat arvot, sitä tyytymättömämpi on politiikkaan. Ja tämäkin tulos on merkitsevä.
Taulukon 1 alapuolella lukee että sukupuoli nainen=1 mies=2 mutta mistä löydän ne tuolta taulukosta, kun vaan taulukon yläpuolella on numeroita ja ne oletettavasti tarkoittavat noita luottamus poliittiseen järjestelmään jne? Sama juttu iän ja poliittisen kompotenssin kanssa?
PoistaSukupuoli kysymyksen keskiarvo on 1.45, joka kertoo, että vastaajissa oli hieman enemmän naisia (1) kuin miehiä (2).
PoistaSukupuoli riviltä löytyy yhteydet (korrelaatiot) kysymyksiin 1-6. Näissä on kolme tilastollisesti erittäin merkittävää tulosta.
1 "Sukupuolena mies" ja "luottamus kansalaisjärjestöihin" olivat negatiivisessa yhteydessä -.21. Tarkoittaa siis sitä, että miehet eivät todennäköisemmin luottaneet kansalaisjärjestöihin.
Mistä tuossa taulukossa näkee, että sukupuolena on nimenomaan mies, kun on kyse luottamuksesta kansalaisjärjestöihin, kun katsotaan pystyriviä 2 ja siinä on tuo luku -.21? Entä mikä sitten on vastaava korrelaatiokerroin naisilla, näkyykö sitä tuossa ollenkaan?
PoistaMatemaattisesti korrelaatio toimii niin, että suurempien arvojen esiintyessä yhtäaikaa, kerroin on positiivinen. Tässä nyt on miehille annettu arvo 2, joten positiivinen kerroin kertoo: mitä enemmän olet mies, sitä enemmän...
PoistaNo, rupesin sitten miettimään, miten taulukko kertoo naisista mitään. Ja tulin siihen tulokseen, että itse asiassa perun puheeni.
Eli siis taidan muuttaa nyt hiukan voimakasta tulkintaani taulukosta 1 sikäli, että sukupuoli kohdassa olevat voimakkaat, merkittävät korrelaatiot kertoisivat vain siitä, että sukupuoli vaikuttaa.
Moiks! Sivu 73, aineiston keruusta. "tämä ajankohta on tärkeää pitää mielessä, sillä yhteiskunnallisille kansalaisliikkeille on luonteenomaista aaltoliike ja eri yhteiskunnallisten keskusteluiden kerrostuminen ja lomittuminen" Miten tämä vaikuttaa tuloksiin?
VastaaPoistaTutkija ei ota siihen kantaa. Hän vain tuo asian esiin reliabiliteetin vuoksi. Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen toistettavuutta, ja tässä tuodaan esiin, että kulloisellakin tutkimus ajankohdalla on vaikutuksensa tuloksiin.
PoistaHei, mitä tarkoittaa sivun 75 lause "Ensimmäisen ja toisen kohdan vastausten asteikon käännettiin toisin päin, jotta korkeat numeeriset arvot ilmentäisivät vahvoja post-materiaalisia arvoja." ?
VastaaPoista'Post-materialismi edustaa
Poistavakiintuneen poliittisen järjestyksen kritiikkiä, Post-materialistinen ajattelutapa painottaa osallistumisen ja
yhdenvertaisuuden normeja.'
Käytössä ns. Likert-asteikko:
1 – täysin eri mieltä, 5 – täysin
samaa mieltä.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5:
”Naisten ei pitäisi vaatia itselleen enempää oikeuksia, koska naisten ja miesten välinen tasa-arvo on jo pitkällä”.
"5 Täysin samaa mieltä" siis kuvastaa tämän kysymyksen kohdalla halua nykyisen järjestelmän säilyttämiseen. Kun siis haluttiin, että post-materiaaliset arvot tulevat kyselyssä esiin, tässä kysymyksessä (ja seuraavassa) asteikko käännettiin toisin päin, jotta postmaterialistiset arvot näkyivät joka kysymyksessä taulukossa suurempina arvoina. Kyse on siis huonosta tutkimuskysymysten valmistelusta.
Sivu 78
VastaaPoista"Kuvio 2 osoittaa, että ympäristöpoliittisen toiminnan
osallistumismallissa luottamus kansalaisjärjestöihin sekä
luottamus poliittisiin puolueisiin eivät ennustaneet suoraan kiinnostusta
ympäristöpoliittista toimintaa kohtaan vaan välillisesti
post-materialististen arvojen ja koetun poliittisen kompetenssin
kautta."
Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta miten tuosta kuviosta hahmottaa välillisiä yhteyksiä? En ymmärrä. Nään vain yhteyksiä kahden asian välillä, nuolien avulla, mutta välillinen yhteys, mitä se tarkoittaa ja miten se näkyy kuviossa?
"Luottamus kansalaisjärjestöihin sekä luottamus poliittisiin puolueisiin eivät ennustaneet suoraan kiinnostusta ympäristöpoliittista toimintaa kohtaan vaan välillisesti post-materialististen arvojen ja koetun poliittisen kompetenssin kautta."
