Moikka! Pystyisitkö avaamaan selkokielellä sivun 111 keskeltä alkaen lauseesta "nuoruuden kontekstissa tämän on tulkittu.. " lauseeseen " Samanaikaisesti yhteisöjen on sanottu" ? :) Oliko liian epäselvästi kirjotettu :D Meinaan, että artikkeli aiheuttaa päänvaivaa termien leikkimisellä.
Edellä on kerrottu nykypäivän identiteettien "monimuotoisuudesta, joustavuudesta ja tilanteista rakentumisesta".
Tällä tarkoitetaan siis sitä, että ihmisillä on hyvinkin erilaisia rooleja erilaisissa yhteisöissä; vapaa-ajan harrastuksissa loistava esiintyjä voi koulussa olla hiljainen vetäytyjä jne. Ja tämä toimii koko yhteiskunnassa, mutta esiintyy hiukan kärjistyneenä muutenkin omaa identiteettiään etsivien ja rakentavian lasten ja nuorten parissa.
Niinpä: "nuoruuden kontekstissa [=nuorten keskuudessa] tämän on tulkittu tarkoittavan yhteisöllistä fragmentaatiota sekä elektronisen median ja kulutuskulttuurin välittämää individualismia ja heterogeenisyyttä, jotka ilmenevät vaihtoehtoisina minuuden viitekehyksinä sekä rinnakkaisina, eri tilanteissa aktivoituvina identiteettikonstruktioina."
Yhteisöllinen fragmentaatio tarkoittaa yhteisöjen pilkkoutumista yhä pienempiin alaryhmiin ja alakulttuureihin. Kulutuskulttuurin välittämä individulismi ja heterogeenisyys tarkoittavat siis yksilön riippumattomutta yhteisöstä ja toisaalta monipuolista vaihtelua ryhmän sisälläkin. Ja siitä seuraa juuri edellä kerrottu, että erilaisissa tilanteissa identiteetistä "aktivoituvat" erilaiset elementit, jolloin identiteetti on kussakin ryhmässä vähän erilainen rakennelma (=konstruktio).
Tämän summana lienee päivänselvää, että yhteisöjen on 'havaittu' "muuttuvan sosiaaliselta sitovuudeltaan löyhemmiksi" eli ne eivät määritä ihmisen elämää niin kokonaisvaltaisesti kuin ennen.
"Esimerkiksi tilan ja ajan käyttöä ja ulkoista olemusta koskevat normit ja järjestykset tekevät näkyväksi näitä yhteisöissä eläviä hierarkioita ja sosiaalisia rajanvetoja."
"... joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla..."
Tarkoitetaanko tilan käytöllä jossain tietyssä paikassa oleskelua? Vai liittyykö se jotenkin esim. kunkin ihmisen omaan egoon (suuri ego suo vapauksia omaan olemiseen, pieni ego pakottaa toimimaan entistä enemmän kuten valtavirta)?
Tilan käytöllä tarkoitetaan fyysisen ja henkisen ympäristön haltuunottamisella. Tilan ja ajankäyttö voi tarkoittaa siis ostarin nurkalla koulun jälkeen oleskelua sekä myös luokkatilan jonkin osan kuten esimerkiksi äänitilan haltuunottoa.
"... joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla..."
Tämä myös viittaa nuorten erilaisiin tilan käytön mahdollisuuksiin, jotka siis riippuvat asemasta ryhmässä. Toiset nuoret ovat jatkuvasti pysyvässä asemassa, kun taas toiset voivat muutella omaa asemaansa tilanteesta riippuen. Esimerkiksi luokan pellen rooli voi olla esimerkiksi roolista, joka on eri tavoin sitova kuin vaikkapa koviksen rooli.
Hellou. Sivu 105 alku, jossa puhutaan kontrollista. Mitä tarkoitetaan käytännössä tai ylipäätään sosiaalisella kontrollilla? Kappale on hahmotettavissa, mutta silti jotenkin epäselvä.
