täällä pohdiskellaan s.54 taulukon tulkintaa, joka ei nyt aivan aukene suhteessa tekstissä esitettyihin tuloksiin.. Miten esim. taulukosta voi nähdä sukupuolen vaikutuksen niin kuin se on tekstissä esitelty? ..Mitä tarkoittaa A X sukupuoli, B X sukupuoli, C X sukupuoli...
Taulukon vasemman reunassa on A, B, C, jotka ovat siis kolme kasvatustyyliä. Sitten niiden alapuolella on samoja tyylejä verrattu sukupuolen näkökulmasta, onko siis lapsen sukupuolella vaikutusta.
"Tulokset osoittivat, että äidin behavioraalinen kontrolli oli tilastollisesti merkitsevästi ja positiivisesti yhteydessä poikien tehtävää välttelevään käyttäytymiseen"
Taulukosta sama: Behanioraalinen kontrolli (B x sukupuoli) merkitsevä yhteys (=.78). Ja positiivinen yhteys poikien välttelykäyttäytymiseen tarkoittaa, että kasvatustapa B ja välttelykäyttäytyminen esiintyivät erityisesti samoilla pojilla.
Voisitko antaa vielä toisen esimerkin, ku mulle ei vielä oikein auennut tämän taulukon tulkinta. Esim. miten voidaan tulkita s.55 viimeisestä lauseesta alkava väite äidin lämpimyyden vaikutuksesta ahdistuneisuuteen?
"Äidin lämpimyys puolestaan oli tilastollisesti merkitsevästi ja negatiivisesti yhteydessä tyttöjen ahdistuneisuuteen (ΔR2 = .07, p < .05; β = -.26, p < .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän tytöillä esiintyi ahdistuneisuutta ensimmäisen luokan syksyllä."
Riviltä A (lämpimyys) x sukupuoli sarakkeesta Ahdistuneisuus .69 (Korrelaatio siis näiden välillä merkitsevä.)
(Itse asiassa, kun tuota nyt katselin, minusta tekstin mukaan tuossa olisi pitänyt olla -.69... Saatan kysyä jostakin.)
Minulla myös vaikeuksia lukea tuota taulukkoa, liittyen edelliseen kysyjään eli miten taulukosta katsotaan sukupuoli eli poika vai tyttö. Esimerkiksi tuo äidin kasvatuksessa lämpöä- tyttöjen ahdistuneisuus ensimmäisen luokan syksyllä .69, niin mistä tietää taulukkoa lukemalla, että kyseessä tytöt eikä pojat? Kiitos, kun jaksat olla täällä auttamassa!
Kiitos vastauksestasi ensimmäiseen kysymykseen! Onko niin, että tästä taulukosta ei selviä eroja tyttöjen ja poikien välillä, vaan ainoastaan kirjallisista tuloksista joita on esitetty kuitenkin aika paljon artikkelissa..? Hieman epäselvää. Taulukosta selviäisi siis vain että ylipäänsä sukupuolella on merkitystä jne. ? Voisitko ystävällisesti lisäksi valaista esimerkillä mitä merkitsee pieni kirjain taulukossa jonkin luvun jälkeen: a,b,c,d ? ..alhaalla huom.2 taulukon alla yrittää kai kertoa asiasta jotain:)
Minun käsitykseni mukaan: taulukosta ei selviä tyttöjen ja poikien välisiä eroja, joten siksi niistä on tehty erillisiä kokeita, joista tulokset tekstissä suluissa. Penet aakkoset ovat viitteitä p:n arvoihin. Mitä pienempi p:n arvo on sitä luotettavampi saatu tulos on, a on kaikkein luotettavin ja d kaikkein epävarmin. Korjatkaa jos virheellistä tietoa :)
" Tilastollisesti merkitsevien tai viitteellisesti merkitsevien (p<.10) yhdysvaikutusten vuoksi tehtiin kyseisten yhteyksien osalta analyysit erikseen tytöille ja pojille." Tuo ""Äidin lämpimyys puolestaan oli tilastollisesti merkitsevästi ja negatiivisesti yhteydessä tyttöjen ahdistuneisuuteen (ΔR2 = .07, p < .05; β = -.26, p < .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän tytöillä esiintyi ahdistuneisuutta ensimmäisen luokan syksyllä." on siis vastauksena sille analyysille, josta meillä ei ole taulukkoa käytettävissä. Näin minä sen käsitin.. korjatkaa jos olen väärässä.
Kiitos noista kysymykistä niiden kysyjille, mulla oli saman jutun kanssa ongelmia. Kiitos myös Jaakolle että olet täällä vastaamassa ja tosiaan sun vastausten kautta taas oppisin lisää..kertoisitko mitä tarkoitetaan taas tuolla Beetalla ja sitten kolmio R toisella? Ja miksi on kolme kertaa sukupuoli eikä vain pojat ja tytöt eli kaksi kertaa..
Tutkimuksessa on käytetty hierarkista regressioanalyysia, josta löytyy aika hyvä esittely: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hierarkkinen-lineaarinen-regressio/analyysi.html
"Beta-sarakkeen kertoimet ovat välillä [-1,1]. Itseisarvoltaan suurimmat arvot vaikuttavat selitettävään voimakkaimmin."
"Mallin hyvyyttä eli yhteensopivuutta otoksen kanssa voi tarkastella mallin selitysasteen R2 avulla. --- Selitysaste voidaan tulkita ennusteen ja selitettävän muuttujan korrelaatiokertoimen neliönä: R2."
Kiitos taas paljon vastanneille!! ...kyllä tämä tästä hiljalleen aukenee...:) Entä taulukko 1. , mitä siitä olisi oleellista muistaa/huomioida? Onko näitä tuloksia tarvittu taulukkoon 2 ..vai mikä "virka" tällä taulukolla on jota ei olla tekstissä avattu?
Mielestäni taulukko 1 on mielenkiintoinen, koska siitä käy esimerkiksi ilmi, että kaikki selitettävät eli ahdistuneisuus, avuttomuus ja tehtävää välttelevä käyttäytyminen ovat syksyllä saaneet suurempia arvoja kuin keväällä. Tämä ei käy ilmi taulukosta 2. Edelleen taulukosta 1 nähdään, että äidit ovat selvästi lämpimämpia kuin isät (ero saattaa olla jopa tilastollisesti merkitsevä). Behavioraalinen kontrolli sen sijaan on äideillä ja isillä samaa tasoa. Äideillä sekin on hieman suurempi kuin isillä. Psykologisen kontrollin suhteen tilanne on päinvastainen. Näin taulukkoa 1 luen.
