"Peruskoulujärjestelmään siirtymisen (1972–1977) myötä tasa-arvon käsitteeseen alettiin edelleen liittää uudenlaisia sisältöjä ja merkityksiä poliittisen vasemmiston toimesta. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistaminen koulutuksen avulla muodostui lähtökohdaksi peruskoulujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan vahvistuvalle kytkökselle. Liberaalin käsityksen mahdollisuuksien tasa-arvosta ei katsottu huomioivan yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen kerrostuneisuutta riittävästi. Muodollisesti tasa-arvoinen pääsy samanlaiseen opetukseen ei taannut tasa-arvoista yhteiskunnallisten asemien saavuttamista." ?
Konservatiivisen tasa-arvokäsitys piti "ihmisten välisiä eroja luonnollisina. Eriarvoisuus on välttämätöntä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen järjestyksen takia, koska kilpailu takaa kykyjen parhaan mahdollisen käytön. Näin ollen on perusteltua kouluttaa lahjakkaimmiksi' arvotettuja oppilaita jatko-opintokelpoisuuden tuottavissa oppikouluissa ja tarjota muille välttämättömät perustaidot kansakoulussa ilman mahdollisuutta jatkaa opintiellä."
Konservatiivinen tasa-arvo ~ tasa-arvoa omassa yhteiskuntaluokassa?
Tässä kirjoitetaan siis tasa-arvoisuuden käsitteen sisällön kehittymisestä. Muodollinen tasa-arvoa tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet. Kaikki siis pääsevät "samalle viivalle".
Sitten käytetään käsitettä mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa pyritään tasoittamaan myös lähtökohtia esim. erityisopetuksen avulla.
Muodollinen tasa-arvo: "Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistaminen koulutuksen avulla muodostui lähtökohdaksi peruskoulujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan vahvistuvalle kytkökselle."
Mahdollisuuksien tasa-arvo: "Mahdollisuuksien tasa-arvo edellytti toteutuakseen koulutuksen muodollisten esteiden lisäksi koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntarakenteeseen liittyviä muutoksia."
Mitähän tämä lause tarkoittaa:"Perusopetuslakiin kirjatun lähikouluperiaatteen lisäksi yksilölliselle, erityisesti kouluvalintoihin kulminoituvalle koulutuksen oikeudenmukaisuuskäsitykselle ei ole selviä normatiivisia institutionaalisia rakenteita," s.145 Erityisesti tuo loppu osa "normatiivinen institutionaalinen rakenne" on vähän hämärä.
"Lähikouluperiaate -sijaitsee oppilaan kodin lähellä, oma koulupiiri -tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta, ystävyyssuhteita > kouluaika ja vapaa-aika samassa ympäristössä -lapsi tutustuu naapuristonsa lapsiin / nuoriin > sosiaalinen kiinteys ja yhteisöllisyys kasvaa"
Lähikouluperiaate siis tarkoittaa, että kaikki oppilaat opetetaan häntä lähinnä olevassa koulussa, siis myös erityisoppilaat. Periaatteen mukaan siis jokaisen oppilaan tulisi saada itselleen parasta mahdollista opetusta lähikoulussaan, mutta käytännössä monissa kunnissa koulut ovat erikoistuneet (profiloituneet) esim. erityiskouluiksi.
Koulurakennukset voidaan ajatella institutionaalisiksi rakenteiksi. Ja jos esimerkiksi jokin koulu on rakennettu esteettömäksi pyörätuolille, se on luonnollisin koulu pyörätuolilla liikkuvalle oppilaalle, vaikkei se olisikaan lähikoulu.
Institutionaaliset rakenteet eivät siis käytännössä ohjaa lähikouluperiaatteeseen.