Löysin 'virallisen' määritelmän tieteentermipankki.fi: "Sosiaalisella kontrollilla tarkoitetaan mekanismeja, jotka ohjaavat yhteisön jäsenen toimimaan normien mukaisesti. Sosiaalisen kontrollin avulla pyritään takaamaan jatkuvuuden kannalta riittävän yhdenmukainen toiminta. Selite Sosiaalinen kontrolli kohdistuu sellaiseen käyttäytymiseen, joka poikkeaa normeista. Kuitenkaan kaikkea poikkeavuutta ei lueta kontrolloitavien käyttäytymismuotojen ryhmään."
"Artikkelini aineistossa enemmistö nuorista ei kuvannut omakohtaista ulkopuolisuutta." S 99
"Joskus kyse on kokonaisvaltaisesta emotionaalisesta osattomuudesta, mutta valtaosa tutkimukseen osallistuneista nuorista asemoitui samanaikaisesti sekä tietyn ryhmän tai kategorian ulkopuoliseksi että toisen ryhmän sisäpuoliseksi. " s100
Nämä on jotenkin mielestäni ristiriidassa? Osaisitko selventää hieman?
Mielestäni kyse on siitä, että ensimmäisessä kohdassa kerrotana, ettei enemmistö kokenut omakohtaista ulkopuolisuutta, ja sitten on erikseen käsitelty asiaa, mistä nuori kokee ulkopuolisuutta.
Nuorten maailmassa on siis ryhmiä, joihin kuuluminen saattaa olla oma valinta. Nuoret saattavat ymmärtää ja haluta olevansa jonkin ryhmän ulkopuolella. Mutta jos se on oma valinta, ja silti kokee kuuluvansa johonkin toiseen ryhmään, ei välttämättä tuli ulkopuolisuuden kokemusta.
"Tulkintani mukaan ulkopuolisuutta on se, että nuori tuntee olevansa 'toinen' suhteessa tiettyyn vertaisten ryhmään tai olettamaansa ikätovereiden valtavirtaan."
"Paikallisuus ja kulttuurisuus osaltaan säätelevät, millaiset sa- moin tai erilailla olemisen tavat ovat kulloinkin mahdollisia"
"ulkopuolelle jäämi- sen kokemukset tuntuivat olennaisesti määrittävän vertaisyhtei- sön marginaaliin itsensä positioivien nuorten minuutta ja heille paikallisesti mahdollisia identiteettejä."
Sanaa paikallisuus käytetään paljon tässä artikkelissa enkä ymmärrä mitä se näissä yhteyksissä tarkoittaa?
Löysin tällaisen Korkiamäen väitöskirjasta: "Sosiaalisen pääoman tutkimus tulisi ulottaa nuorten paikallisiin vertaisryhmiin ja -yhteisöihin. Juuri tähän, nuorten vertaissuhteiden mentävään tutkimukselliseen aukkoon sukellan tässä tutkimuksessa."
Paikallisuus tarkoittaa voi artikkelissa tarkoittaa siis sekä virtuaalista että fyysistä paikkaa, jossa nuorten ihmissuhteet tapahtuvat. Ja Korkiamäki muistuttaa, että paikallisuus on tärkeä osa sosiaalista pääomaa.
s. 97 "Jyrkät ja vastakohtaisuuksiin perustuvat kategorisoinnit ovat monesti se peili, jota vasten omaa olemista ja toimintaa on mahdollista hahmottaa ja jonka kautta ympäröivä yhteisöllinen moninaisuus tulee hallittavaksi." Mitä tarkoittaa ympäröivän yhteisöllisen moninaisuuden hallitseminen?
s. 98 "Identiteettejä sekä sisä- ja ulkopuolisuutta koskevat neuvottelut ovatkin aina hierarkioiden ja valtarakenteiden läpäisemiä; joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla." Mitä tarkoittaa "valtarakenteiden läpäisemä"?
s. 105 "Millan positio vertaisryhmän ulkopuolisena näyttää tietoiselta prosessilta, jossa aktiivisesti työstetään itsen ja muiden ihmisten välistä suhdetta (esim. Hyväri 2001, 89). Tässä prosessissa on tilaa myös vastapuheelle, jossa erilaisuus merkitsee aitoutta ”esittämisen” sijaan." Mistä tulevasta ja miin kohdistuvasta vastapuheesta tässä on kysymys?
