Kevään ensimmäinen kysymys ehti jo tulla tuonne yleiskeskusteluun:
Anonyymi31. maaliskuuta 2016 klo 7.36 Hei, en oikein saa itse avattua tätä kappaletta, joka löytyy sivulta 126. "Kaveripiirissä ei kuitenkaan välttämättä jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia. Määttä, Sattin ja Nurmi havaitsivat, että kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa vaikkakin kavereiden epäonnistumisen ennakointi ja tehtävän välttely olivat yhteydessä nuoren omaan normeja rikkovaan käyttäytymiseen, heikkoon kouluun sopeutumiseen ja alhaisiin arvosanoihin.
Kaveripiirissä ei jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia.
Esimerkkinä siitä: "Kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa."
Kavereiden *epäonnistumisen ennakointi ja *tehtävän välttely olivat yhteydessä nuoren omaan *normeja rikkovaan käyttäytymiseen, *heikkoon kouluun sopeutumiseen ja *alhaisiin arvosanoihin."
"Suoritusstrategia koostuu ennakoinneista, tehtävään suuntautumisesta ja syyselityksistä. Strategia valitaan sen mukaan, minkälainen lopputulos tehtävässä odotetaan saavutettavan."
"Kaveripiirissä ei jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia."
Esimerkkinä ei jaetusta: "Kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa."
Sen sijaan kavereiden strategioina epäonnistumisen ennakointi ja tehtävän välttely olivat yhteydessä (=korreloivat) nuoren omaan normeja rikkovaan käyttäytymiseen, heikkoon kouluun sopeutumiseen ja alhaisiin arvosanoihin.
Siis kavereiden strategiana tehtävien välttely ei ihan suoraan aiheuttanut nuorelle itselleen tehtävien välttelyä. Sen sijaan nuori, jonka kaverit välttelivät tehtäviä, käyttäytyi huonosti ja sai alhaisempia arvosanoja.
"Sisäisen motivaation summamuuttuja muodostettiin siis viidestä osiosta, joiden keskinäinen reliabiliteetti oli kummassakin mittauksessa hyvä (Cronbachin alfa 1. mittauksessa .81 ja 2. mittauksessa .81). Osioihin vastattiin viisiportaisella asteikolla (1 = eri mieltä, 5 = samaa mieltä). Muuttujat eivät olleet normaalisti jakautuneet vaan vasemmalle vinoja, ja tämän vuoksi niille tehtiin peilattu logaritmimuunnos." Mikä on peilattu logaritmimuutos? "Mittarin osioiden jakautuminen eri ulottuvuuksiin varmistettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla sekä ensimmäisessä että toisessa mittapisteessä (Määttä, 2012)." Mikä on eksploratiivinen faktorianalyysi?
Jos aineisto ei jostakin syystä toteuta normaalijakaumaa, sitä voidaan matemaattisesti "korjata", korostamalla eroja erimerkiksi logaritmi funktion avulla. Tämä siksi, että monet menetelmät toimiakseen oikein edellyttävät muuttujen olevan normaalijakaumalla.
"Lisäksi uusien muuttujien luomista tarvitaan tilanteissa, joissa alkuperäisen muuttujan jakauma on sellainen, että muuttujan käyttö sellaisenaan ei ole järkevää empiirisessä analyysissa. Tällaisessa tapauksessa muuttujalle voidaan tehdä muunnos, jonka jälkeen sen jakauma noudattaa lähemmin normaalijakaumaa. Usein käytettyjä muunnoksia tällaisessa yhteydessä ovat esimerkiksi logaritmin tai neliöjuuren ottaminen alkuperäisestä muuttujasta." http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/muunnokset/muunnokset.html
"Eksploratiivinen faktorianalyysi pyrkii etsimään muuttujajoukosta faktoreita, jotka pystyvät selittämään havaittujen muuttujien vaihtelua ilman, että tutkijalla on etukäteen vahvoja odotuksia löydettävien faktoreiden määrästä tai niiden tulkinnasta. Eksploratiivinen faktorianalyysi on siis aineistolähtöinen tutkimusmenetelmä. Analyysin tuloksena voidaan löytää yksi tai useampia faktoreita, joita käytetään hyväksi tulosten tulkinnassa." http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktori/faktori.html
Usein siis tutkija tietää, mitä etsii esim. siksi, että kyselykaavakkeella on pyritty selvittämään tiettyä asiaa. Mutta tällä menetelmällä voidaan matemaattisesti löytää selittäviä tekijöitä, joita ei odoteta. Näitä uutisoidaan usein lääketieteen osalta tyyliin: 'Tutkijat ovat löytäneet yhteyden masennuksen ja unettomuuden välillä, vielä ei osata selittää, mistä tämä yhteys johtuu...'
Hei mitä tässä artikkelissa esiintyneistä taulukoista pitäisi jäädä mieleen tai osata tulkita. Nuo taulukot ovat aivan hepreaa, toki joitain tuloksia osaa tulkita, mutta varmaan pitäisi ymmärtää matematiikkaa syvemmällä tasolla kuin itse ymmärrän, että monimutkaiset käsitteet avautuisivat..?
Voisitko antaa muutamia esimerkkejä erilaisista ulkoisen motivaation muodoista (external regulation, inteojected regulation, regulation through identification, integrated regulation)?
Olenko ymmärtänyt oikein?: External regulation = esim lukiolainen tekee matikan läksyt koska kurssia ei pääse muuten läpi Introjected regulation = lukiolainen tekee matikan läksyt koska muuten ahdistuu ja pitää itseään huonona, potee syyllisyyttä Regulation through identification = lukiolainen tekee matikan läksyt koska kokee matematiikan olevan hieno taito ja hyödyllinen elämässä Integrated regulation = lukiolainen tekee matikan läksyt saadakseen kirjoituksista Laudaturin ja kokee matikan läksyjen tekemisen mielekkääksi.