En minäkään oikeastaan nähnyt mieltä Taulukon 1 käytössä. Siinä edellä mainostetaan SPSS-ohjelmaa, jolla tutkimus on tehty. Ja sitten kun aineiston on ohjelmaan syöttänyt sieltä saa monenlaisia taulukoita.
Aladimensiot ovat siis juuri nuo mitä mainitsit. Kohdassa onkin lueteltu alkuperäisten osioiden määrä: lämpöä kuvaavia yhdeksän, behav. kontrollia viisi ja psykol. kontrolli neljä osiota.
Aladimensio on ehkä vähän hassu ilmaus tässä tapauksessa mielestäni, ilmeisesti kyseessä on joku käännöskukkanen... En täysin pystynyt vahvistamaan tätä alkuperäisestä lähdeteoksesta.
Hei! Minuakin mietityttää tuo s. 54 taulukko! Onko siis näin, että lapsen sukupuoli ei selviä siitä, vaan ainoastaan tekstiä lukemalla? Ja voisiko joku selventää, mikä on tilastollisesti merkitsevän ja viitteellisesti merkitsevän ero? :)
Tilastollisesti ja viitteellisesti merkitsevän ero on matemaattisesti määritelty. Merkitsevyydestä on tilastollinen kaava, joka antaa numeroarvon, jota merkitään p:llä.
"Jokaisen tilastollisen testin tuloksena saadaan ns. p-arvo, joka ilmoittaa virheellisen päätelmän todennäköisyyden. Jos p-arvo on alle 0,05 on tapana puhua tuloksesta tilastollisesti "melkein merkitsevänä", jos se on alle 0,01 tilastollisesti "merkitsevänä" ja jos se on alle 0,001 tilastollisesti "erittäin merkitsevänä". Taulukoissa on tapana merkitä "melkein merkitsevät" tulokset yhdellä tähdellä (*), "merkitsevät" tulokset kahdella (**) ja "erittäin merkitsevät" tulokset kolmella tähdellä (***)."
0.01 on siis tilastollisesti merkitsevä ja esimerkiksi 0.011 on melkein merkitsevä.
Olisko niin, että viitteellisesti merkitsevä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä? Eli ne ajattelee, että siellä olisi ero, mutta aineisto ei anna tilastollisesti merkitsevästi vahvistusta tälle luulolle?
Voiko pääsykokeessa olla tulkintatehtävä sivun 54 tyyppisestä taulukosta? Mun on jotenkin vaikea uskoa asiaa, mutta en haluaisi karsiutua pois pelkän epäuskon perusteella.
Ymmärrän sen näin: Ero tai yhteys on aina tilastollisesti merkitsevä kun p<0.05. Ero on vain "viitteellisesti merkitsevä" kun p<0.10. Tällöin tutkimuksessa saatu p-arvo on ollut välillä [0.05, 0.10). Mitä pienempi p-arvo on, sitä varmemmin havaittu ero on todellinen eikä sattumaa.
haluaisin kommentoida nopeasti, sillä mielestäni täällä on nyt hieman virheellisesti ohjeistettu lukijoita. Eli s. 54 taulukosta näkee kyllä lapsen sukupuolen, kun kyse on siitä, miten sukupuoli selittää jotakin lapsen työskentelytavoista. Kyseessä on ns. dummy-muuttuja, joka koodataan tutkimuksessa yleensä 0 ja 1. Tässä tapauksessa tytöt on ilmeisesti koodattu 0 ja pojat 1 (ei selviä suoraan artikkelista, mutta tulososion tulkintoja ja taulukkoja yhdessä lukemalla selviää). Eli tällöin taulukkoa tulkitaan niin, että positiiviset betan-arvot sukupuolirivillä viittaavat poikaan ja negatiiviset tyttöön. Yhdysvaikutusten osalta luvut eivät suoraan selviä taulukosta, sillä kuten artikkelissa mainitaan, on analyysit suoritettu erikseen tyttöjen ja poikien osalta ja luvut joita tulososiossa mainitaan, eivät siis ole suoraan taulukosta vaan näiden erillisten analyysien tulosta.
Kiitos tästä. Tätä minäkin epäilin, mutta sitten kun tähän yhdistettiin negatiivinen ja positiivinen korrelaatio siten, että se meni sukupuolittain eri suuntiin, en kyennyt enää sitä tulkitsemaan.
Tämä hämmentää mua kovasti. Sanastossa kuitenkin sanotaan yksiselitteisesti, että beeta kuvaa selittävyyden suuntaa ja voimakkuutta. Etenkin kun taulukossa ei missään sanota, että sama beeta tarkoittaisikin jotain muuta yhden askelman kohdalla.
Ja jos beeta=0 on tyttö ja poika 1, niin silloinhan taulukossa oleva selittävä arvo ei ole millään tavalla verrannollinen muihin siinä esitettäviin beetan arvoihin??
Heippa, Mulle tää artikkeli on simppeli niin kauan kunnes mukaan tulee noi hemmetin numerot. Heti ensimmäinen kompastuskivi mulla on sivulla 50. "Cronbachin alfan reliabiliteetit kolmelle kasvatustyylidimensiolle olivat äitien kohdalla .77, .66 ja .81 ja isien .80, .61 ja.79." Nää kolme dimensiota on ilmeisesti ne edellisellä sivulla esitetyt lämpö, behavioraalinen kontrolli ja psykologinen kontrolli. Kirjan takana on myös selitys tolle Cronbachin alfalle. Periaatteessa tiedän mistä on kysymys siis, mutta oisko ideoita miten toi lause "selitettäis tyhmälle"? Eli miten ton lauseen (ja asian muutenkin) sais mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon.
"Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin alfa (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan."