s. 112 "Koska neuvottelut identiteeteistä ovat konventionaalisia ja nojaavat tunnistettuihin kategorioihin, sisäpuolisuuden normit paikallisissa vertaisyhteisöissä eivät kuitenkaan ole yhdentekeviä: jollakin yhteisössä on aina enemmän valtaa määritellä sisä- ja ulkopuolisuuden välisiä rajoja kuin jollakulla toisella." Kuinka identiteettineuvotteluiden konventionaalisuus ja nojautuvuus tunnistettuihin kategorioihin perustelee sitä, että sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä ja joillain nuorilla on enemmän valtaa?
s. 113 "Subjektina positioitumisen voidaankin ajatella tarkoittavan juuri sitä, että nuorella on mahdollisuus liikkua sisä- ja ulkopuolisuuden välisellä jatkumolla haluamaansa suuntaan sekä asemoitua eri tavoin vertaisten ryhmiin ja yhteisöihin, niiden toimintakulttuureihin ja arvomaailmoihin." Jos kerran nuoren identiteetinrakennusprosessiin kuuluu poissulkemiset ja rajanvedot, miten nuorella samaan aikaan pitäisi olla mahdollisuus itse toimijana asemoitua valitsemiinsa ryhmiin? Ainahan joku suljetaan pois sisäpuolisten toimesta.
s. 97 'Vastakohtaisuudet ovat peili, jota vasten omaa toimintaa on mahdollista hahmottaa ja jonka kautta ympäröivä yhteisöllisyys tulee hallittavaksi." Mitä tarkoittaa ympäröivän yhteisöllisen moninaisuuden hallitseminen? -Moninainen yhteisöllisyys tarkoittaa 'erilaisia ryhmiä, alakulttuureja ja sosiaalisia kategorioita.'
s. 98 'Sisä- ja ulkopuolisuutta koskevat neuvottelut ovat valtarakenteiden läpäisemiä; joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla.' Mitä tarkoittaa "valtarakenteiden läpäisemä"? -Mielestäni se on siinä seuraavassa lauseessa määritelty: joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä omaa kuulumistaa, tarkoittaa minusta siis konkreettisimmillaan rahaa.
s. 105 'Millan positio vertaisryhmän ulkopuolisena näyttää tietoiselta prosessilta, jossa aktiivisesti työstetään itsen ja muiden ihmisten välistä suhdetta. Tässä prosessissa on tilaa myös vastapuheelle, jossa erilaisuus merkitsee aitoutta ”esittämisen” sijaan.' Mistä tulevasta ja miin kohdistuvasta vastapuheesta tässä on kysymys? -Vastapuhe on siis sitä, että ulkopuolisuus ymmärretään aitoutena, kun taas ryhmän sisäisyys nähdään esittämisenä.
"s. 112 'Koska neuvottelut identiteeteistä nojaavat tuttuihin kategorioihin, sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä: jollakin yhteisössä on valtaa määritellä sisä- ja ulkopuolisuuden rajoja.' Kuinka identiteettineuvotteluiden konventionaalisuus ja nojautuvuus tunnistettuihin kategorioihin perustelee sitä, että sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä ja joillain nuorilla on enemmän valtaa?" Jotkut ovat olleet yhteisössä kauemmin ja heillä on yhteisössä enemmän ystäviä, mitä kautta heillä on enemmän valtaa yms. Nämä samat osittain luovat ja ylläpitävät niitä tuttuja kategorioita ylläpitääkseen omaa asemaansa, minkä vuoksi sisäpuolelta määriteltävät normit eivät ole yhdentekeviä.
"s. 113 'Subjektina positioitumisen voidaankin ajatella tarkoittavan juuri sitä, että nuorella on mahdollisuus liikkua sisä- ja ulkopuolisuuden välillä sekä asemoitua eri tavoin vertaisten ryhmiin ja arvomaailmoihin.' Jos kerran nuoren identiteetinrakennusprosessiin kuuluu poissulkemiset ja rajanvedot, miten nuorella samaan aikaan pitäisi olla mahdollisuus itse toimijana asemoitua valitsemiinsa ryhmiin? Ainahan joku suljetaan pois sisäpuolisten toimesta."