Minun on vaikea erottaa toisistaan regulatiom through identification ja integrated regulation. Mitä eroa niissä on?
Identifioitunut käyttäytymisen säätely (regulation through identification) tarkoittaa, että "yksilö valitsee toiminnan itse, sillä se koetaan itselle tärkeäksi ja sitä arvostetaan henkilökohtaisesti."
Osallistuu pitkän matematiikan yo-kokeisiin, koska pitää pitkässä matematiikassa menestymistä tärkeänä. Tavoite ei ole vain osallistua kirjoitukseen, vaan myös menestyä niissä tietyllä tavalla tietyistä syistä.
Ulkoinen motivaatio voi integroitua omiin arvoihin ja tarpeisiin. Integroitunut ulkoinen motivaatio (integrated regulation) "eroaa sisäisestä motivaatiosta siten, että päämääränä on kuitenkin toiminnasta itsestään erillisten tavoitteiden saavuttaminen, ei pelkkä tekemisen ilo."
Opiskelee pitkää matematiikkaa, koska arvostaa matematiikkaa ja pitää sen osaamista tärkeänä – ei kuitenkaan siksi, että pitäisi matemaattisten kysymysten pohtimisesta...
Kyllä tässä oikeasti lähestytään sisäistä motivaatiota niin lähelle, että alkaa olla ihan pilkunviilausta erottaa tämä sisäisestä motivaatiosta...
Mutta en oikein ymmärrä mikä se ero on integroituneella ulkoisella motivaatiolla ja identifioituneella käyttäytymisen säätelyllä. Voisitko tarkentaa sitä? Vai onko erona se että identifioituneessa käyttäytymisen säätelyssä pidetään juuri siitä tekemisestä, mutta integroituneessa lähinnä tavoitellaan päämäärää?
Ryan ja Deci määrittelevät motivaatiota kolmella eri tekijällä, joiden erilaisia suhteita nämä motivaation muodot ilmentävät: -autonomia -kompetenssi -ihmissuhteiden tarpeet (relatedness)
Nämä ulkoisen motivaation eri muodot ovat erilaisia kombinaatioita näistä. ----
1 Externally regulated -ulkoiset vaatimukset ja palkinnot -relatedness
2 Introjected regulation -vetoaa yksilön haluun lisätä omanarvontuntoaan -ulkoisesti havaittava tai ulkoa tuleva tavoite. -kompetenssi & relatedness
4 Integrated Regulation -Tehtävä koetaan täysin omaksi. -Tavoitteet sopivat omaan arvomaailmaan -Tavoitteiden saavuttaminen tärkeintä ei kiinnostus tekemiseen -autonomia
(Tämä selviää tutkimalla kaksikon englannin kielistä tuotantoa. Osittain mielestäni tulkintavaikeuksia tuo mutkia oikova kääntäminen.)
Koitan vääntää esimerkkiä tästä matematiikasta vielä:
3 Regulation through identification Arvostaa pitkää matematiikkaa, koska vanhemmatkin arvostavat. On valinnut sen lukiossa ehkä vanhempien kannustuksesta. Arvostaa tavoitetta tietoisesti, mutta tavoite tulee ulkopuolelta.
4 Integrated Regulation Pitkästä matematiikasta on tullut "mun juttu", vaikka sen alkuperäinen innostaja on ulkopuolinen. Arvostaa ja omaksuu tavoitteet myös omikseen.
Sanoisin, että ei. Tässä artikkelissa englanniksi olevat termit on ihan samalla tavoin sulkeiden sisällä kuin lähdemerkinnätkin. Ja niiden merkityskin on sama: auttavat löytämään alkuperäiset viittauksen kohteet, jos lähtee tutkimaan lähdeaineistoa. Itse tein juuri tämän esimerkiksi tuossa ylempänä eli otin tutkimuksessa käytetyt englanninkieliset alkuperäistermit ja hain niillä tietoa lähdeaineistosta, johon oli hiukan ylimalkaisesti viitattu aineistossa.
"Tehtäväsuuntautuneisuudessa ei tapahtunut muutosta mittauspisteiden välillä, mutta välttely lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi (t(590) = -2.88, p = .004, Cohenin d = 0.13)." Voiko tosta taulukosta nähdä tuon välttelyn lissäntymisen?
Se on tilastomatematiikkaa. Kun aineisto on suuri, pienelt näyttävä muutos saattaa saada aikaan tilastollisen merkitsevän muutoksen, kun sen arvo "p" jonkin ylittää raja-arvon.
Eikös vakavapänttääjien pitäisi tähän aikaan nukkua! ;)
Sivu 123 "Kun sisäistä koulumotivaatiota on tutkittu itsemääräämisteorian näkökulmasta, on havaittu, että heikko sisäinen koulumotivaatio --" (jatkuu seuraavalla sivulla)
Eli ongelmana kyseisessä kohdassa on etten oikein sisäistä miten sis. koulumotivaatiota tutkitaan itsemääräämisteorian näkökulmasta.
'Itsemääräämisteoriassa motivaatio nähdään joustavana ja muuttuvana. Se voi vaihdella sosiaalisten ja ympäristön tekijöiden vaikutuksesta. Ulkoisen motivaation muutos kohti sisäistä motivaatiota voidaan selittää ihmisen taipumuksella käyttäytyä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Sisäinen motivaatio riippuu siitä, onko ihmisellä mahdollisuus toteuttaa autonomian, kompetenssin ja ihmissuhteiden tarpeitaan.'
Tästä näkökulmasta on tutkittu, onko koulussa mahdollisuus toteuttaa autonomian, kompetenssin ja ihmissuhteiden tarpeita ja miten niiden puuttuminen vaikuttaa "koulun ja opiskelukurssien keskeyttämiseen ja huonompaan opintomenestykseen."
