Tarvitsisin apua s. 16 tekstiin. ( toinen kappale) Baddeleyn mallin mukaan työmuisti koostuu passiivisista varastoivista osista ja tieto aktiivisesti prosessoivista osista. Työmuistiinhan tässä mallissa kuuluu visuaalis-spatiaalinen luonnoslehtiö, episodinen puskuri, fonologinen silmukka ja keskusyksikkö. Mitkä sinä näkisit näistä kuuluvan tuohon passiivisiin varastoiviin osiin ja mitkä taas aktiivisesti prosessoiviin osiin? Itse mieltäisin kaikki aktiivisina osina, koska ne ovat koko ajan vuorovaikutuksissa toistensa kanssa. Kiitos jo etukäteen paljon!
"Fonologinen silmukka ja visuaalis-spatiaalinen luonnoslehtiö ovat työmuistin alavarastoja." -Nämä ovat siis ne passiiviset varastot.
"[Keskusyksikön] tehtävänä on hallinnoida ja manipuloida työmuistin alavarastojen, fonologisen silmukan ja visuaalis-spatiaalisen luonnoslehtiön säilyttämää tietoa."
Hei! Voisitko antaa esimerkin seuraavasta lauseesta: "Reznickin ym. (2004) tutkimuksen mukaan viiden ja puolen kuukauden ikäiset lapset pystyivät luotettavasti etsimään ihmishahmoa oikeasta paikasta kahden sekunnin viipeen jälkeen, mikä osoittaa työmuistin käyttöä." Eli kiinnitetäänkö vauvan huomio esim. äidistä johonkin muuhun, mutta kahden sekunnin (tai pidemmänkin ajan?) jälkeen vauvan katse osuu taas äitiin?
Eli vauvan huomio kiinnitetään esim. äidistä johonkin muuhun, mutta vielä kahden sekunnin jälkeen vauva pystyy palauttamaan katseensa sinne, missä oli äidin juuri aiemmin nähnyt.
Sanastosta modaliteetti= "yleislaatu, yleisluonteinen laji tai sävy; kunkin aistin välittämä yleiskvaliteetti (esim. väri, ääni, kovuus, lämpö)"
Modaliteettispesifiys on siis modaliteettiin "erikoistumista": "Eli jos tieto on kielellistä, se koodataan fonologisessa muodossa, ja jos tieto on kuvallista, se koodataan visuaalisessa muodossa."
Jos siis lapsi saa kuvallista tietoa (katsoo), tieto käsitellään visuaalisesti. Ja muistaminen tapahtuu visuaalisesti: aiemmin tavatut kasvot tunnistetaan tutuiksi kasvoiksi.
Hieman vanhempi lapsi pystyy sitten jo yhdistämään nimen ja kasvot. Tällöin hän ei ole enää modaliteettispesifi.
Onko kertaamisprosessi ja mielenvirkistys sama asia. Miten pienten lasten työmuistia arvioiva violation-of-expectation-menetelmä liittyy implisiittiseen muistiin?
Kertaamisprosessi ylläpitää tietoa työmuistissa "toistamalla sitä mielessä sisäisen puheen avulla." 18
"Sisäisen kielellisen kertaamisen lisäksi muistiainesta ylläpidetään muistinvirkistysprosessin avulla. Se on nopea ja muistiaineksen muodosta riippumaton ei-kielellinen prosessi, jonka avulla tarkkaavuus suunnataan aina uudelleen tiettyyn representaatioon tämän muistissa pysymiseksi."
Ovat siis eri asiat, muistinvirkistys ei ole kielellinen.
Hei! Tässä opiskellessa hämmennystä on tuottanut tuo työmuistin ja lyhytkestoisen muistin ero (s.14, 2.kappale). Tekstissä viitataan suoraan, että työmuisti on erotettavissa lyhytkestoisesta muistista. Mutta miten ne ovat selkeästi erotettavissa toisistaan? Onko lyhytkestoinen muisti ns. välietappi ärsykkeen ja työmuistin välillä? Joissakin lähteissä lyhytkestoista muistia on karkeasti nimitetty työmuistiksi, tämä hämmentää.
s.14: "Työmuistin käsite on näin erotettavissa lyhytkestoisen muistin käsitteestä, jolla nykytutkimuksessa tarkoitetaan lyhytaikaista, passiivista tiedon varastoa. Työmuisti varastoi ja prosessoi tietoa yhtäaikaisesti varastointitoimintojen ja prosessointitoimintojen vaihdellessa joustavasti käsillä olevan tehtävän vaatimusten mukaan."