"Voidaan myös sanoa, että edeltänyt liberaali tasa-arvo käsitys sai hyvinvointiliberalistisiin tulkintoihin ja positiivisen vapauskäsityksen mukaisiin käytäntöihin perustuvia painotuksia." (s.136)
"Uusia painotuksia saaneen oikeudenmukaisuuskäsityksen ja aiemmin korostuneen radikaalin koulutuksen tasa-arvoa korostavan käsityksen ei voida samassa mielessä katsoa olevan toisilleen jatkumoja, vaan pikemminkin toisistaan eriytyviä ulottuvuuksia tai tulkintoja liberalismin kahdesta painotuksesta - hyvinvointiliberalismista ja uusliberalismista - joissa näkyvät yksilöllisten vapauksien erilaiset tulkinnat." (s.144)
Mihin tasa-arvokäsitykseen hyvinvointiliberalismi kuuluu? Sivulla 136 ymmärsin sen liittyvään liberaaliin tasa-arvokäsitykseen, mutta sivulla 144 ymmärsin sen liittyvän radikaaliin tasa-arvokäsitykseen.
Minulla olisi muutama kysymys: 1. Tarkoitetaanko artikkelissa yhtenäiskoulujärjestelmällä peruskoulua vai oliko kansakoulu/oppikoulu eli rinnakkaiskoulujärjestelmän ja peruskoulun välissä vielä jokin eri koulujärjestelmä? 2. Myös tuo radikaali tasa-arvokäsitys oli mielestäni hieman sekavasti selitetty. Kirjassa s. 136 kerrotaan, että radikaali käsitys tuo liberaaliin käsitykseen kompensoivia toimenpiteitä ja myös korostetaan opiskeluolosuhteiden merkitystä, Parin lauseen jälkeen kerrotaan, että haluttiin tarjota todellisia - aineellisista ja materiaalisista hyvinvointiin liittyvistä rajoitteista riippumattomia - toimintavaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Mitä nämä kompensoivat toimenpiteet sitten voisivat olla? Eikö opiskeluolosuhteiden ja ympäristön toimenpiteet yms ole aina aineellisia tai materiaalisia? 3. Sivulla 138 sanotaan, että radikaali käsitys tasa-arvosta ei tuonut varsinaisesti uusia periaatteita? Eli voiko tästä kappaleesta ymmärtää niin, että radikaalin käsitysen mukaan yritettiin toimia ja muuttaa käytäntöjä, mutta se ei onnistunut (koska se ei onnistunut ilman juuri noita aineellisia ja materiaalisia rajoitteita) ja niin se ei tuonut mitään uutta vaan siitä luovuttiin? Entä jos VAKAVA:ssa kysytään, että toiko radikaali tasa-arvo uusia periaatteita, miten tuo sana VARSINAISESTI silloin pitäisi tuolta virkkeestä tulkita? 4. Kuuluiko tuo tasokurssijärjestelmä radikaalin tasa-arvokäsityksen tuomiin muutoksiin/radikaaliin tasa-arvokäsitykseen?
Kiitos tästä hienosta mahdollisuudesta kysyä mieltä askarruttavia asioita artikkeleista!
2) Liberaalin tasa-arvokäsityksen mukaan tarkoitus on ensisijaisesti poistaa ulkoiset esteet, jotta jokaisen lapsi voi kehittyä oman kykynsä mukaisesti.
Radikaali tasa-arvokasitys tuo liberaaliin tasa-arvokäsitykseen lisäksi kompensoivia toimenpiteitä ja korostaa myös opiskeluolosuhteiden merkitystä.
"Eikö opiskeluolosuhteiden ja ympäristön toimenpiteet yms ole aina aineellisia tai materiaalisia?"
Kyllä. Näkisin sen tässä enemmän esimerkkinä.
No, eräs käytännön jonkinlainen esimerkki on mukautetut matetiikan kirjat. Samat asiat on selitetty yksinkertaisimmin esimerkein ja laskut on selkeämmin isommilla kirjaimilla.
Periaatteessa oppilaalla on mahdollisuus oppia ihan samat taidot kuin muillakin, mutta helpotetut materiaalit auttavat. Se on ihan selkeä taloudellinen satsaus.
Myös tukiopetus on tällainen: perusopetuslaki velvoittaa antamaan tukiopetusta väliaikaisesti toisista jälkeen jääneille oppilaille.
"Yhteiskunta nähdään ikään kuin sopimuksena, jonka mukaan yhteiskunnan jäsenet osallistuvat vastavuoroisesti sosiaaliseen yhteistyöhön ja jakavat siitä saatavat resurssit oikeudenmukaisesti keskenään."