"Koulumotivaatiomuuttujien kohdalla toiseen kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet eivät eronneet sisäiseltä motivaatioltaan ei- vätkä tehtävään suuntautumisen tai tehtävän välttelyn suhteen en- simmäisenä opiskeluvuonna riippumattomien otosten t-testillä tar- kasteltaessa. Kuitenkin niillä opiskelijoilla, jotka eivät vastanneet toiseen kyselyyn, oli enemmän tehtävien välttelyä (t(1199) = 2.61, p = .009). Tehtävän välttelyn keskiarvo oli vastanneilla 0,24 (keski- hajonta 0,16) ja vastaamatta jättäneillä 0,29 (keskihajonta 0,16)." s 131
Tämä kohta meni jotenkin yli hilseen. Onko sitä eroa välttelyn suhteen vai ei ja mitä tuo tarkoittaa? :D
+ onkohan tuo ikähaarukka 15-48v kirjoitettu oikein? Artikkelissa kuitenkin puhutaan jälkikäteen "tytöistä" ja "pojista"... Mitä luulet?
Ensimmäinen kysely 2009 "Koulumotivaatiomuuttujien kohdalla toiseen kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet eivät eronneet ensimmäisenä opiskeluvuonna -sisäiseltä motivaatioltaan eivätkä -tehtävään suuntautumisen tai -tehtävän välttelyn suhteen "
Toinen kysely 2010 "Opiskelijoilla, jotka eivät vastanneet toiseen kyselyyn, -oli enemmän tehtävien välttelyä."
2009 siis opiskelijoiden välillä ei ollut välttelyssä tilastollisia eroja. Sen sijaan 2010 kyselyssä havaittiin, että niillä, jotka eivät vastanneet 2010, oli ollut jo 2009 enemmän välttelyä. Käytännössä siis keskihajonta tässä on ollut 2009 aika pientä, mutta 2010 aineistoa katsottaessa huomataan, että silloin vastaamatta jättäneet, ovat 2009 jo sijoittuneet tehtävän välttelyssä keskiarvon yläpäähän.
"Onkohan tuo ikähaarukka 15-48v kirjoitettu oikein?" -Totta kai siinä tarkoitetaan 15-18-vuotiaita.
Mistä sen pystyy päättelemään? Toki se on mahdollista mutta mielestäni se ei selviä artikkelista.
Toki tutkija itse nollaa joka tapauksessa ikähaarukan vaikutuksen toteamalla heti seuraavaksi "mutta suurin osa (62 %) oli 15–16-vuotiaita ensimmäisenä opiskeluvuonna ja 16–17-vuotiaita (71 %) toisena opiskeluvuonna."
Koska kyseessä on ammattikouluissa tehty tutkimus, jossa tuo ikä on täysin mahdollinen ja ei sinne tuollaista virhettä jäisi kuitenkaan niin todennäköisesti, että kannattaisi olettaa sen olevan väärin. Eli totta kai se on oikein. Olen myös lukenut enemmän ko. hankkeesta.
Kummitätini opiskeli yli 4-kymppisenä datanomiksi. Uskon, että näin on, vaikkei tutkija kiinnitäkään huomiota näihin iäkkäämpiin. Lisäksi noista edellä olleista prosenteista selviää, että vanhemmat, joko lopettivat kesken tai valmistuivat, koska nuorten osuus populaatiosta kasvoi 10 %yksikköä.
"Ryhmäkohtaisella interventiolla voitaisiin auttaa opiskelijoita saamaan myönteisiä oppimiskokemuksia sekä lisäämään opiskelijoiden pystyvyyden tunnetta ja opiskelussa onnistumista."
Miten interventiot (yleensä ja juuri ryhmäkohtaiset) käytännössä tuottaa tuollaisia tuloksia? Millaisestahan interventiosta tässä puhutaan?
Interventio voi olla esimerkiksi retki, teemapäivä, vieraileva puhuja. Tai jotakin muuta, joka selvästi poikkeaa tavanomaisesta. Siis muutetaan jotakin pyrkimyksenä lisätä motivaatiota.
http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/: Kognitiivisia (ajattelun) taitoja eli tiedon käsittelyn taitoja ovat mm. vertailu, yhteenvedon tekeminen, havaitseminen, luokittelu, sisäistäminen, arvostelu, johtopäätösten tekeminen, mielikuvien käyttäminen ja kuvittelu, tiedon kerääminen ja järjestäminen, hypoteesin esittäminen, tosiasioiden ja periaatteiden soveltaminen uudessa tilanteessa, päätöksenteko, muuttujien kontrollointi, yleistäminen, tutkimuksen suunnittelu ja tutkiminen ja virheiden korjaaminen.
Liittyykö tuo partial n2 sukupuoliin tuossa s.134 taulukossa? Onko partial n2 arvoilla tehtävän välttely kohdassa jokin yhteys tuohon p-arvoon 0.004 mikä mainittiin tossa kun välttely lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi.
Sanastossahan sanotaan näin: ”Osittainen η2 eli etan neliö on välillä 0-1 vaihteleva kerroin, joka kuvaa sitä, kuinka suuren osan selitettävän muuttujan vaihtelusta yksittäinen selittävä muuttuja selittää.”
Kun niitä tuloksia katsoo, vaihteluväli on .004-.036. Mielestäni Nämä luvut kertovat, että yksittäiset muuttujat eivät selitä eroja.
Tekstissä sanotaankin: "Tyttöjen ja poikien motivaatiomuutokset eivät eronneet toisistaan."
Mielstäni kyse on nimenomaan siis sukupuolesta selittävänä muuttujana.
Sivulla 138 keskellä, kun puhutaan siitä, että havaittiin kummiskin vain tytöillä merkittäviä valintoja kavereiden suhteen. Niin tää lause " Fisherin z-testi ei tosin osoittanut merkitseviä eroja korrelaatioiden välillä" laitto pään sekasin. Mitä tolla tarkotetaan? Siis kumosko se nyt ton aiemman väitteet vai juutuinko ihan epäolennaiseen :D?