'Jos ulkopuolisuuden kokemista ajatellaan janana, ääripäät muodostuvat -syrjivästä, sisäpuolisen määrämästä objektin asemasta sekä -ulkopuoliseksi omavalintaisesti jäävästä subjektiudesta.' Edellä kirjoitetaan myös: "Nuoret peilaavat ulkopuolisuuttaan olettamansa valtavirran mukaiseen sisäpuolisuuteen, mutta nuoresta riippuen sisäpuolisuus voi merkitä hyvin erilaisia asioita." Näkisin niin, että tässä tarkoitetaan sitä, että nuori voi mieltää itsensä miten vain ulko- ja sisäpuoliseksi. Kyse tässä käsittääkseni on siis nimenomaaan nuoren aktiivisesta omasta ajattelusta eikä ryhmän toiminnasta.
Moi, s.95 "Huomaamattomien ja julkisten ryhmästä tai toiminnoista pois sulkemisen käytöntöjen on arveltu olevan emotionaalisesti raskaampia kuin suoran fyysinen kiusaamisen kohteeksi joutumisen" Tarkoitetaanko tuolla sosiaalista eristämistä esim. ei oteta kaveria leikkiin mukaan? Vai mitä tolla ensimäisellä lauseella tarkoitetaan?
Nimenomaan, jätetään kaveri leikistä, laitetaan heikoin aina maalivahdiksi tai puolustajaksi, ryhmätöissä jää ryhmättä tai saa jonkun pskahomman ryhmässä...
Moikka! Pystyisitkö avaamaan selkokielellä sivun 111 keskeltä alkaen lauseesta "nuoruuden kontekstissa tämän on tulkittu.. " lauseeseen " Samanaikaisesti yhteisöjen on sanottu" ? :) Oliko liian epäselvästi kirjotettu :D Meinaan, että artikkeli aiheuttaa päänvaivaa termien leikkimisellä.
VastaaPoistaEdellä on kerrottu nykypäivän identiteettien "monimuotoisuudesta, joustavuudesta ja tilanteista rakentumisesta".
PoistaTällä tarkoitetaan siis sitä, että ihmisillä on hyvinkin erilaisia rooleja erilaisissa yhteisöissä; vapaa-ajan harrastuksissa loistava esiintyjä voi koulussa olla hiljainen vetäytyjä jne. Ja tämä toimii koko yhteiskunnassa, mutta esiintyy hiukan kärjistyneenä muutenkin omaa identiteettiään etsivien ja rakentavian lasten ja nuorten parissa.
Niinpä: "nuoruuden kontekstissa [=nuorten keskuudessa] tämän on tulkittu tarkoittavan yhteisöllistä fragmentaatiota sekä elektronisen median ja kulutuskulttuurin välittämää individualismia ja heterogeenisyyttä, jotka ilmenevät vaihtoehtoisina minuuden viitekehyksinä sekä rinnakkaisina, eri tilanteissa aktivoituvina identiteettikonstruktioina."
Yhteisöllinen fragmentaatio tarkoittaa yhteisöjen pilkkoutumista yhä pienempiin alaryhmiin ja alakulttuureihin. Kulutuskulttuurin välittämä individulismi ja heterogeenisyys tarkoittavat siis yksilön riippumattomutta yhteisöstä ja toisaalta monipuolista vaihtelua ryhmän sisälläkin. Ja siitä seuraa juuri edellä kerrottu, että erilaisissa tilanteissa identiteetistä "aktivoituvat" erilaiset elementit, jolloin identiteetti on kussakin ryhmässä vähän erilainen rakennelma (=konstruktio).
Tämän summana lienee päivänselvää, että yhteisöjen on 'havaittu' "muuttuvan sosiaaliselta sitovuudeltaan löyhemmiksi" eli ne eivät määritä ihmisen elämää niin kokonaisvaltaisesti kuin ennen.
Aivan loistavaa, Kiitos paljon!! Ihan mahti palsta :)
PoistaSivulla 98
VastaaPoista"Esimerkiksi tilan ja ajan käyttöä ja ulkoista olemusta koskevat normit ja järjestykset tekevät näkyväksi näitä yhteisöissä eläviä hierarkioita ja sosiaalisia rajanvetoja."
"... joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla..."
Tarkoitetaanko tilan käytöllä jossain tietyssä paikassa oleskelua? Vai liittyykö se jotenkin esim. kunkin ihmisen omaan egoon (suuri ego suo vapauksia omaan olemiseen, pieni ego pakottaa toimimaan entistä enemmän kuten valtavirta)?
Tilan käytöllä tarkoitetaan fyysisen ja henkisen ympäristön haltuunottamisella. Tilan ja ajankäyttö voi tarkoittaa siis ostarin nurkalla koulun jälkeen oleskelua sekä myös luokkatilan jonkin osan kuten esimerkiksi äänitilan haltuunottoa.
Poista"... joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla..."
PoistaTämä myös viittaa nuorten erilaisiin tilan käytön mahdollisuuksiin, jotka siis riippuvat asemasta ryhmässä. Toiset nuoret ovat jatkuvasti pysyvässä asemassa, kun taas toiset voivat muutella omaa asemaansa tilanteesta riippuen. Esimerkiksi luokan pellen rooli voi olla esimerkiksi roolista, joka on eri tavoin sitova kuin vaikkapa koviksen rooli.
Hellou. Sivu 105 alku, jossa puhutaan kontrollista. Mitä tarkoitetaan käytännössä tai ylipäätään sosiaalisella kontrollilla? Kappale on hahmotettavissa, mutta silti jotenkin epäselvä.
VastaaPoistaLöysin 'virallisen' määritelmän tieteentermipankki.fi:
Poista"Sosiaalisella kontrollilla tarkoitetaan mekanismeja, jotka ohjaavat yhteisön jäsenen toimimaan normien mukaisesti. Sosiaalisen kontrollin avulla pyritään takaamaan jatkuvuuden kannalta riittävän yhdenmukainen toiminta.
Selite Sosiaalinen kontrolli kohdistuu sellaiseen käyttäytymiseen, joka poikkeaa normeista. Kuitenkaan kaikkea poikkeavuutta ei lueta kontrolloitavien käyttäytymismuotojen ryhmään."
Aivan, kuulostaa loogisemmalta :) kiitos!
Poista"Artikkelini aineistossa enemmistö nuorista ei kuvannut omakohtaista ulkopuolisuutta." S 99
VastaaPoista"Joskus kyse on kokonaisvaltaisesta emotionaalisesta osattomuudesta, mutta valtaosa tutkimukseen osallistuneista nuorista asemoitui samanaikaisesti sekä tietyn ryhmän tai kategorian ulkopuoliseksi että toisen ryhmän sisäpuoliseksi. " s100
Nämä on jotenkin mielestäni ristiriidassa? Osaisitko selventää hieman?
Mielestäni kyse on siitä, että ensimmäisessä kohdassa kerrotana, ettei enemmistö kokenut omakohtaista ulkopuolisuutta, ja sitten on erikseen käsitelty asiaa, mistä nuori kokee ulkopuolisuutta.
PoistaNuorten maailmassa on siis ryhmiä, joihin kuuluminen saattaa olla oma valinta. Nuoret saattavat ymmärtää ja haluta olevansa jonkin ryhmän ulkopuolella. Mutta jos se on oma valinta, ja silti kokee kuuluvansa johonkin toiseen ryhmään, ei välttämättä tuli ulkopuolisuuden kokemusta.
"Tulkintani mukaan ulkopuolisuutta on se, että nuori tuntee olevansa 'toinen' suhteessa tiettyyn vertaisten ryhmään tai olettamaansa ikätovereiden valtavirtaan."
Pohdin tätä vielä.
"Paikallisuus ja kulttuurisuus osaltaan säätelevät, millaiset sa- moin tai erilailla olemisen tavat ovat kulloinkin mahdollisia"
VastaaPoista"ulkopuolelle jäämi- sen kokemukset tuntuivat olennaisesti määrittävän vertaisyhtei- sön marginaaliin itsensä positioivien nuorten minuutta ja heille paikallisesti mahdollisia identiteettejä."