Hei, artikkeliin tuo kyllä suurta haastetta haastetta tämä taulukon tulkinta. Olen myös ihmetellyt sivulla 57 äitien kasvatustyylien vaikutuksesta kertovan kappaleen kahta viimeistä lausetta:"edelleen äidin lämpimyys syksyllä ennusti erityisesti poikien avuttomuutta keväällä (R^2=.06, p<.05; b=-.26, p< .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän pojalla esiintyi myöhemmin avuttomuutta." Näen tässä ristiriitaisuuden, auttaisiko joku siis tyhmää? Kiitos jo etukäteen!
Se siis ennustaa poikien avuttomuutta, mutta tuossa ensimmäisessä lauseessa ei vielä mainittu ennustaako se sitä positiiviseen vai negatiivisen suuntaan.
Beetan (tai b:n) merkki on negatiivinen, joten yhteys lämpimyyden ja avuttomuuden välillä on negatiivinen. Tämä näkyy sulkujen sisällä olevista luvuista. Iso arvo lämpimyydessä on hyvä asia kun taas iso arvo avuttomuudessa on huono asia. Siksi on loogista, että yhteys on negatiivinen.
Moikka! Mulla on ollut taulukon kanssa samoja ongelmia kuin edellisillä, mutta haluaisin vielä tietää että mitä tuo lähtötaso tarkoittaa?? Joku esimerkki olisi kiva! Ja jos nyt katsotaan vaikka avuttomuutta niin tarkoittaako noi luvut että lukutaito vähensi avuttomuutta syksyllä mutta keväällä ei ollut enää suurta vaikutusta? (b=-.19 ja -.02)
Niiiin ja missä kohdassa siis nuo tyttöjen ja poikien arvot näkyy? Lapsen sukupuoli osiossa vai interaktiotermiosiossa? :) Tekstissä sanotaan että "mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli behavioraalista kontrollia, sitä tehtävää välttelevämpi poika oli kouluvuoden alussa mutta sitä tehtäväsuuntautuneemmaksi hänen työskentelytapansa muuttui ensimmäisen kouluvuoden aikana". Olenko väärässä jos katson taulukosta tehtävän välttely sekä B X sukupuoli ja kohdassa 1 b=0.78 ja kohdassa 2 b=-.68? Eikös tuo ole juuri se mitä pohdinnassa sanottiin?
Lähtötaso tarkoittaa sitä, mitä tietoja ja taitoja oppilaalla on ennen opetusta. Lukemaan oppimisessa esim. kouluun tultaessa lähtötaso on todella kirjava, toiset lukevat kirjoja ja toiset hädin tuskin osaavat kirjaimet. Silloin ei olla ns. "samalla viivalla". Lähtötaso on siis jonkinlainen mitattu lähtöarvo, joka on esim. lähtötasotestillä määritelty.
"Työskentelytavan viitekehys oppimismotivaatioon painottaa yksilön uskomusten ja tiedon vaikutusta hänen käyttäytymiseensä..." s.42. En saanut koppia tästä. Saiko joku paremman kopin? -Laura
"Työskentelytavan viitekehys oppimismotivaatioon painottaa yksilön uskomusten ja tiedon vaikutusta hänen käyttäytymiseensä: yksilön luonteenomaisen toiminnan ja käyttäytymisen taustalla nähdään olevan toiminnallisia ajatuskokonaisuuksia, jotka vaikuttavat tehtävätilanteen onnistumiseen tai epäonnistumiseen."
~Oppimismotivaatioon vaikuttaa yksilön aikaisemmat uskomukset ja tiedot.
Mitä tarkoitetaan noilla "askelmilla", joista puhutaan sivulla 52-53? ja muutenkin tuo "Tilastolliset analyysit" -kappale hämmentää minua. Pystyisitkö vähän avaamaan sitä?
"Askeltavissa menetelmissä muuttujat lisätään tai poistetaan mallista sen mukaan mikä valinta kasvattaa mallin selitysastetta parhaiten." http://www.helsinki.fi/~apploper/spssjatko/regressio/regressio.html
Esimerkki kahdesta oppilaasta, joilla on todistuksessa kaksi numeroa: matematiikka ja äidinkieli.
OPPILAS 1 Matem. 7 Äidinkieli 7
OPPILAS 2 Matem. 4 Äidinkieli 10
Molemmilla näistä oppilaista keskiarvo on 7. Ensimmäisellä keskihajonta on 0 tai toisella 3.
Se miten sitä tulkitsee riippuu menetelmistä.
Toisaalta suuri keskihajonta voi kertoa siitä, että mitattavissa arvoissa on suuria vaihteluita. Toisaalta suuri keskihajonta voi kertoa siitä, että kysymyksellä saadaan jotekin satunnaista vaihtelua, joka voi johtua huonosta kysymyksen asettelusta...
Lähinnä tämän tason tutkimuksissa kyse on ensimmäisestä...
Hei! Onko tilastolliset analyysit -kohdassa (s. 52-53) malliin lisäämisellä ja kontrolloinnilla eroa? Miksi toisissa analyyseissa toisella askelmalla kontrolloitiin uudestaan lähtötaso luku- ja laskutaidoissa, eikä lisätty uusia arvoja?
Monimuuttujamenetelmien "avulla voidaan esim. löytää ne muuttujat, jotka parhaiten selittävät jossain tietyssä lopputulos- tai vastemuuttujassa tapahtuvia vaihteluita tai niiden avullla voidaan kätevästi kontrolloida sekoittavien tekijöiden vaikutusta."
Malliin lisäämisellä tarkoitetaan sitä, että tilastollisesti lisätään selittäviä tekijöitä ja katsotaan lisääntyykö selitysvoima.
Kontrolloiminen taas tarkoittaa sitä, että jonkin muuttujan vaikutus huomioidaan ja poissuljetaan.
Selittäkää joku ihana mulle vielä tuo beta ja R2. En tajua, en. Vaikka oikein käytännönläheisenä esimerkkinä, jos mahdollista. Samoin muakin vaivaa sivun 50 "Cronbachin alfan reliabiliteetitkolmelle kasvatusdimensiolle olivat äitien kohdalla .77, 66. ja .81 ja isien.80,.61 ja .79". Joo, oletan, että kysymyksessä on nämä lämpimyys, behavioraalinen kontrolli ja psykologinen kontrolli, joo. Olen myös lukenyt kirjan ta´kaa vaikka kuinka monta kertaa tän Cronbachin alfa-setin, mutta mitä nuo lukemat nyt ihan käytännön tasolla sanovat?