Hei onko koulumotivaatio = sisäinen motivaatio ja suoritusstrategia ? Kun ensin puhutaan edellä mainituista ja sen jälkeen käytetään sanaa koulumotivaatio ?
"Koko otosta koskevista tuloksista havaittiin, että nuoret muistuttivat kavereitaan sisäisen motivaation, tehtäväsuuntautuneisuuden ja tehtävän välttelyn suhteen ensimmäisellä mittauksella.
Toisella mittauksella nuoret muistuttivat nimeämiään kavereita vain sisäisen motivaation ja välttelyn suhteen."
kysymykseni liittyy taulukkoon s. 134 "ensimmäisessä mittauksessa tytöt olivat kuitenkin poikia motivoituneempia koulunkäyntiin" Selittääkö keskiarvojen erot tämän, vai jokin näistä: F, df, p tai partial n2?
Minusta sen tyttöjen motivoituneisuuden suhteessa poikiin näkee taulukossa ensisijaisesti vertaamalla keskiarvoja. Sen lisäksi tulosta vahvistavat F, p ja partial n2. Sen sijaan df on vapausaste, joka on siis tutkimusmenetelmään liittyvä tunnusluku, joka kertoo enemmän menetelmästä kuin tuloksesta.
Sanastosta: F: "mitä suurempi ryhmien välinen ero suhteessa yksilöiden välisiin eroihin, sitä suurempi F-arvo on." Partian n2'n selitetään kuvaavan, "kuinka suuren osan selitettävän muuttujan vaihtelusta yksittäinen selittävä muuttuja selittää."
Osaatko sanoa, miksi s.137 taulukon 3 kuvatekstissä on otoskoot sulkeissa esim. (n=876-1202) vaikka kumpikaan niistä ei ollut virallinen otos ensimmäisen mittauksen koko otosta ajatellen?
Tutkimus oli osa hanketta, jossa "tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden motivaatiota, tunnistaa opiskelijat, joilla koulun keskeyttämisen riski oli suuri, ja kehittää keskeyttämistä ehkäiseviä menetelmiä." Kyse on pitkittäistutkimuksesta, jossa samaa joukkoa on haluttu seurata pidempään. Tutkija myöntää tekstissään, että "todellista vastausprosenttia suhteessa populaatioon on vaikeaa arvioida", mutta hän ei ole antanut sen kuitenkaan vesittää koko tutkimusta, koska kyseessä on kuitenkin ollut hanke, jossa on pitänyt saada jonkinlainen loppuraportti.
"Toiseen kyselyyn vastasi ainoastaan 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista. Todellista vastausprosenttia suhteessa populaatioon on vaikeaa arvioida, sillä osa koulutukseen valituista ei koskaan aloittanut opiskeluja ja osa opiskelijoista aloitti koulutuksen kesken lukukauden. Toiseen kyselyyn vastasi ainoastaan 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista."
Tutkija tilittää ongelmistaan kappaleessa "Tutkimuksen rajoitukset".
Tutkimus muistuttaa luonteeltaan enemmän kahta erillistä poikkittaistutkimusta, mutta siitä huolimatta tutkimuksen otoskoot on kuitenkin huomattavat, joten tilastolliset menetelmät toimivat aineistossa ihan hyvin.
Taulukko 1 tekstissä esitetty näin: Kaikki (T1, n=1202; T2, n= 640) Tytöt (T1, n=612; T2, n=313) Pojat (T1 n=590; T2: n=327-329)
Taulukko 3 tekstissä esitetty vähän toisin: T1: n=876–1202; tytöt n=412–612; pojat n= 397–590
T2: n = 414–692; tytöt n=214–370; pojat n=200–327).
***** Ymmärtäisin nämä siten, että kun kyse on kysymyspatteristoista, että kaikki eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin, vaan vaihteluväli kuvaisi sitä, kuinka moni on vähimmillään ja enimmillään vastannut kysymyksiin.
Kevään ensimmäinen kysymys ehti jo tulla tuonne yleiskeskusteluun:
VastaaPoistaAnonyymi31. maaliskuuta 2016 klo 7.36
Hei, en oikein saa itse avattua tätä kappaletta, joka löytyy sivulta 126. "Kaveripiirissä ei kuitenkaan välttämättä jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia. Määttä, Sattin ja Nurmi havaitsivat, että kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa vaikkakin kavereiden epäonnistumisen ennakointi ja tehtävän välttely olivat yhteydessä nuoren omaan normeja rikkovaan käyttäytymiseen, heikkoon kouluun sopeutumiseen ja alhaisiin arvosanoihin.
Kaveripiirissä ei jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia.
PoistaEsimerkkinä siitä: "Kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa."
Kavereiden
*epäonnistumisen ennakointi ja
*tehtävän välttely
olivat yhteydessä nuoren omaan
*normeja rikkovaan käyttäytymiseen,
*heikkoon kouluun sopeutumiseen ja
*alhaisiin arvosanoihin."
"Suoritusstrategia koostuu ennakoinneista, tehtävään suuntautumisesta ja syyselityksistä. Strategia valitaan sen mukaan, minkälainen lopputulos tehtävässä odotetaan saavutettavan."
Poista"Kaveripiirissä ei jaeta kaikkia koulumotivaation ulotuvuuksia."
Esimerkkinä ei jaetusta:
"Kaveripiirissä esiintyvä tehtävän välttely ei korreloinut nuoren oman suoritusstrategiatyylin kanssa."
Sen sijaan kavereiden strategioina epäonnistumisen ennakointi ja
tehtävän välttely
olivat yhteydessä (=korreloivat) nuoren omaan
normeja rikkovaan käyttäytymiseen,
heikkoon kouluun sopeutumiseen ja
alhaisiin arvosanoihin.
Siis kavereiden strategiana tehtävien välttely ei ihan suoraan aiheuttanut nuorelle itselleen tehtävien välttelyä. Sen sijaan nuori, jonka kaverit välttelivät tehtäviä, käyttäytyi huonosti ja sai alhaisempia arvosanoja.