Artikkelissa mainittiin toi Cygnaeukseksen ja Snellmanin näkemyserot. Ei aivan auennut mulle, sillä en ymmärtänyt kuuluiko viimeinen virke Snellmanin näkemykseen: ”Kansakoulun nimeäminen ”kansanmiehen yliopistoksi” sisälsi ajatuksen kahden kerroksen sivistyksestä ja kansakoulun riittävyydestä rahvaalle.” Cygnaeus halusi siis yhteisen koulun kaikille, ja Snellman ei halunnut koko kansan pohjakoulua A )tasoittamaan luokkaeroja, sillä hän halusi pitää luokkaerot B) vai hänenkö mielestään koko kansan pohjakoulu olisi juuri lisännyt eroja?
"Snellman näki kansallisen tulevaisuuden siinä, että sivistyneistö ottaisi suomen kielen haltuunsa. Hänen mielestään kunkin yhteiskuntaluokan tuli pysyä omassa karsinassaan."
Snellmanin mielestä "Kansakoulut olisivat rahvaan kouluja, porvariston tarpeisiin olisi kaupungeissa kaupallisia ja teknillisiä ammattikouluja. Sivistyneistön kouluttamiseen olisi oppikouluja ja lopulta yliopisto. Snellmanin kannatti tietokoulua, jossa ulkoa opettelu, fyysinen ja henkinen rankaiseminen loivat sopivat edellytykset oppimiselle."
Kysymys: Vuonna 71 koulutuskomitea esitti 3. lisäkohtaa liberaaliin yhtenäiskoulujärjestelmään. 3. kohta: "Kolmanneksi, opetusjärjestelmän rakenteeseen, joka ei ryhmitä yhteiskunnan jäseniä yleissivistyksen ja jatko-opintomahdollisuuksien puolesta jyrkästi toisistaan poikkeaviin koulutusryhmiin." Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa? -Laura
Peruskoulun periaatteissa on siis alusta asti tarkoitettu sitä, että kaikki oppilaat ppiskelevat yhdessä saaden saman opetuksen ja samat mahdollisuudet jatko-opintoihin.
Tässä siis jyrkästi vastustetaan sittemmin tulleita tasokursseja.
Hyvinvointiliberalismi? Onko tämä sitoutunut radikaaliin "aikakauteen" peruskoulujärjestelmän suunnittelu ja syntyvaiheilla? vai liittyykö libaraaliin tasa-arvoajatteluun (yhtenäiskoulujärjestelmään)??? -Laura
Säätelyä on siis kaikki ylhäältä annetut ohjeet koulutukselle: säänneltyjä asioita esimerkiksi luokkakoot, opetettavat aineet, koulupäivät ja niiden pituudet, opetussuunnitelmat...
Mitä vähemmän sääntelyä, sen väljempi opetussuunnitelma.
Toisaalta valintaoikeuden nähtiin lisäävän mahdollisuuksia erityisopetukseen niin lahjakkaammille kuin heikommillekin. Toisaalta siinä nähtiin eriarvoistumisen uhka. Tietysti eri puolueilla oli erilaisia näkemyksiä, ja tässäkin kysymyksessä lopputulos oli kompromissi, joka sinällään oli varsin sekava. Politisoitumisella viitataan siis siihen, että selkeät asiaperusteet jäivät poliittisten näkemysten taustalle.
En ymmärrä noiden oppikoulujen, kansakoulujen ja peruskoulujen merkitystä, kun niitä käytetään välillä ihan sekaisin.
VastaaPoistaKonservatiivinen tasa-arvokäsitys?
VastaaPoista"Peruskoulujärjestelmään siirtymisen (1972–1977) myötä tasa-arvon käsitteeseen alettiin edelleen liittää uudenlaisia sisältöjä ja merkityksiä poliittisen vasemmiston toimesta. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistaminen koulutuksen avulla muodostui lähtökohdaksi peruskoulujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan vahvistuvalle kytkökselle. Liberaalin käsityksen mahdollisuuksien tasa-arvosta ei katsottu huomioivan yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen kerrostuneisuutta riittävästi. Muodollisesti tasa-arvoinen pääsy samanlaiseen opetukseen ei taannut tasa-arvoista yhteiskunnallisten asemien saavuttamista." ?