Hei! Osaisitko kertoa, miten sivun 56 lause "Tuloksista oli kuitenkin nähtävissä, että psykologisen kontrollin yhteys tyttöjen ahdistuneisuuteen ja suunnaltaan positiivinen kun taas yhteys poikien ahdistuneisuuteen oli päinvastainen" tulisi tulkita? Tarkoittaako tämä siis, että psykologisen kontrolli vähensi tyttöjen ja lisäsi poikien ahdistuneisuutta vai toisinpäin? Kiitos avustasi.
Liian myöhään lähdin tätä selvittämään, toivottavasti joku vielä vastaa. S.54 taulukko: Mä en kertakaikkiaan osaa tulkita noita lukuja, enkä osaa yhdistää tekstin lukuja tuonne taulukkoon. Paniikki varmaan aiheuttaa tämän, mutta kysyn nyt kuitenkin.
1. Onko niin, että taulukon luvut eivät ole P-arvoja, vaan kyseisen luvun P-arvon löytää niiden pienten luvun vieressä olevien kirjainen avulla, joiden "koodiavain" lienee taulukon alapuolella kohdassa Huom. 2?
2. Entä ne luvut, joiden vieressä ei ole kirjainta? Niiden lukujen P-arvoa siis emme tiedä ja se ei siis ole olennainen? Miksi P-arvoista on vain osa annettu taulukon tulkitsijan käyttöön?
3. Huom.2.-kohdassa (s.54) P-arvot on merkitty vähän oudosti, joten siis varmistan: Jos p-arvoksi on merkitty p<.001, tarkoittaako se, että P-arvo on alle 0,01, eli erittäin merkitsevä?
4. Mistä kohtaa taulukkoa löydän esim. sivun 56 kohdan:"Äidin harjoittama psykologinen kontrolli ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä selitettäessä tyttöjen..... ja sitten se lukulitania... ?
Suuret kiitokset, jos joku vain ehtisi vielä tyhmälle selittämään!
"1. Onko niin, että taulukon luvut eivät ole P-arvoja, vaan kyseisen luvun P-arvon löytää niiden pienten luvun vieressä olevien kirjainen avulla, joiden "koodiavain" lienee taulukon alapuolella kohdassa Huom. 2?"
Juuri näin.
"2. Entä ne luvut, joiden vieressä ei ole kirjainta? Niiden lukujen P-arvoa siis emme tiedä ja se ei siis ole olennainen? Miksi P-arvoista on vain osa annettu taulukon tulkitsijan käyttöön?"
Ilmeisesti muiden p-arvot eivät ole olleet tilastollisesti merkittäviä.
"3. Jos p-arvoksi on merkitty p<.001, tarkoittaako se, että P-arvo on alle 0,01, eli erittäin merkitsevä? "
Vaikea sanoa, tarkoittaako Huom. 2 a-kohta p<.01 vai p<.001. Kyse on kuitenkin erittäin merkitsevästä.
"4. Mistä kohtaa taulukkoa löydän esim. sivun 56 kohdan:"Äidin harjoittama psykologinen kontrolli ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä selitettäessä tyttöjen..... ja sitten se lukulitania... ?"
Minun mielestäni nuo sivun 56 luvut eivät sinällään näykään taulukossa, ja siksi kai ne onkin kirjoitettu tekstiin. Siinä tarkoituksena on ollut ilmeisesti tuoda esiin, että erilaiset kasvatustavat vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin, vaikkei tilastotiede sitä merkittävänä erona pitänytkään.
Tssä lainaus aikaisemmasta kommentista: ...Yhdysvaikutusten osalta luvut eivät suoraan selviä taulukosta, sillä kuten artikkelissa mainitaan, on analyysit suoritettu erikseen tyttöjen ja poikien osalta ja luvut joita tulososiossa mainitaan, eivät siis ole suoraan taulukosta vaan näiden erillisten analyysien tulosta...
S. 55: ''Tulokset osoittivat ensinnäkin, että ensimmäisen luokan syksyllä tehtävää välttelevä käyttäytyminen oli viitteellisesti tyypillisempää pojille kuin tytöille. Avuttomuudessa ja ahdistuneisuudessa ei koulutaitojen kontrolloinnin jälkeen ollut havaittavissa sukupuolieroja ensimmäisen luokan syksyllä.''
Miten tuo pitäisi lukea taulukosta? Kiitos, jos vielä ehdit vastata :)
Ihanaa kun olet vielä vastannut. Kokeilen vielä onneani, josko ehdit vastata.
Onko siis niin, että oikeastaan ainoa tapa, jolla taulukkoa voin tulkita näillä eväillä, on etsiskellä noita p-lukuja? Ajatellen siis kokeeseen melko todennäköisesti tulevaa taulukkoa. Mitä sinun mielestäsi on olennaista osata tämän taulukon tulkinnasta, jotta osaisin vastaavaa tulkita myös kokeessa? Kiitos kovasti!
Heipähei!
VastaaPoistatäällä pohdiskellaan s.54 taulukon tulkintaa, joka ei nyt aivan aukene suhteessa tekstissä esitettyihin tuloksiin.. Miten esim. taulukosta voi nähdä sukupuolen vaikutuksen niin kuin se on tekstissä esitelty? ..Mitä tarkoittaa A X sukupuoli, B X sukupuoli, C X sukupuoli...
suurkiitokset etukäteen!
Taulukon vasemman reunassa on A, B, C, jotka ovat siis kolme kasvatustyyliä. Sitten niiden alapuolella on samoja tyylejä verrattu sukupuolen näkökulmasta, onko siis lapsen sukupuolella vaikutusta.
VastaaPoista"Tulokset osoittivat, että äidin behavioraalinen kontrolli oli tilastollisesti merkitsevästi ja positiivisesti yhteydessä poikien tehtävää välttelevään käyttäytymiseen"
Taulukosta sama:
Behanioraalinen kontrolli (B x sukupuoli) merkitsevä yhteys (=.78).
Ja positiivinen yhteys poikien välttelykäyttäytymiseen tarkoittaa, että kasvatustapa B ja välttelykäyttäytyminen esiintyivät erityisesti samoilla pojilla.