PoistaSuora yhteys on siis nuoli kahden asian välillä. Välillinen yhteys on siis jonkin toisen tekijän kautta syntyvä yhteys. Luottamukselle kansalaisjärjestöihin on (suora) yhteys postmaterialistiin arvoihin, ja postmaterialistisilla arvoilla on (suora) yhteys Kiinnostukseen poliittiiseen toimintaan. Näin siis luottamuksella kansalaisjärjestöihin syntyy välillinen yhteys kiinnostukseen poliittiseen toimintaan (postmaterialististen arvojen kautta).
Sitten tästä Kuvio 2:stä kannattaa vielä huomata, että "Post-materialististen arvojen" ja "Tyytyväisyydellä politiikan tuloksiin" on negatiivinen yhteys. Tarkoittaa siis: mitä enemmän toista, sitä vähemmän toista.
PoistaJa toinen asia joka kannattaa panna merkille on se, että "Kiinnostus poliittiseen toimintaan" tulevat nuolet ovat yksisuuntaisia, jolloin niiden suunta on määritelty.
Hei ja kiitos mahtavasta blogista!
VastaaPoistaMinulle tuottaa vaikeuksia tulkita 3. artikkelin sivun 80 kuvio 3:sta eli kuviota, jossa on merkitty miesten ja naisten korrelaatioita erikseen. Tekstissä sanotaan, että löytyi neljä tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta pitäisikö ne erot pystyä päättelemään tuosta kuviosta? En ymmärrä mistä juuri nuo neljä, vaikka on muitakin vastaavanlaisia korrelaatioita ja enemmän tai vähemmän tilastollisesti merkitseviä lukuja. Tai jos Vakavaan tulee tehtävä, jossa on vastaava kuvio lukuineen niin mistä tilastollisesti merkitsevän eron sukupuolten välillä voi tietää? Vai onko kirjoittajien päätelmien tukena jotain, mitä artikkelin lukijalle ei käy ilmi kuviosta?
Kuviossahan on neljä kohtaa, jossa korrelaatiot on eroteltu sukupuolittain. Tutkija on laittanut kuviaan vain tilastollisesti merkittävät luvut. Sikäli tutkija tietää enemmän kuin kertoo, ettei hän tässä artikkelissa kerro niitä tilastollisesti mitättömiä arvoja. Tilastollisen merkitsevyyden voi "lukea" niistä tähdistä, joiden merkitys on selitetty alla:
Poista*p < .05 tilastollisesti melkein merkitsevä
**p < .01 tilastollisesti merkitsevä
***p < .001 tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Muissakin luvuissa on tilastollista merkitsevyyttä, mutta niissä ei ole sukupuolten välillä eroja, vaan merkitsevyys johtuu muista tekijöitä.
Näin minäkin taulukosta lukisin, mutta tekstissä nämä mainitut neljä eroa ovat kuitenkin eri muuttujien välillä kuin mitä taulukko kertoo. Esimerkiksi tekstissä mainittu yksi tilastollisesti merkitsevä ero oli naisten vahvempi yhteys poliittisen järjestelmän luottamus ja poliittisen kompetenssin välillä (kuviossa pelkät naiset mainittu .46***), mutta vastaavasti poliittisen järjestelmän luottamuksen ja tyytyväisyyden yhteydestä (kuviossa pelkät naiset mainittu .47***) ei mainita tekstissä mitään. Mietin, että miten edellä mainittu tulos voi olla tekstin mukaan tilastollisesti merkittävä ero sukupuolten välillä, mutta jälkimmäinen ei?
VastaaPoistaLähetin tutkijalle kysymyksen. Palaan asiaan, jos saan vastauksen.
PoistaKuten tuolla kirjoitin ihan erikseen, artikkelien kirjoittajat on vaiennettu kommentoimasta vakava-uteluihin.
PoistaEikö noilla Luottamus mallilla ja Ympäristöpol. toiminnan mallilla ole muuta eroa kuin eri tekstit noissa palloissa? Kun kovasti on korostettu sitä että, luottamusmalli sopii luottamushypoteesiin paremmin. Miksei niitä olisi voinut laittaa kaikkia yhteen malliin?
VastaaPoista"Analysoidessaan World Values
VastaaPoistaSurvey -tutkimuksen aineistoa vuosilta 1981–1983 ja 1995–1998
Inglehart (1999) huomasi, että post-materialisteilla oli taipumusta
suhtautua epäilevästi hierarkkisiin sosiaalisiin ja poliittisiin instituutioihin.
Post-materialistinen ajattelutapa painottaa osallistumisen ja
yhdenvertaisuuden normeja. Dalton (2004) huomauttaa kuitenkin,
72
Samalta viivalta 10
että samassa aineistossa post-materialismilla oli heikko yhteys kansanedustuslaitoksiin
ja poliittisiin puolueisiin kohdistuvaan luottamukseen.