"Sisäisen motivaation summamuuttuja muodostettiin siis viidestä
VastaaPoistaosiosta, joiden keskinäinen reliabiliteetti oli kummassakin
mittauksessa hyvä (Cronbachin alfa 1. mittauksessa .81 ja 2.
mittauksessa .81). Osioihin vastattiin viisiportaisella asteikolla (1
= eri mieltä, 5 = samaa mieltä). Muuttujat eivät olleet normaalisti
jakautuneet vaan vasemmalle vinoja, ja tämän vuoksi niille tehtiin
peilattu logaritmimuunnos." Mikä on peilattu logaritmimuutos?
"Mittarin osioiden jakautuminen
eri ulottuvuuksiin varmistettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla
sekä ensimmäisessä että toisessa mittapisteessä (Määttä, 2012)." Mikä on eksploratiivinen faktorianalyysi?
Jos aineisto ei jostakin syystä toteuta normaalijakaumaa, sitä voidaan matemaattisesti "korjata", korostamalla eroja erimerkiksi logaritmi funktion avulla. Tämä siksi, että monet menetelmät toimiakseen oikein edellyttävät muuttujen olevan normaalijakaumalla.
Poista"Lisäksi uusien muuttujien luomista tarvitaan tilanteissa, joissa alkuperäisen muuttujan jakauma on sellainen, että muuttujan käyttö sellaisenaan ei ole järkevää empiirisessä analyysissa. Tällaisessa tapauksessa muuttujalle voidaan tehdä muunnos, jonka jälkeen sen jakauma noudattaa lähemmin normaalijakaumaa. Usein käytettyjä muunnoksia tällaisessa yhteydessä ovat esimerkiksi logaritmin tai neliöjuuren ottaminen alkuperäisestä muuttujasta."
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/muunnokset/muunnokset.html
"Eksploratiivinen faktorianalyysi pyrkii etsimään muuttujajoukosta faktoreita, jotka pystyvät selittämään havaittujen muuttujien vaihtelua ilman, että tutkijalla on etukäteen vahvoja odotuksia löydettävien faktoreiden määrästä tai niiden tulkinnasta. Eksploratiivinen faktorianalyysi on siis aineistolähtöinen tutkimusmenetelmä. Analyysin tuloksena voidaan löytää yksi tai useampia faktoreita, joita käytetään hyväksi tulosten tulkinnassa."
Poistahttp://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktori/faktori.html
Usein siis tutkija tietää, mitä etsii esim. siksi, että kyselykaavakkeella on pyritty selvittämään tiettyä asiaa. Mutta tällä menetelmällä voidaan matemaattisesti löytää selittäviä tekijöitä, joita ei odoteta. Näitä uutisoidaan usein lääketieteen osalta tyyliin: 'Tutkijat ovat löytäneet yhteyden masennuksen ja unettomuuden välillä, vielä ei osata selittää, mistä tämä yhteys johtuu...'
Hei mitä tässä artikkelissa esiintyneistä taulukoista pitäisi jäädä mieleen tai osata tulkita. Nuo taulukot ovat aivan hepreaa, toki joitain tuloksia osaa tulkita, mutta varmaan pitäisi ymmärtää matematiikkaa syvemmällä tasolla kuin itse ymmärrän, että monimutkaiset käsitteet avautuisivat..?
VastaaPoistaTaulukko 1: sukupuolten erot eri motivaation lajeissa.
PoistaTaulukko 2: kaverien vastavuoroisuus ehkä tärkein.
Taulukko 3: tähdillä merkityt metkitsevät ja erittäin merkitsevät tulokset.
Taulukoita kannattaa kyllä pyöritellä ja tuijotella, joka vuosi on ollut taulukon tulkintatehtäviä.
PoistaTaulukosta 1 voi myös hienosti vertailla mittauskertojen (T1 ja T2) välisiä eroja.
PoistaKiitos !
PoistaVoisitko antaa muutamia esimerkkejä erilaisista ulkoisen motivaation muodoista (external regulation, inteojected regulation, regulation through identification, integrated regulation)?
VastaaPoistaOlenko ymmärtänyt oikein?:
External regulation = esim lukiolainen tekee matikan läksyt koska kurssia ei pääse muuten läpi
Introjected regulation = lukiolainen tekee matikan läksyt koska muuten ahdistuu ja pitää itseään huonona, potee syyllisyyttä
Regulation through identification = lukiolainen tekee matikan läksyt koska kokee matematiikan olevan hieno taito ja hyödyllinen elämässä
Integrated regulation = lukiolainen tekee matikan läksyt saadakseen kirjoituksista Laudaturin ja kokee matikan läksyjen tekemisen mielekkääksi.
Minun on vaikea erottaa toisistaan regulatiom through identification ja integrated regulation. Mitä eroa niissä on?
Esimerkkisi ovat onnistuneita.
PoistaIdentifioitunut käyttäytymisen säätely (regulation through identification)
tarkoittaa, että "yksilö valitsee toiminnan itse, sillä se koetaan itselle tärkeäksi ja sitä arvostetaan henkilökohtaisesti."
Osallistuu pitkän matematiikan yo-kokeisiin, koska pitää pitkässä matematiikassa menestymistä tärkeänä. Tavoite ei ole vain osallistua kirjoitukseen, vaan myös menestyä niissä tietyllä tavalla tietyistä syistä.
Ulkoinen motivaatio voi integroitua omiin arvoihin ja tarpeisiin. Integroitunut ulkoinen motivaatio (integrated regulation) "eroaa sisäisestä motivaatiosta siten, että päämääränä on kuitenkin toiminnasta itsestään erillisten tavoitteiden saavuttaminen, ei pelkkä tekemisen ilo."
Opiskelee pitkää matematiikkaa, koska arvostaa matematiikkaa ja pitää sen osaamista tärkeänä – ei kuitenkaan siksi, että pitäisi matemaattisten kysymysten pohtimisesta...