Sanaa paikallisuus käytetään paljon tässä artikkelissa enkä ymmärrä mitä se näissä yhteyksissä tarkoittaa?
Löysin tällaisen Korkiamäen väitöskirjasta:
Poista"Sosiaalisen pääoman tutkimus tulisi ulottaa nuorten paikallisiin vertaisryhmiin
ja -yhteisöihin. Juuri tähän, nuorten vertaissuhteiden mentävään tutkimukselliseen aukkoon sukellan tässä tutkimuksessa."
Paikallisuus tarkoittaa voi artikkelissa tarkoittaa siis sekä virtuaalista että fyysistä paikkaa, jossa nuorten ihmissuhteet tapahtuvat. Ja Korkiamäki muistuttaa, että paikallisuus on tärkeä osa sosiaalista pääomaa.
Onko mitään kansankielisempiä synonyymejä tai voisitko selittää vähän mitä tarkoittaa
VastaaPoista-subjektiviteetti
-subjektipositio
-subjektin positioituminen
Lisäksi voisitko avata seuraavia lauseita:
s. 97 "Jyrkät ja vastakohtaisuuksiin perustuvat kategorisoinnit ovat monesti se peili, jota vasten omaa olemista ja toimintaa on mahdollista hahmottaa ja jonka kautta ympäröivä yhteisöllinen moninaisuus tulee hallittavaksi." Mitä tarkoittaa ympäröivän yhteisöllisen moninaisuuden hallitseminen?
s. 98 "Identiteettejä sekä sisä- ja ulkopuolisuutta koskevat neuvottelut ovatkin aina hierarkioiden
ja valtarakenteiden läpäisemiä; joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla." Mitä tarkoittaa "valtarakenteiden läpäisemä"?
s. 105 "Millan positio vertaisryhmän ulkopuolisena näyttää tietoiselta prosessilta, jossa aktiivisesti työstetään itsen ja muiden ihmisten välistä suhdetta (esim. Hyväri 2001, 89). Tässä prosessissa on tilaa myös vastapuheelle, jossa erilaisuus merkitsee aitoutta ”esittämisen” sijaan." Mistä tulevasta ja miin kohdistuvasta vastapuheesta tässä on kysymys?
s. 112 "Koska neuvottelut identiteeteistä ovat konventionaalisia ja nojaavat tunnistettuihin kategorioihin, sisäpuolisuuden normit paikallisissa vertaisyhteisöissä eivät kuitenkaan ole yhdentekeviä: jollakin yhteisössä on aina enemmän valtaa määritellä sisä- ja ulkopuolisuuden välisiä rajoja kuin jollakulla toisella." Kuinka identiteettineuvotteluiden konventionaalisuus ja nojautuvuus tunnistettuihin kategorioihin perustelee sitä, että sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä ja joillain nuorilla on enemmän valtaa?
s. 113 "Subjektina positioitumisen voidaankin ajatella tarkoittavan juuri sitä, että nuorella on mahdollisuus liikkua
sisä- ja ulkopuolisuuden välisellä jatkumolla haluamaansa suuntaan sekä asemoitua eri tavoin vertaisten ryhmiin ja yhteisöihin, niiden
toimintakulttuureihin ja arvomaailmoihin." Jos kerran nuoren identiteetinrakennusprosessiin kuuluu poissulkemiset ja rajanvedot, miten nuorella samaan aikaan pitäisi olla mahdollisuus itse toimijana asemoitua valitsemiinsa ryhmiin? Ainahan joku suljetaan pois sisäpuolisten toimesta.
Subjektiviteetti ~ toimijuus, rooli
PoistaSubjektipositio ~ rooli(asetelma)
Positioituminen
~ asettuminen, asettautuminen
s. 97 'Vastakohtaisuudet ovat peili, jota vasten omaa toimintaa on mahdollista hahmottaa
Poistaja jonka kautta ympäröivä yhteisöllisyys tulee hallittavaksi."
Mitä tarkoittaa ympäröivän yhteisöllisen moninaisuuden hallitseminen?