Voisitko antaa vielä toisen esimerkin, ku mulle ei vielä oikein auennut tämän taulukon tulkinta. Esim. miten voidaan tulkita s.55 viimeisestä lauseesta alkava väite äidin lämpimyyden vaikutuksesta ahdistuneisuuteen?
VastaaPoista"Äidin lämpimyys puolestaan oli tilastollisesti merkitsevästi ja negatiivisesti yhteydessä tyttöjen ahdistuneisuuteen (ΔR2 = .07, p < .05; β = -.26, p < .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän tytöillä esiintyi ahdistuneisuutta ensimmäisen luokan syksyllä."
VastaaPoistaRiviltä A (lämpimyys) x sukupuoli sarakkeesta Ahdistuneisuus .69 (Korrelaatio siis näiden välillä merkitsevä.)
(Itse asiassa, kun tuota nyt katselin, minusta tekstin mukaan tuossa olisi pitänyt olla -.69... Saatan kysyä jostakin.)
Hei,
PoistaMinulla myös vaikeuksia lukea tuota taulukkoa, liittyen edelliseen kysyjään eli miten taulukosta katsotaan sukupuoli eli poika vai tyttö. Esimerkiksi tuo äidin kasvatuksessa lämpöä- tyttöjen ahdistuneisuus ensimmäisen luokan syksyllä .69, niin mistä tietää taulukkoa lukemalla, että kyseessä tytöt eikä pojat?
Kiitos, kun jaksat olla täällä auttamassa!
Kiitos vastauksestasi ensimmäiseen kysymykseen! Onko niin, että tästä taulukosta ei selviä eroja tyttöjen ja poikien välillä, vaan ainoastaan kirjallisista tuloksista joita on esitetty kuitenkin aika paljon artikkelissa..? Hieman epäselvää. Taulukosta selviäisi siis vain että ylipäänsä sukupuolella on merkitystä jne. ? Voisitko ystävällisesti lisäksi valaista esimerkillä mitä merkitsee pieni kirjain taulukossa jonkin luvun jälkeen: a,b,c,d ? ..alhaalla huom.2 taulukon alla yrittää kai kertoa asiasta jotain:)
PoistaMinun käsitykseni mukaan: taulukosta ei selviä tyttöjen ja poikien välisiä eroja, joten siksi niistä on tehty erillisiä kokeita, joista tulokset tekstissä suluissa. Penet aakkoset ovat viitteitä p:n arvoihin. Mitä pienempi p:n arvo on sitä luotettavampi saatu tulos on, a on kaikkein luotettavin ja d kaikkein epävarmin. Korjatkaa jos virheellistä tietoa :)
Poista
Poista" Tilastollisesti merkitsevien tai viitteellisesti merkitsevien (p<.10) yhdysvaikutusten vuoksi tehtiin kyseisten yhteyksien osalta analyysit erikseen tytöille ja pojille."
Tuo ""Äidin lämpimyys puolestaan oli tilastollisesti merkitsevästi ja negatiivisesti yhteydessä tyttöjen ahdistuneisuuteen (ΔR2 = .07, p < .05; β = -.26, p < .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän tytöillä esiintyi ahdistuneisuutta ensimmäisen luokan syksyllä." on siis vastauksena sille analyysille, josta meillä ei ole taulukkoa käytettävissä. Näin minä sen käsitin.. korjatkaa jos olen väärässä.
Olen kanssasi samaa mieltä. Teksti antaa paljon enemmän tietoa kuin taulukko.
VastaaPoistaKiitos noista kysymykistä niiden kysyjille, mulla oli saman jutun kanssa ongelmia. Kiitos myös Jaakolle että olet täällä vastaamassa ja tosiaan sun vastausten kautta taas oppisin lisää..kertoisitko mitä tarkoitetaan taas tuolla Beetalla ja sitten kolmio R toisella? Ja miksi on kolme kertaa sukupuoli eikä vain pojat ja tytöt eli kaksi kertaa..
VastaaPoistaTutkimuksessa on käytetty hierarkista regressioanalyysia, josta löytyy aika hyvä esittely:
VastaaPoistahttp://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hierarkkinen-lineaarinen-regressio/analyysi.html
"Beta-sarakkeen kertoimet ovat välillä [-1,1]. Itseisarvoltaan suurimmat arvot vaikuttavat selitettävään voimakkaimmin."
http://www.helsinki.fi/~apploper/spssjatko/regressio/regressio.html
"Mallin hyvyyttä eli yhteensopivuutta otoksen kanssa voi tarkastella mallin selitysasteen R2 avulla. ---
Selitysaste voidaan tulkita ennusteen ja selitettävän muuttujan korrelaatiokertoimen neliönä: R2."
Kiitos taas paljon vastanneille!! ...kyllä tämä tästä hiljalleen aukenee...:) Entä taulukko 1. , mitä siitä olisi oleellista muistaa/huomioida? Onko näitä tuloksia tarvittu taulukkoon 2 ..vai mikä "virka" tällä taulukolla on jota ei olla tekstissä avattu?
PoistaMielestäni taulukko 1 on mielenkiintoinen, koska siitä käy esimerkiksi ilmi, että kaikki selitettävät eli ahdistuneisuus, avuttomuus ja tehtävää välttelevä käyttäytyminen ovat syksyllä saaneet suurempia arvoja kuin keväällä. Tämä ei käy ilmi taulukosta 2. Edelleen taulukosta 1 nähdään, että äidit ovat selvästi lämpimämpia kuin isät (ero saattaa olla jopa tilastollisesti merkitsevä). Behavioraalinen kontrolli sen sijaan on äideillä ja isillä samaa tasoa. Äideillä sekin on hieman suurempi kuin isillä. Psykologisen kontrollin suhteen tilanne on päinvastainen. Näin taulukkoa 1 luen.
PoistaEn minäkään oikeastaan nähnyt mieltä Taulukon 1 käytössä. Siinä edellä mainostetaan SPSS-ohjelmaa, jolla tutkimus on tehty. Ja sitten kun aineiston on ohjelmaan syöttänyt sieltä saa monenlaisia taulukoita.
VastaaPoistaS. 49 mitä aladimensiolla tarkoitetaan? Mitattavia asioitako (lämpö, behavioraalinen kontrolli, psykologinen kontrolli)?