Kyllä tässä oikeasti lähestytään sisäistä motivaatiota niin lähelle, että alkaa olla ihan pilkunviilausta erottaa tämä sisäisestä motivaatiosta...
Mutta en oikein ymmärrä mikä se ero on integroituneella ulkoisella motivaatiolla ja identifioituneella käyttäytymisen säätelyllä. Voisitko tarkentaa sitä? Vai onko erona se että identifioituneessa käyttäytymisen säätelyssä pidetään juuri siitä tekemisestä, mutta integroituneessa lähinnä tavoitellaan päämäärää?
PoistaRyan ja Deci määrittelevät motivaatiota kolmella eri tekijällä, joiden erilaisia suhteita nämä motivaation muodot ilmentävät:
Poista-autonomia
-kompetenssi
-ihmissuhteiden tarpeet (relatedness)
Nämä ulkoisen motivaation eri muodot ovat erilaisia kombinaatioita näistä.
----
1 Externally regulated
-ulkoiset vaatimukset ja palkinnot
-relatedness
2 Introjected regulation
-vetoaa yksilön haluun lisätä omanarvontuntoaan
-ulkoisesti havaittava tai ulkoa tuleva tavoite.
-kompetenssi & relatedness
3 Regulation through identification
-sisäsyntyinen ulkoinen motivaatio
-tietoinen päämäärään arvostaminen
-asetettu päämäärä itselle arvokas
-autonomia & kompetenssi
4 Integrated Regulation
-Tehtävä koetaan täysin omaksi.
-Tavoitteet sopivat omaan arvomaailmaan
-Tavoitteiden saavuttaminen tärkeintä ei kiinnostus tekemiseen
-autonomia
(Tämä selviää tutkimalla kaksikon englannin kielistä tuotantoa. Osittain mielestäni tulkintavaikeuksia tuo mutkia oikova kääntäminen.)
Koitan vääntää esimerkkiä tästä matematiikasta vielä:
Poista3 Regulation through identification
Arvostaa pitkää matematiikkaa, koska vanhemmatkin arvostavat. On valinnut sen lukiossa ehkä vanhempien kannustuksesta.
Arvostaa tavoitetta tietoisesti, mutta tavoite tulee ulkopuolelta.
4 Integrated Regulation
Pitkästä matematiikasta on tullut "mun juttu", vaikka sen alkuperäinen innostaja on ulkopuolinen. Arvostaa ja omaksuu tavoitteet myös omikseen.
Onko tärkeää osata em. käsitteet englanniksi?
VastaaPoistaSanoisin, että ei. Tässä artikkelissa englanniksi olevat termit on ihan samalla tavoin sulkeiden sisällä kuin lähdemerkinnätkin. Ja niiden merkityskin on sama: auttavat löytämään alkuperäiset viittauksen kohteet, jos lähtee tutkimaan lähdeaineistoa. Itse tein juuri tämän esimerkiksi tuossa ylempänä eli otin tutkimuksessa käytetyt englanninkieliset alkuperäistermit ja hain niillä tietoa lähdeaineistosta, johon oli hiukan ylimalkaisesti viitattu aineistossa.
Poista"Tehtäväsuuntautuneisuudessa
VastaaPoistaei tapahtunut muutosta mittauspisteiden välillä, mutta välttely lisääntyi
tilastollisesti merkitsevästi (t(590) = -2.88, p = .004, Cohenin
d = 0.13)." Voiko tosta taulukosta nähdä tuon välttelyn lissäntymisen?
Tehtäväsuuntautuneisuuden pistemäärät (keskiarvo=ka) taulukossa.
PoistaMittauspiste T1:
kaikkien ka 3.53, tytöt 3.60, pojat 3.46
Mittauspiste T2:
kaikki 3.55, tytöt, 3.60, pojat 3.50
-> Ei käytönnössä muutosta.
Sen sijaan välttely
Mittauspiste T1:
kaikki 1.98, tytöt, 1.93, pojat 2.03
Mittauspiste T2:
kaikki 2.02, tytöt, 1.96, pojat 2.08
-> Tilastollisesti merkittävä muutos p=.004
Kuinka keskiarvossa 0,02 muutoksella ja 0,04 muutoksella on niin suuri ero että toinen on tilastollisesti merkittävä ja toinen ei?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaSe on tilastomatematiikkaa. Kun aineisto on suuri, pienelt näyttävä muutos saattaa saada aikaan tilastollisen merkitsevän muutoksen, kun sen arvo "p" jonkin ylittää raja-arvon.
PoistaEikös vakavapänttääjien pitäisi tähän aikaan nukkua! ;)
Sivu 123 "Kun sisäistä koulumotivaatiota on tutkittu itsemääräämisteorian näkökulmasta, on havaittu, että heikko sisäinen koulumotivaatio --" (jatkuu seuraavalla sivulla)
VastaaPoistaEli ongelmana kyseisessä kohdassa on etten oikein sisäistä miten sis. koulumotivaatiota tutkitaan itsemääräämisteorian näkökulmasta.
'Itsemääräämisteoriassa motivaatio nähdään joustavana ja muuttuvana. Se voi vaihdella sosiaalisten ja ympäristön tekijöiden vaikutuksesta. Ulkoisen motivaation muutos kohti sisäistä motivaatiota voidaan selittää ihmisen taipumuksella käyttäytyä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Sisäinen motivaatio riippuu siitä, onko ihmisellä mahdollisuus toteuttaa autonomian, kompetenssin ja ihmissuhteiden tarpeitaan.'
PoistaTästä näkökulmasta on tutkittu, onko koulussa mahdollisuus toteuttaa autonomian, kompetenssin ja ihmissuhteiden tarpeita ja miten niiden puuttuminen vaikuttaa "koulun ja opiskelukurssien keskeyttämiseen ja huonompaan opintomenestykseen."