VastaaPoistaKonservatiivisen tasa-arvokäsitys piti
VastaaPoista"ihmisten välisiä eroja luonnollisina. Eriarvoisuus on välttämätöntä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen järjestyksen takia, koska kilpailu takaa kykyjen parhaan mahdollisen käytön. Näin ollen on perusteltua kouluttaa lahjakkaimmiksi' arvotettuja oppilaita jatko-opintokelpoisuuden tuottavissa oppikouluissa ja tarjota muille välttämättömät perustaidot kansakoulussa ilman mahdollisuutta jatkaa opintiellä."
Konservatiivinen tasa-arvo ~ tasa-arvoa omassa yhteiskuntaluokassa?
"En ymmärrä noiden oppikoulujen, kansakoulujen ja peruskoulujen merkitystä, kun niitä käytetään välillä ihan sekaisin."
VastaaPoistaKansakoulu ja oppikoulu muodostivat rinnakkaiskoulujärjestelmän, jonka peruskoulu korvasi.
Voitko antaa tästä esimerkin?
Tässä kirjoitetaan siis tasa-arvoisuuden käsitteen sisällön kehittymisestä. Muodollinen tasa-arvoa tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet. Kaikki siis pääsevät "samalle viivalle".
VastaaPoistaSitten käytetään käsitettä mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa pyritään tasoittamaan myös lähtökohtia esim. erityisopetuksen avulla.
Muodollinen tasa-arvo:
"Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistaminen koulutuksen avulla muodostui lähtökohdaksi peruskoulujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan vahvistuvalle kytkökselle."
Mahdollisuuksien tasa-arvo:
"Mahdollisuuksien tasa-arvo edellytti toteutuakseen koulutuksen muodollisten esteiden lisäksi koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntarakenteeseen
liittyviä muutoksia."
Mitähän tämä lause tarkoittaa:"Perusopetuslakiin kirjatun lähikouluperiaatteen lisäksi yksilölliselle, erityisesti kouluvalintoihin kulminoituvalle koulutuksen oikeudenmukaisuuskäsitykselle ei ole selviä normatiivisia institutionaalisia rakenteita," s.145
VastaaPoistaErityisesti tuo loppu osa "normatiivinen institutionaalinen rakenne" on vähän hämärä.
"Lähikouluperiaate
VastaaPoista-sijaitsee oppilaan kodin lähellä, oma koulupiiri
-tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta,
ystävyyssuhteita > kouluaika ja vapaa-aika samassa
ympäristössä
-lapsi tutustuu naapuristonsa lapsiin / nuoriin > sosiaalinen kiinteys ja yhteisöllisyys kasvaa"
Lähikouluperiaate siis tarkoittaa, että kaikki oppilaat opetetaan häntä lähinnä olevassa koulussa, siis myös erityisoppilaat. Periaatteen mukaan siis jokaisen oppilaan tulisi saada itselleen parasta mahdollista opetusta lähikoulussaan, mutta käytännössä monissa kunnissa koulut ovat erikoistuneet (profiloituneet) esim. erityiskouluiksi.
Koulurakennukset voidaan ajatella institutionaalisiksi rakenteiksi. Ja jos esimerkiksi jokin koulu on rakennettu esteettömäksi pyörätuolille, se on luonnollisin koulu pyörätuolilla liikkuvalle oppilaalle, vaikkei se olisikaan lähikoulu.
Institutionaaliset rakenteet eivät siis käytännössä ohjaa lähikouluperiaatteeseen.
Liberaalin tasa-arvokäsityksen kaksi eri tulkintaa, hyvinvointiliberalismi ja uusliberalismi. (s.131) Mitähän eroa tässä tapauksessa?