-Moninainen yhteisöllisyys tarkoittaa 'erilaisia ryhmiä, alakulttuureja ja sosiaalisia kategorioita.'
s. 98 'Sisä- ja ulkopuolisuutta koskevat neuvottelut ovat valtarakenteiden läpäisemiä; joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä kuulumisensa ehtoja kuin toisilla.'
Mitä tarkoittaa "valtarakenteiden läpäisemä"?
-Mielestäni se on siinä seuraavassa lauseessa määritelty: joillakin nuorilla on enemmän tilaa määritellä omaa kuulumistaa, tarkoittaa minusta siis konkreettisimmillaan rahaa.
s. 105 'Millan positio vertaisryhmän ulkopuolisena näyttää tietoiselta prosessilta, jossa aktiivisesti työstetään itsen ja muiden ihmisten välistä suhdetta. Tässä prosessissa on tilaa myös vastapuheelle, jossa erilaisuus merkitsee aitoutta ”esittämisen” sijaan.'
Mistä tulevasta ja miin kohdistuvasta vastapuheesta tässä on kysymys?
-Vastapuhe on siis sitä, että ulkopuolisuus ymmärretään aitoutena, kun taas ryhmän sisäisyys nähdään esittämisenä.
"s. 112 'Koska neuvottelut identiteeteistä nojaavat tuttuihin kategorioihin, sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä: jollakin yhteisössä on valtaa määritellä sisä- ja ulkopuolisuuden rajoja.'
PoistaKuinka identiteettineuvotteluiden konventionaalisuus ja nojautuvuus tunnistettuihin kategorioihin perustelee sitä, että sisäpuolisuuden normit eivät ole yhdentekeviä ja joillain nuorilla on enemmän valtaa?"
Jotkut ovat olleet yhteisössä kauemmin ja heillä on yhteisössä enemmän ystäviä, mitä kautta heillä on enemmän valtaa yms. Nämä samat osittain luovat ja ylläpitävät niitä tuttuja kategorioita ylläpitääkseen omaa asemaansa, minkä vuoksi sisäpuolelta määriteltävät normit eivät ole yhdentekeviä.
"s. 113 'Subjektina positioitumisen voidaankin ajatella tarkoittavan juuri sitä, että nuorella on mahdollisuus liikkua sisä- ja ulkopuolisuuden välillä sekä asemoitua eri tavoin vertaisten ryhmiin ja arvomaailmoihin.'
Jos kerran nuoren identiteetinrakennusprosessiin kuuluu poissulkemiset ja rajanvedot, miten nuorella samaan aikaan pitäisi olla mahdollisuus itse toimijana asemoitua valitsemiinsa ryhmiin? Ainahan joku suljetaan pois sisäpuolisten toimesta."
'Jos ulkopuolisuuden kokemista ajatellaan janana, ääripäät muodostuvat
-syrjivästä, sisäpuolisen määrämästä objektin asemasta sekä
-ulkopuoliseksi omavalintaisesti jäävästä subjektiudesta.'
Edellä kirjoitetaan myös: "Nuoret peilaavat ulkopuolisuuttaan olettamansa valtavirran mukaiseen sisäpuolisuuteen, mutta nuoresta riippuen sisäpuolisuus voi merkitä hyvin erilaisia asioita."
Näkisin niin, että tässä tarkoitetaan sitä, että nuori voi mieltää itsensä miten vain ulko- ja sisäpuoliseksi. Kyse tässä käsittääkseni on siis nimenomaaan nuoren aktiivisesta omasta ajattelusta eikä ryhmän toiminnasta.
Moi, s.95 "Huomaamattomien ja julkisten ryhmästä tai toiminnoista pois sulkemisen käytöntöjen on arveltu olevan emotionaalisesti raskaampia kuin suoran fyysinen kiusaamisen kohteeksi joutumisen" Tarkoitetaanko tuolla sosiaalista eristämistä esim. ei oteta kaveria leikkiin mukaan? Vai mitä tolla ensimäisellä lauseella tarkoitetaan?
VastaaPoistaNimenomaan, jätetään kaveri leikistä, laitetaan heikoin aina maalivahdiksi tai puolustajaksi, ryhmätöissä jää ryhmättä tai saa jonkun pskahomman ryhmässä...
PoistaAivan =) kiitoksia.
Poista