"Koulumotivaatiomuuttujien kohdalla toiseen kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet eivät eronneet sisäiseltä motivaatioltaan ei- vätkä tehtävään suuntautumisen tai tehtävän välttelyn suhteen en- simmäisenä opiskeluvuonna riippumattomien otosten t-testillä tar- kasteltaessa. Kuitenkin niillä opiskelijoilla, jotka eivät vastanneet toiseen kyselyyn, oli enemmän tehtävien välttelyä (t(1199) = 2.61, p = .009). Tehtävän välttelyn keskiarvo oli vastanneilla 0,24 (keski- hajonta 0,16) ja vastaamatta jättäneillä 0,29 (keskihajonta 0,16)." s 131
VastaaPoistaTämä kohta meni jotenkin yli hilseen. Onko sitä eroa välttelyn suhteen vai ei ja mitä tuo tarkoittaa? :D
+ onkohan tuo ikähaarukka 15-48v kirjoitettu oikein? Artikkelissa kuitenkin puhutaan jälkikäteen "tytöistä" ja "pojista"... Mitä luulet?
Ensimmäinen kysely 2009
Poista"Koulumotivaatiomuuttujien kohdalla toiseen kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet eivät eronneet ensimmäisenä opiskeluvuonna
-sisäiseltä motivaatioltaan eivätkä
-tehtävään suuntautumisen tai
-tehtävän välttelyn suhteen "
Toinen kysely 2010
"Opiskelijoilla, jotka eivät vastanneet toiseen kyselyyn,
-oli enemmän tehtävien välttelyä."
2009 siis opiskelijoiden välillä ei ollut välttelyssä tilastollisia eroja. Sen sijaan 2010 kyselyssä havaittiin, että niillä, jotka eivät vastanneet 2010, oli ollut jo 2009 enemmän välttelyä. Käytännössä siis keskihajonta tässä on ollut 2009 aika pientä, mutta 2010 aineistoa katsottaessa huomataan, että silloin vastaamatta jättäneet, ovat 2009 jo sijoittuneet tehtävän välttelyssä keskiarvon yläpäähän.
"Onkohan tuo ikähaarukka 15-48v kirjoitettu oikein?"
-Totta kai siinä tarkoitetaan 15-18-vuotiaita.
hei, kyllä tuo ikähaarukka on ihan oikein.
PoistaMistä sen pystyy päättelemään? Toki se on mahdollista mutta mielestäni se ei selviä artikkelista.
PoistaToki tutkija itse nollaa joka tapauksessa ikähaarukan vaikutuksen toteamalla heti seuraavaksi "mutta suurin osa (62 %) oli
15–16-vuotiaita ensimmäisenä opiskeluvuonna ja 16–17-vuotiaita
(71 %) toisena opiskeluvuonna."
Koska kyseessä on ammattikouluissa tehty tutkimus, jossa tuo ikä on täysin mahdollinen ja ei sinne tuollaista virhettä jäisi kuitenkaan niin todennäköisesti, että kannattaisi olettaa sen olevan väärin. Eli totta kai se on oikein. Olen myös lukenut enemmän ko. hankkeesta.
PoistaKummitätini opiskeli yli 4-kymppisenä datanomiksi. Uskon, että näin on, vaikkei tutkija kiinnitäkään huomiota näihin iäkkäämpiin. Lisäksi noista edellä olleista prosenteista selviää, että vanhemmat, joko lopettivat kesken tai valmistuivat, koska nuorten osuus populaatiosta kasvoi 10 %yksikköä.
Poista"Ryhmäkohtaisella interventiolla voitaisiin auttaa opiskelijoita saamaan myönteisiä oppimiskokemuksia sekä lisäämään opiskelijoiden pystyvyyden tunnetta ja opiskelussa onnistumista."
VastaaPoistaMiten interventiot (yleensä ja juuri ryhmäkohtaiset) käytännössä tuottaa tuollaisia tuloksia? Millaisestahan interventiosta tässä puhutaan?
Interventio on siis tilanteeseen puuttumista.
PoistaInterventio voi olla esimerkiksi retki, teemapäivä, vieraileva puhuja. Tai jotakin muuta, joka selvästi poikkeaa tavanomaisesta. Siis muutetaan jotakin pyrkimyksenä lisätä motivaatiota.
Mitä ovat sivulla 125 mainitut "koulumenestyksessä tarvittavat kognitiiviset taidot"?
VastaaPoista-muisti?
-kieli?
-tarkkaavaisuus?
-havaitseminen?
-oppiminen?
-ajattelu?
http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/:
PoistaKognitiivisia (ajattelun) taitoja eli tiedon käsittelyn taitoja ovat mm. vertailu, yhteenvedon tekeminen, havaitseminen, luokittelu, sisäistäminen, arvostelu, johtopäätösten tekeminen, mielikuvien käyttäminen ja kuvittelu, tiedon kerääminen ja järjestäminen, hypoteesin esittäminen, tosiasioiden ja periaatteiden soveltaminen uudessa tilanteessa, päätöksenteko, muuttujien kontrollointi, yleistäminen, tutkimuksen suunnittelu ja tutkiminen ja virheiden korjaaminen.
Pystyisitkö vähän avaamaan, mitä nuilla sivulla 134 olevan taulukko 1:n F, df, p ja partial n2 tarkotetaan?
VastaaPoistaLöytyvät aika hyvin lopussa olevasta sanastosta. Katso ne, ja kysy tarpeen vaatiessa lisää.
PoistaLiittyykö tuo partial n2 sukupuoliin tuossa s.134 taulukossa? Onko partial n2 arvoilla tehtävän välttely kohdassa jokin yhteys tuohon p-arvoon 0.004 mikä mainittiin tossa kun välttely lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi.