Lyhytaikainen muisti on vain passiivinen varasto, kun työmuistissa on myös aktiivista prosessia.
Ongelmia tuottaa se, että tässä lyhytkestoista muistia käytetään yhtenä muistin osan nimenä (=substantiivi). Kun adjektiivina lyhytketoinen kuvaa hyvin myös työmuistia.
Kysymys voisi kuulua, onko kyseessä valokuva vai video?
Staattinen on siis sitä, että kaikki informaatio on tarjolla samanaikaisesti yhdellä kertaa. Dynaamisessa on ajallinen ulottuvuus, asiat tapahtuvat peräkkäin.
Voitko avata seuraavaa lausetta :" Tehtävässä, jossa ärsyke piilotetaan lapsen nähden yhteen vaihtoehtoisista piiloista, ja toistojen myötä kasvavan viipeen jälkeen lapsi etsii ärsykkeen, siedetyn viipeen koko kasvaa noin kaksi sekuntia kuukautta kohti lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana"
Tehtävässä -ärsyke piilotetaan lapsen nähden yhteen vaihtoehtoisista piiloista. -toistojen myötä kasvavan viipeen jälkeen lapsi etsii ärsykkeen, -siedetyn viipeen koko kasvaa noin kaksi sekuntia kuukautta kohti lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana"
Siis... Alle yksivuotias kyky muistaa piilotettu esine kasvaa kahdella sekunnilla joka kuukausi.
1kk:n ikäinen muistaa piilotetun esineen n. 2 sek. 2kk:n ikäinen muistaa n. 4sek. 3kk:n ikäinen muistaa n. 6s.
Yksinkertaisin esimerkki on ehkä tuttuun johonkin paikkaan suunnistaminen: Kuvallinen tiedon varasto sisältää ehkä maisemakuvia sieltä täältä matkan varrelta, kun taas sisäinen piirturi ehkä toimii ikään kuin videona, joka kertautuu mielessä.
”Testit pohjautuvat Baddeleyn monikomponenttimalliin, ja niissä arvioidaan kielellistä ja visuaalis-spatiaalista lyhytkestoista muistia sekä kielellistä ja visuaalis-spatiaalista työmuistia eri osatehtävien avulla.”
En ymmärrä, miten noissa molemmissa työmuistin osissa on sekä lyhytkestoinen muisti ja työmuisti?
Otsikon "lasten visuaalis-spatiaalisen työmuistin arviointi" alla puhutaan jännetehtävistä, kuten Odd-one-out-tehtävästä. Onko se spatiaalinen jännetehtävä? Vai visuaalinen? Vai visuaalis-spatiaalinen?
Heippa! Ja kiitos jo olemassa olevista vastauksista. Olen koittanut painaa mieleen lasten työmuistin testejä. Kielellisiin varastointitehtäviin lukeutui "Numerosarjat eteenpäin" (s.25) onko tämä eräänlainen lukujono tehtävä? Jos on, eikö lukujonon päättely vaadi myös tiedon prosessointia eikä niinkään vain varastointia?
s.29 käsitellään passiivisten kielellisten varastointitoimintojen arviointi, mm. numerosarjat. Sivulla mainitaan myös:" Passiivisella viitataan tässä siihen, että tehtävässä vaadittava varastointi ei vaadi todennäköisesti voimakasta keskusyksikön prosessointia" Kielillisissä varastointitehtävissä lapsi myös toistaa sanat tai numerot välittömästi ne kuultuaan. Itse käsitän asian niin että tämäkin vaatii vähemmän prosessointia koska tieto/vastaus täytyy tuottaa samantien.
s.29 mainitaan myös" vanhemmat lapset käyttävät sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista" eli käsittääkseni tässä jonkinlaista prosessointia kuitenkin tapahtuu?