VastaaPoistaAladimensiot ovat siis juuri nuo mitä mainitsit. Kohdassa onkin lueteltu alkuperäisten osioiden määrä: lämpöä kuvaavia yhdeksän, behav. kontrollia viisi ja psykol. kontrolli neljä osiota.
VastaaPoistaAladimensio on ehkä vähän hassu ilmaus tässä tapauksessa mielestäni, ilmeisesti kyseessä on joku käännöskukkanen... En täysin pystynyt vahvistamaan tätä alkuperäisestä lähdeteoksesta.
Hei! Minuakin mietityttää tuo s. 54 taulukko! Onko siis näin, että lapsen sukupuoli ei selviä siitä, vaan ainoastaan tekstiä lukemalla? Ja voisiko joku selventää, mikä on tilastollisesti merkitsevän ja viitteellisesti merkitsevän ero? :)
VastaaPoistaTilastollisesti ja viitteellisesti merkitsevän ero on matemaattisesti määritelty. Merkitsevyydestä on tilastollinen kaava, joka antaa numeroarvon, jota merkitään p:llä.
Poista"Jokaisen tilastollisen testin tuloksena saadaan ns. p-arvo, joka ilmoittaa virheellisen päätelmän todennäköisyyden. Jos p-arvo on alle 0,05 on tapana puhua tuloksesta tilastollisesti "melkein merkitsevänä", jos se on alle 0,01 tilastollisesti "merkitsevänä" ja jos se on alle 0,001 tilastollisesti "erittäin merkitsevänä". Taulukoissa on tapana merkitä "melkein merkitsevät" tulokset yhdellä tähdellä (*), "merkitsevät" tulokset kahdella (**) ja "erittäin merkitsevät" tulokset kolmella tähdellä (***)."
0.01 on siis tilastollisesti merkitsevä ja esimerkiksi 0.011 on melkein merkitsevä.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/testaus.html
Minunkaan nähdäkseni taulukosta ei käy ilmi lapsen sukupuoli.
PoistaOlisko niin, että viitteellisesti merkitsevä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä? Eli ne ajattelee, että siellä olisi ero, mutta aineisto ei anna tilastollisesti merkitsevästi vahvistusta tälle luulolle?
VastaaPoistaVoiko pääsykokeessa olla tulkintatehtävä sivun 54 tyyppisestä taulukosta? Mun on jotenkin vaikea uskoa asiaa, mutta en haluaisi karsiutua pois pelkän epäuskon perusteella.
Ymmärrän sen näin: Ero tai yhteys on aina tilastollisesti merkitsevä kun p<0.05. Ero on vain "viitteellisesti merkitsevä" kun p<0.10. Tällöin tutkimuksessa saatu p-arvo on ollut välillä [0.05, 0.10). Mitä pienempi p-arvo on, sitä varmemmin havaittu ero on todellinen eikä sattumaa.
PoistaHei,
VastaaPoistahaluaisin kommentoida nopeasti, sillä mielestäni täällä on nyt hieman virheellisesti ohjeistettu lukijoita. Eli s. 54 taulukosta näkee kyllä lapsen sukupuolen, kun kyse on siitä, miten sukupuoli selittää jotakin lapsen työskentelytavoista. Kyseessä on ns. dummy-muuttuja, joka koodataan tutkimuksessa yleensä 0 ja 1. Tässä tapauksessa tytöt on ilmeisesti koodattu 0 ja pojat 1 (ei selviä suoraan artikkelista, mutta tulososion tulkintoja ja taulukkoja yhdessä lukemalla selviää). Eli tällöin taulukkoa tulkitaan niin, että positiiviset betan-arvot sukupuolirivillä viittaavat poikaan ja negatiiviset tyttöön. Yhdysvaikutusten osalta luvut eivät suoraan selviä taulukosta, sillä kuten artikkelissa mainitaan, on analyysit suoritettu erikseen tyttöjen ja poikien osalta ja luvut joita tulososiossa mainitaan, eivät siis ole suoraan taulukosta vaan näiden erillisten analyysien tulosta.
Kiitos tästä. Tätä minäkin epäilin, mutta sitten kun tähän yhdistettiin negatiivinen ja positiivinen korrelaatio siten, että se meni sukupuolittain eri suuntiin, en kyennyt enää sitä tulkitsemaan.
PoistaTämä hämmentää mua kovasti. Sanastossa kuitenkin sanotaan yksiselitteisesti, että beeta kuvaa selittävyyden suuntaa ja voimakkuutta. Etenkin kun taulukossa ei missään sanota, että sama beeta tarkoittaisikin jotain muuta yhden askelman kohdalla.
PoistaJa jos beeta=0 on tyttö ja poika 1, niin silloinhan taulukossa oleva selittävä arvo ei ole millään tavalla verrannollinen muihin siinä esitettäviin beetan arvoihin??
Heippa,
VastaaPoistaMulle tää artikkeli on simppeli niin kauan kunnes mukaan tulee noi hemmetin numerot. Heti ensimmäinen kompastuskivi mulla on sivulla 50. "Cronbachin alfan reliabiliteetit kolmelle kasvatustyylidimensiolle olivat äitien kohdalla .77, .66 ja .81 ja isien .80, .61 ja.79." Nää kolme dimensiota on ilmeisesti ne edellisellä sivulla esitetyt lämpö, behavioraalinen kontrolli ja psykologinen kontrolli. Kirjan takana on myös selitys tolle Cronbachin alfalle. Periaatteessa tiedän mistä on kysymys siis, mutta oisko ideoita miten toi lause "selitettäis tyhmälle"? Eli miten ton lauseen (ja asian muutenkin) sais mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon.
Cronbachin alfa on yksi luotettavuuden mittari:
VastaaPoista"Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin alfa (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan."
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/mittaaminen/luotettavuus.html
Hei, artikkeliin tuo kyllä suurta haastetta haastetta tämä taulukon tulkinta. Olen myös ihmetellyt sivulla 57 äitien kasvatustyylien vaikutuksesta kertovan kappaleen kahta viimeistä lausetta:"edelleen äidin lämpimyys syksyllä ennusti erityisesti poikien avuttomuutta keväällä (R^2=.06, p<.05; b=-.26, p< .05): mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli lämpöä, sitä vähemmän pojalla esiintyi myöhemmin avuttomuutta." Näen tässä ristiriitaisuuden, auttaisiko joku siis tyhmää? Kiitos jo etukäteen!