VastaaPoistaSanastossahan sanotaan näin:
Poista”Osittainen η2 eli etan neliö on välillä 0-1 vaihteleva kerroin, joka kuvaa sitä, kuinka suuren osan selitettävän muuttujan vaihtelusta yksittäinen selittävä muuttuja selittää.”
Kun niitä tuloksia katsoo, vaihteluväli on .004-.036. Mielestäni Nämä luvut kertovat, että yksittäiset muuttujat eivät selitä eroja.
Tekstissä sanotaankin:
"Tyttöjen ja poikien motivaatiomuutokset eivät eronneet toisistaan."
Mielstäni kyse on nimenomaan siis sukupuolesta selittävänä muuttujana.
Sivulla 138 keskellä, kun puhutaan siitä, että havaittiin kummiskin vain tytöillä merkittäviä valintoja kavereiden suhteen. Niin tää lause " Fisherin z-testi ei tosin osoittanut merkitseviä eroja korrelaatioiden välillä" laitto pään sekasin. Mitä tolla tarkotetaan? Siis kumosko se nyt ton aiemman väitteet vai juutuinko ihan epäolennaiseen :D?
VastaaPoistaTytöillä kaverin valinnassa yhteys tehtäväsuuntautuneisuuden ja tehtävän välttelyn oli tilastollisesti merkitsevä.
PoistaSen sijaan erot sukupuolten välillä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä.
Hei onko koulumotivaatio = sisäinen motivaatio ja suoritusstrategia ? Kun ensin puhutaan edellä mainituista ja sen jälkeen käytetään sanaa koulumotivaatio ?
VastaaPoista129:
PoistaKoulumotivaatio (sisäinen motivaatio, tehtävään suuntautuminen, tehtävän välttely).
Muistuttivatko nuoret koulumotivaatioltaan toisiaan?
VastaaPoista"Koko otosta koskevista tuloksista havaittiin, että nuoret muistuttivat kavereitaan
Poistasisäisen motivaation,
tehtäväsuuntautuneisuuden ja
tehtävän välttelyn suhteen
ensimmäisellä mittauksella.
Toisella mittauksella nuoret muistuttivat nimeämiään kavereita vain
sisäisen motivaation ja
välttelyn suhteen."
Kiitos. Kurssillakun sanottiin ihan toisinpäin, niin aloin epäilemään omaa vastaustakin. :/
PoistaTämä oli siis suora lainaus kirjan tekstistä.
PoistaHei!
VastaaPoistakysymykseni liittyy taulukkoon s. 134 "ensimmäisessä mittauksessa tytöt olivat kuitenkin poikia motivoituneempia koulunkäyntiin" Selittääkö keskiarvojen erot tämän, vai jokin näistä: F, df, p tai partial n2?
Minusta sen tyttöjen motivoituneisuuden suhteessa poikiin näkee taulukossa ensisijaisesti vertaamalla keskiarvoja. Sen lisäksi tulosta vahvistavat F, p ja partial n2. Sen sijaan df on vapausaste, joka on siis tutkimusmenetelmään liittyvä tunnusluku, joka kertoo enemmän menetelmästä kuin tuloksesta.
PoistaSanastosta:
F: "mitä suurempi ryhmien välinen ero suhteessa yksilöiden välisiin eroihin,
sitä suurempi F-arvo on."
Partian n2'n selitetään kuvaavan, "kuinka suuren osan selitettävän muuttujan vaihtelusta yksittäinen selittävä muuttuja
selittää."
Osaatko sanoa, miksi s.137 taulukon 3 kuvatekstissä on otoskoot sulkeissa esim. (n=876-1202) vaikka kumpikaan niistä ei ollut virallinen otos ensimmäisen mittauksen koko otosta ajatellen?
VastaaPoistaTutkimus oli osa hanketta, jossa "tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden motivaatiota, tunnistaa opiskelijat, joilla koulun keskeyttämisen riski oli suuri, ja kehittää keskeyttämistä ehkäiseviä menetelmiä." Kyse on pitkittäistutkimuksesta, jossa samaa joukkoa on haluttu seurata pidempään. Tutkija myöntää tekstissään, että "todellista vastausprosenttia suhteessa populaatioon on vaikeaa arvioida", mutta hän ei ole antanut sen kuitenkaan vesittää koko tutkimusta, koska kyseessä on kuitenkin ollut hanke, jossa on pitänyt saada jonkinlainen loppuraportti.
Poista"Toiseen kyselyyn vastasi ainoastaan 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista. Todellista vastausprosenttia suhteessa populaatioon on vaikeaa arvioida, sillä osa koulutukseen valituista ei koskaan aloittanut opiskeluja ja osa opiskelijoista aloitti koulutuksen kesken lukukauden. Toiseen kyselyyn vastasi ainoastaan 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista."
Tutkija tilittää ongelmistaan kappaleessa "Tutkimuksen rajoitukset".
Tutkimus muistuttaa luonteeltaan enemmän kahta erillistä poikkittaistutkimusta, mutta siitä huolimatta tutkimuksen otoskoot on kuitenkin huomattavat, joten tilastolliset menetelmät toimivat aineistossa ihan hyvin.
Kiitos! mutta kumpi noista luvuista on siis se vastanneiden määrä? Miksi siinä on kaksi eri lukua siis? Jos pitää tulkita tuollaista valkava-kokeessa?
VastaaPoistaTaulukko 1 tekstissä esitetty näin:
PoistaKaikki (T1, n=1202; T2, n= 640)
Tytöt (T1, n=612; T2, n=313)
Pojat (T1 n=590; T2: n=327-329)
Taulukko 3 tekstissä esitetty vähän toisin:
T1: n=876–1202;
tytöt n=412–612; pojat n= 397–590
T2: n = 414–692;
tytöt n=214–370; pojat n=200–327).
*****
Ymmärtäisin nämä siten, että kun kyse on kysymyspatteristoista, että kaikki eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin, vaan vaihteluväli kuvaisi sitä, kuinka moni on vähimmillään ja enimmillään vastannut kysymyksiin.