VastaaPoista"Voidaan myös sanoa, että edeltänyt liberaali tasa-arvo käsitys sai hyvinvointiliberalistisiin tulkintoihin ja positiivisen vapauskäsityksen mukaisiin käytäntöihin perustuvia painotuksia." (s.136)
VastaaPoista"Uusia painotuksia saaneen oikeudenmukaisuuskäsityksen ja aiemmin korostuneen radikaalin koulutuksen tasa-arvoa korostavan käsityksen ei voida samassa mielessä katsoa olevan toisilleen jatkumoja, vaan pikemminkin toisistaan eriytyviä ulottuvuuksia tai tulkintoja liberalismin kahdesta painotuksesta - hyvinvointiliberalismista ja uusliberalismista - joissa näkyvät yksilöllisten vapauksien erilaiset tulkinnat." (s.144)
Mihin tasa-arvokäsitykseen hyvinvointiliberalismi kuuluu? Sivulla 136 ymmärsin sen liittyvään liberaaliin tasa-arvokäsitykseen, mutta sivulla 144 ymmärsin sen liittyvän radikaaliin tasa-arvokäsitykseen.
Minulla olisi muutama kysymys:
VastaaPoista1. Tarkoitetaanko artikkelissa yhtenäiskoulujärjestelmällä peruskoulua vai oliko kansakoulu/oppikoulu eli rinnakkaiskoulujärjestelmän ja peruskoulun välissä vielä jokin eri koulujärjestelmä?
2. Myös tuo radikaali tasa-arvokäsitys oli mielestäni hieman sekavasti selitetty. Kirjassa s. 136 kerrotaan, että radikaali käsitys tuo liberaaliin käsitykseen kompensoivia toimenpiteitä ja myös korostetaan opiskeluolosuhteiden merkitystä, Parin lauseen jälkeen kerrotaan, että haluttiin tarjota todellisia - aineellisista ja materiaalisista hyvinvointiin liittyvistä rajoitteista riippumattomia - toimintavaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Mitä nämä kompensoivat toimenpiteet sitten voisivat olla? Eikö opiskeluolosuhteiden ja ympäristön toimenpiteet yms ole aina aineellisia tai materiaalisia?
3. Sivulla 138 sanotaan, että radikaali käsitys tasa-arvosta ei tuonut varsinaisesti uusia periaatteita? Eli voiko tästä kappaleesta ymmärtää niin, että radikaalin käsitysen mukaan yritettiin toimia ja muuttaa käytäntöjä, mutta se ei onnistunut (koska se ei onnistunut ilman juuri noita aineellisia ja materiaalisia rajoitteita) ja niin se ei tuonut mitään uutta vaan siitä luovuttiin? Entä jos VAKAVA:ssa kysytään, että toiko radikaali tasa-arvo uusia periaatteita, miten tuo sana VARSINAISESTI silloin pitäisi tuolta virkkeestä tulkita?
4. Kuuluiko tuo tasokurssijärjestelmä radikaalin tasa-arvokäsityksen tuomiin muutoksiin/radikaaliin tasa-arvokäsitykseen?
Kiitos tästä hienosta mahdollisuudesta kysyä mieltä askarruttavia asioita artikkeleista!
1) Yhtenäiskoululla tarkoitetaan peruskoulua, joka ei erotellut porukkaa osaamisen mukaan.
Poista2) Liberaalin tasa-arvokäsityksen mukaan tarkoitus on ensisijaisesti poistaa ulkoiset esteet, jotta jokaisen lapsi voi kehittyä oman kykynsä mukaisesti.
PoistaRadikaali tasa-arvokasitys tuo liberaaliin tasa-arvokäsitykseen lisäksi kompensoivia toimenpiteitä ja korostaa myös opiskeluolosuhteiden merkitystä.
"Eikö opiskeluolosuhteiden ja ympäristön toimenpiteet yms ole aina aineellisia tai materiaalisia?"
Kyllä. Näkisin sen tässä enemmän esimerkkinä.
No, eräs käytännön jonkinlainen esimerkki on mukautetut matetiikan kirjat. Samat asiat on selitetty yksinkertaisimmin esimerkein ja laskut on selkeämmin isommilla kirjaimilla.
Periaatteessa oppilaalla on mahdollisuus oppia ihan samat taidot kuin muillakin, mutta helpotetut materiaalit auttavat. Se on ihan selkeä taloudellinen satsaus.
Myös tukiopetus on tällainen: perusopetuslaki velvoittaa antamaan tukiopetusta väliaikaisesti toisista jälkeen jääneille oppilaille.
Muakin kiinnostais tietää tuo hyvinvointiliberalismin merkitys!