VastaaPoistaSe siis ennustaa poikien avuttomuutta, mutta tuossa ensimmäisessä lauseessa ei vielä mainittu ennustaako se sitä positiiviseen vai negatiivisen suuntaan.
PoistaBeetan (tai b:n) merkki on negatiivinen, joten yhteys lämpimyyden ja avuttomuuden välillä on negatiivinen. Tämä näkyy sulkujen sisällä olevista luvuista. Iso arvo lämpimyydessä on hyvä asia kun taas iso arvo avuttomuudessa on huono asia. Siksi on loogista, että yhteys on negatiivinen.
PoistaMoikka! Mulla on ollut taulukon kanssa samoja ongelmia kuin edellisillä, mutta haluaisin vielä tietää että mitä tuo lähtötaso tarkoittaa?? Joku esimerkki olisi kiva! Ja jos nyt katsotaan vaikka avuttomuutta niin tarkoittaako noi luvut että lukutaito vähensi avuttomuutta syksyllä mutta keväällä ei ollut enää suurta vaikutusta? (b=-.19 ja -.02)
VastaaPoistaNiiiin ja missä kohdassa siis nuo tyttöjen ja poikien arvot näkyy? Lapsen sukupuoli osiossa vai interaktiotermiosiossa? :) Tekstissä sanotaan että "mitä enemmän äidin kasvatuksessa oli behavioraalista kontrollia, sitä tehtävää välttelevämpi poika oli kouluvuoden alussa mutta sitä tehtäväsuuntautuneemmaksi hänen työskentelytapansa muuttui ensimmäisen kouluvuoden aikana". Olenko väärässä jos katson taulukosta tehtävän välttely sekä B X sukupuoli ja kohdassa 1 b=0.78 ja kohdassa 2 b=-.68? Eikös tuo ole juuri se mitä pohdinnassa sanottiin?
PoistaLähtötaso tarkoittaa sitä, mitä tietoja ja taitoja oppilaalla on ennen opetusta.
PoistaLukemaan oppimisessa esim. kouluun tultaessa lähtötaso on todella kirjava, toiset lukevat kirjoja ja toiset hädin tuskin osaavat kirjaimet. Silloin ei olla ns. "samalla viivalla". Lähtötaso on siis jonkinlainen mitattu lähtöarvo, joka on esim. lähtötasotestillä määritelty.
Kiitos vastauksestasi!
PoistaMitä tuo lähtötason beetan arvo siis tarkoittaa taulukossa?
"Työskentelytavan viitekehys oppimismotivaatioon painottaa yksilön uskomusten ja tiedon vaikutusta hänen käyttäytymiseensä..." s.42. En saanut koppia tästä. Saiko joku paremman kopin?
VastaaPoista-Laura
"Työskentelytavan viitekehys oppimismotivaatioon painottaa yksilön uskomusten ja tiedon vaikutusta hänen käyttäytymiseensä: yksilön luonteenomaisen toiminnan ja käyttäytymisen taustalla nähdään olevan toiminnallisia ajatuskokonaisuuksia, jotka vaikuttavat tehtävätilanteen onnistumiseen tai epäonnistumiseen."
VastaaPoista~Oppimismotivaatioon vaikuttaa yksilön aikaisemmat uskomukset ja tiedot.
Mitä tarkoitetaan noilla "askelmilla", joista puhutaan sivulla 52-53? ja muutenkin tuo "Tilastolliset analyysit" -kappale hämmentää minua. Pystyisitkö vähän avaamaan sitä?
VastaaPoistaKyse on askeltavasta regressioanalyysista:
Poista"Askeltavissa menetelmissä muuttujat lisätään tai poistetaan mallista sen mukaan mikä valinta kasvattaa mallin selitysastetta parhaiten."
http://www.helsinki.fi/~apploper/spssjatko/regressio/regressio.html
Moi Jaakko! kyselin jo aikaisemmin taulukosta 1, mitä se kertoisi noiden keskihajontojen osalta ?
VastaaPoista-S-
Esimerkki kahdesta oppilaasta, joilla on todistuksessa kaksi numeroa: matematiikka ja äidinkieli.
PoistaOPPILAS 1
Matem. 7
Äidinkieli 7
OPPILAS 2
Matem. 4
Äidinkieli 10
Molemmilla näistä oppilaista keskiarvo on 7.
Ensimmäisellä keskihajonta on 0 tai toisella 3.
Se miten sitä tulkitsee riippuu menetelmistä.
Toisaalta suuri keskihajonta voi kertoa siitä, että mitattavissa arvoissa on suuria vaihteluita. Toisaalta suuri keskihajonta voi kertoa siitä, että kysymyksellä saadaan jotekin satunnaista vaihtelua, joka voi johtua huonosta kysymyksen asettelusta...
Lähinnä tämän tason tutkimuksissa kyse on ensimmäisestä...
Hei! Onko tilastolliset analyysit -kohdassa (s. 52-53) malliin lisäämisellä ja kontrolloinnilla eroa? Miksi toisissa analyyseissa toisella askelmalla kontrolloitiin uudestaan lähtötaso luku- ja laskutaidoissa, eikä lisätty uusia arvoja?
VastaaPoistaAskeltavassa
PoistaMonimuuttujamenetelmien "avulla voidaan esim. löytää ne muuttujat, jotka parhaiten selittävät jossain tietyssä lopputulos- tai vastemuuttujassa tapahtuvia vaihteluita tai niiden avullla voidaan kätevästi kontrolloida sekoittavien tekijöiden vaikutusta."
Malliin lisäämisellä tarkoitetaan sitä, että tilastollisesti lisätään selittäviä tekijöitä ja katsotaan lisääntyykö selitysvoima.
Kontrolloiminen taas tarkoittaa sitä, että jonkin muuttujan vaikutus huomioidaan ja poissuljetaan.
Selittäkää joku ihana mulle vielä tuo beta ja R2. En tajua, en.