Itse asiassa post-materialistit osoittivat suurempaa luottamusta
ammattiliittoihin kuin materialistit. Sitä vastoin post-materialistit
ilmaisivat materialisteja enemmän luottamusta kansalaisjärjestöihin,
jotka edistivät ekologisia arvoja tai naisten oikeuksia."
Miksi tuossa käytetään sanoja "kuitenkin" ja "sitä vastoin"? Mielestäni tuossa ei ole mitään ristiriitaista.
Vaikka postmaterialistit suhtautuvat epäillen poliittisiin instituutioihin, oli heillä kuitenkin samaan aikaan (edes vähäistä) luottamusta puolueisiin, ja materialisteja suurempi luottamus ammattijärjestöihin. Sen sijaan minustakin on päivän selvää, että post-materialistit luottivat enemmän "kansalaisjärjestöihin, jotka edistivät ekologisia arvoja tai naisten oikeuksia."
Poista"Toinen selitys liittyy post-materialististen arvojen ja instituutioihin
VastaaPoistakohdistuvan luottamuksen väliseen suhteeseen. Näiden tekijöiden
välisen suhteen moniulotteisuus on todettu aiemmissa tutkimuksissa (Dalton, 2004).* Huomasimme tutkimuksessamme, että
arvojen lisäksi luottamus on tärkeä tekijä ympäristöpoliittisessa toiminnassa."
Kuuluisiko tuohon tähden kohtaan periaatteessa kapppalejako, vai onko sen jälkimmäinen lause vielä selitystä pol. kompetenssin ja post-materialististen arvojen eroille?
Minusta kappalejakoa ei tarvita.
PoistaHeippa! Onko jotain eroa poliittisella osallistumisella ja poliittisella aktiivisuudella? Nimittäin s. 68 lause "Vähentynyttä luottamusta poliittiseen järjestelmään on usein pidetty eräänä syynä kansalaisten vähäiseen poliittiseen osallistumiseen. Toisaalta European social survey-tutkimuksessa luottamus poliittiseen järjestelmään ei selittänyt yksilöiden poliittista aktiivisuutta.
VastaaPoistaKyse voi olla myös Putnamin ja Daltonin alkuperäislähteissä käyttämien termien eroista, mutta samasta asiastahan tässä on kysymys. Juuri tässä kappaleessa näkee, että kirjoittaja on joutunut pakostakin toistamaan samoja sanoja todella monta kertaa, niin hän on hyödyntänyt sellaiset tilaisuudet, joissa toisto ei asian ymmärtämisen kannalta ole välttämätöntä.
PoistaOkei, kiitos :)!
PoistaOnko poliittinen kompetenssi välillisesti yhteydessä kiinnostukseen osasllistua ympäristöpoliittiseen toimintaan luottamukseen kansalaisjärjestöjä kohtaan sekä post-materialististen arvojen kautta?
VastaaPoistaKuviossa 2 "Postmaterialistisista arvoista" ja "Poliittisesta kompetenssista lähtevät nuolet ovat yksisuuntaisia, jotka "kuvaavat yhteyksiä, joiden suunta on määritelty".
PoistaSiis "luottamus kansalaisjärjestöihin" on välillisesti yhteydessä "ympäristöpoliittiseen toimintaan" sekä "poliittisen kompetenssin" että "postmaterialististen arvojen" kautta.
Hei! millä perustein sukupuomi oli ainoa, joka oli tilastollisesti merkitsevä päämuuttujiin nähden, vaikka taulukossa 1 s. 74 ikä näyttäisi olevan tilastollisesti merkitsevässä suhteessa luottamuksesn kansalaisjärjestöjä kohtaan?
VastaaPoistaTausta muuttujat olivat siis ikä, sukupuoli, koulutustaso ja työelämään osallistuminen. Näistä vain ikä ja sukupuoli ovat päätyneet taulukkoon, mistä voi päätellä, että vain niillä oli merkitystä.
PoistaTotta on, että iälläkin oli merkitsevä yhteys, mutta ilmeisesti tutkija on tarkoittanut, että 'sukupuoli oli ainut taustamuuttuja, joka oli tilastollisesti erittäin merkitsevä usempaan päämuuttujaan nähden'.
Moikka!
VastaaPoistaS. 85 lopussa ilmaistaan, että "sen lisäksi tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, kuinka myös epäluottamus poliittisiin instituutioihin sekä tyytymättömyys vallitsevan politiikan saavutuksiin voivat toimia vaikuttamisen halun herättelijöinä". Lause jotenkin pisti silmään, kun mielestäni tämä ei tule kuvioissa tai tulosten teksteissä ilmi. Olenko väärässä, voiko luotettavuuden määriä päätellä jostakin?
Minun mielesäni tässä tutkijat viittaavat aineistonsa osaan, joka ei ole lukijoiden käytettävissä. Artikkelissa on keskitytty otsikon mukaisiin tulkintoihin, ja vastakkaisten tulosten esittäminen olisi ehkä vaastinut lisätutkimuksia, siksi tämä mainitaan loppupäätelmissä ohi mennen.
Poista