VastaaPoista"Yhteiskunta nähdään ikään kuin sopimuksena, jonka mukaan yhteiskunnan jäsenet osallistuvat vastavuoroisesti sosiaaliseen yhteistyöhön ja jakavat siitä saatavat resurssit oikeudenmukaisesti keskenään."
Poistahttp://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn952-14.pdf
Artikkelissa mainittiin toi Cygnaeukseksen ja Snellmanin näkemyserot. Ei aivan auennut mulle, sillä en ymmärtänyt kuuluiko viimeinen virke Snellmanin näkemykseen: ”Kansakoulun nimeäminen ”kansanmiehen yliopistoksi” sisälsi ajatuksen kahden kerroksen sivistyksestä ja kansakoulun riittävyydestä rahvaalle.” Cygnaeus halusi siis yhteisen koulun kaikille, ja Snellman ei halunnut koko kansan pohjakoulua A )tasoittamaan luokkaeroja, sillä hän halusi pitää luokkaerot B) vai hänenkö mielestään koko kansan pohjakoulu olisi juuri lisännyt eroja?
VastaaPoista"Snellman näki kansallisen tulevaisuuden siinä, että sivistyneistö ottaisi suomen kielen haltuunsa. Hänen mielestään kunkin yhteiskuntaluokan tuli pysyä omassa karsinassaan."
PoistaSnellmanin mielestä
"Kansakoulut olisivat rahvaan kouluja, porvariston tarpeisiin olisi kaupungeissa kaupallisia ja teknillisiä ammattikouluja. Sivistyneistön kouluttamiseen olisi oppikouluja ja lopulta yliopisto. Snellmanin kannatti tietokoulua, jossa ulkoa opettelu, fyysinen ja henkinen rankaiseminen loivat sopivat edellytykset oppimiselle."
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=429
Kysymys:
VastaaPoistaVuonna 71 koulutuskomitea esitti 3. lisäkohtaa liberaaliin yhtenäiskoulujärjestelmään. 3. kohta: "Kolmanneksi,
opetusjärjestelmän rakenteeseen, joka ei ryhmitä yhteiskunnan jäseniä yleissivistyksen ja jatko-opintomahdollisuuksien puolesta jyrkästi toisistaan poikkeaviin koulutusryhmiin." Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa?
-Laura
Peruskoulun periaatteissa on siis alusta asti tarkoitettu sitä, että kaikki oppilaat ppiskelevat yhdessä saaden saman opetuksen ja samat mahdollisuudet jatko-opintoihin.
PoistaTässä siis jyrkästi vastustetaan sittemmin tulleita tasokursseja.
Hyvinvointiliberalismi? Onko tämä sitoutunut radikaaliin "aikakauteen" peruskoulujärjestelmän suunnittelu ja syntyvaiheilla? vai liittyykö libaraaliin tasa-arvoajatteluun (yhtenäiskoulujärjestelmään)???
VastaaPoista-Laura
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaHei. Mitä tarkoitetaan uusliberalistisessa tasa-arvo käsityksessä koulutuksen säätelyn vähentämisellä?
VastaaPoistaSäätelyä on siis kaikki ylhäältä annetut ohjeet koulutukselle: säänneltyjä asioita esimerkiksi luokkakoot, opetettavat aineet, koulupäivät ja niiden pituudet, opetussuunnitelmat...
PoistaMitä vähemmän sääntelyä, sen väljempi opetussuunnitelma.
Moi! Voisitko avata hieman sivun 140 virkettä: "Kysymys koulujen valintaoikeuden kasvattamisesta ja siihen kytkeytyvästä koulujen eriytymisestä politisoitui nopeasti"
VastaaPoistaToisaalta valintaoikeuden nähtiin lisäävän mahdollisuuksia erityisopetukseen niin lahjakkaammille kuin heikommillekin. Toisaalta siinä nähtiin eriarvoistumisen uhka. Tietysti eri puolueilla oli erilaisia näkemyksiä, ja tässäkin kysymyksessä lopputulos oli kompromissi, joka sinällään oli varsin sekava. Politisoitumisella viitataan siis siihen, että selkeät asiaperusteet jäivät poliittisten näkemysten taustalle.
Poista