VastaaPoistaVaikka oikein käytännönläheisenä esimerkkinä, jos mahdollista. Samoin muakin vaivaa sivun 50 "Cronbachin alfan reliabiliteetitkolmelle kasvatusdimensiolle olivat äitien kohdalla .77, 66. ja .81 ja isien.80,.61 ja .79". Joo, oletan, että kysymyksessä on nämä lämpimyys, behavioraalinen kontrolli ja psykologinen kontrolli, joo. Olen myös lukenyt kirjan ta´kaa vaikka kuinka monta kertaa tän Cronbachin alfa-setin, mutta mitä nuo lukemat nyt ihan käytännön tasolla sanovat?
Cronbachin alfa ei itse asiasta kerro yhtään mitään.
PoistaSe kertoo siitä, onko tutkimuksella saatu luotettavasti asiaa selville.
Hei! Osaisitko kertoa, miten sivun 56 lause "Tuloksista oli kuitenkin nähtävissä, että psykologisen kontrollin yhteys tyttöjen ahdistuneisuuteen ja suunnaltaan positiivinen kun taas yhteys poikien ahdistuneisuuteen oli päinvastainen" tulisi tulkita? Tarkoittaako tämä siis, että psykologisen kontrolli vähensi tyttöjen ja lisäsi poikien ahdistuneisuutta vai toisinpäin? Kiitos avustasi.
VastaaPoistaLiian myöhään lähdin tätä selvittämään, toivottavasti joku vielä vastaa. S.54 taulukko: Mä en kertakaikkiaan osaa tulkita noita lukuja, enkä osaa yhdistää tekstin lukuja tuonne taulukkoon. Paniikki varmaan aiheuttaa tämän, mutta kysyn nyt kuitenkin.
VastaaPoista1. Onko niin, että taulukon luvut eivät ole P-arvoja, vaan kyseisen luvun P-arvon löytää niiden pienten luvun vieressä olevien kirjainen avulla, joiden "koodiavain" lienee taulukon alapuolella kohdassa Huom. 2?
2. Entä ne luvut, joiden vieressä ei ole kirjainta? Niiden lukujen P-arvoa siis emme tiedä ja se ei siis ole olennainen? Miksi P-arvoista on vain osa annettu taulukon tulkitsijan käyttöön?
3. Huom.2.-kohdassa (s.54) P-arvot on merkitty vähän oudosti, joten siis varmistan: Jos p-arvoksi on merkitty p<.001, tarkoittaako se, että P-arvo on alle 0,01, eli erittäin merkitsevä?
4. Mistä kohtaa taulukkoa löydän esim. sivun 56 kohdan:"Äidin harjoittama psykologinen kontrolli ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä selitettäessä tyttöjen..... ja sitten se lukulitania... ?
Suuret kiitokset, jos joku vain ehtisi vielä tyhmälle selittämään!
"1. Onko niin, että taulukon luvut eivät ole P-arvoja, vaan kyseisen luvun P-arvon löytää niiden pienten luvun vieressä olevien kirjainen avulla, joiden "koodiavain" lienee taulukon alapuolella kohdassa Huom. 2?"
PoistaJuuri näin.
"2. Entä ne luvut, joiden vieressä ei ole kirjainta? Niiden lukujen P-arvoa siis emme tiedä ja se ei siis ole olennainen? Miksi P-arvoista on vain osa annettu taulukon tulkitsijan käyttöön?"
Ilmeisesti muiden p-arvot eivät ole olleet tilastollisesti merkittäviä.
"3. Jos p-arvoksi on merkitty p<.001, tarkoittaako se, että P-arvo on alle 0,01, eli erittäin merkitsevä? "
Vaikea sanoa, tarkoittaako Huom. 2 a-kohta p<.01 vai p<.001. Kyse on kuitenkin erittäin merkitsevästä.
"4. Mistä kohtaa taulukkoa löydän esim. sivun 56 kohdan:"Äidin harjoittama psykologinen kontrolli ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä selitettäessä tyttöjen..... ja sitten se lukulitania... ?"
Minun mielestäni nuo sivun 56 luvut eivät sinällään näykään taulukossa, ja siksi kai ne onkin kirjoitettu tekstiin. Siinä tarkoituksena on ollut ilmeisesti tuoda esiin, että erilaiset kasvatustavat vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin, vaikkei tilastotiede sitä merkittävänä erona pitänytkään.
Sama ongelma kuin edellisellä! En osaa yhdistää tekstissä annettuja numeroita taulukkoon, siis en löydä niitä samoja numeroita sieltä taulukosta!!
VastaaPoistaLuulisin, että tuossa aikaisemissa kysymyksissä mainittiin,että kaikki mitä tekstissä on sukupuoliin liittyen, ei ole taulukossa...
VastaaPoistaTssä lainaus aikaisemmasta kommentista: ...Yhdysvaikutusten osalta luvut eivät suoraan selviä taulukosta, sillä kuten artikkelissa mainitaan, on analyysit suoritettu erikseen tyttöjen ja poikien osalta ja luvut joita tulososiossa mainitaan, eivät siis ole suoraan taulukosta vaan näiden erillisten analyysien tulosta...
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaS. 55: ''Tulokset osoittivat ensinnäkin, että ensimmäisen luokan syksyllä tehtävää välttelevä käyttäytyminen oli viitteellisesti tyypillisempää pojille kuin tytöille. Avuttomuudessa ja ahdistuneisuudessa ei koulutaitojen kontrolloinnin jälkeen ollut havaittavissa sukupuolieroja ensimmäisen luokan syksyllä.''
Miten tuo pitäisi lukea taulukosta?
Kiitos, jos vielä ehdit vastata :)
Ei löydy taulukosta.
PoistaIhanaa kun olet vielä vastannut. Kokeilen vielä onneani, josko ehdit vastata.
VastaaPoistaOnko siis niin, että oikeastaan ainoa tapa, jolla taulukkoa voin tulkita näillä eväillä, on etsiskellä noita p-lukuja? Ajatellen siis kokeeseen melko todennäköisesti tulevaa taulukkoa. Mitä sinun mielestäsi on olennaista osata tämän taulukon tulkinnasta, jotta osaisin vastaavaa tulkita myös kokeessa? Kiitos kovasti!
Luvuista p on sellainen, joka selkeästi pystyy tulkitsemaan. Toki sehän ei sisällöstä sinällään kerro vaan tuloksen merkittävyydestä.
Poista