Mieltämisyksikkö esim. lukemaan opettelussa... Sanotaan, että lapsen työmuisti olisi esim. kolme mieltämisyksikköä: -Aluksi lapsi muistaa kolme äännettä A, N, U. -Sitten kolme tavua A-nu ui. -Kolme sanaa Anu ui järvessä. -Kolme lausetta...
Loputtomiin mieltämisyksikkö ei kuitenkaan kasva, että keskimäärin ihminen ei esimerkiksi muista kolmea romaania ulkoa.
Tällaisen löysin Baddeleyta googlettaen: "Fonologisen silmukan artikulatorisessa kontrolliprosessissa luettu teksti ja kuvat muunnetaan fonologiseen muotoon toistamalla kuvan nimeä äänettömästi mielessä."
Moikka! Heräsi kysymys, jonka bongasin jo aiemmin jostain mutta en löytänyt sitä enään: eli s, 28 mainitaan että WMTB-C testiin kuuluu 10 osa tehtävää ja AWMA:han 12 osteht... Kuitenkin taulukko 1 (s,25) osoittaa että WMTB-C:hen kuuluisi vain 9. Tekstissä mainittu numerosarjat taaksepäin ei kuulu Taulukon mukaan WMTB-C testiin. Kommentteja ? T. Hämmentynyt
Minua jäi mietityttämään työmuistin kehitys. Tekstissä sanotaan että työmuisti kehittyy KAIKILLA osa alueilla vauvasta teini-ikään asti. Tapahtuuko työmuistissa silti joillakin tietyillä osa alueilla vielä myöhessässä iässä kehitystä, jos työmuistia pystyy myös jonkin verran kehittämään aikuisiällä?
Tämä artikkeli jaksaa aina hämmentää uudelleen vaikka sitä on jo mielestään kuinka tarkastellut... Saisiko Jaakolta koonnin arviointimenetelmistä Suomessa, mitä on standardoitu, mitä ei ja mitä se merkitsee... Kokonaista yksinomaan työmuistiin tarkoitettua menetelmää ei ole?
Olisiko niin, että WMTB-C ja AWMA eivät ole suomeksi olemassa. Sen sijaan Bailey on suomeksi, mutta sillä ei ole suomalaisia viitearvoja, joten sillä ei ole nykyisellään merkittävää arvoa.
vielä heräisi pari kysymystä (s.29) ..."muistitehtävissä kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, kuinka pitkiä sarjoja lapsi pystyy toistamaan tai tunnistamaan. Tähän vaikuttavat sanojen tuttuus ja merkityksellisyys sekä lapsen kielelliset taidot. Näiden tekijöiden vaikutuksen poissulkevia tehtäviä ovat epäsanasarjat ja sanasarjojen tunnistustehtävät. ...... Puhtaasti työmuistin varastokapasiteettia arvioidaan muistitehtävillä, jotka koostuvat lapsille ennestään tuntemattomista epäsanoista. Vanhemmat lapset käyttävät sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista. ......Sanalistojen vertailulla arvioidaan puhtaimmin fonologisen silmukan varastointikapasiteettia niin, että säilömuistista ja sisäisestä kertaamisesta ei ole apua. " Tarkoittaako tämä, että epäsanoissa vanhemmat lapset voivat hyödyntää sisäistä kertaamista? ...entä sanasarjojen tunnistus verrattuna sanalistojen vertailuun joka on "puhtain" ?.....
"Vanhemmat lapset käyttävät (kaikkien) sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista"
"Sanalistojen vertailu (Word list matching) on tehtävä, [jossa---] lapsille luetaan kolme sanalistaa, joista yksi on erilainen. Lapsen tulee tunnistaa, kumpi kahdesta viimeisestä sanalistasta vastasi ensimmäistä."
Tämä vaatii ensimmäisen listan varastointia.
"Tunnistustehtävissä lapsille esitetään ensin tietyt ärsykkeet ja heidän on viipeen jälkeen tunnistettava, mitkä eri kerralla esitetyistä ärsykkeistä kuuluvat ensimmäisenä esitettyihin."
vielä kolmas kysymys:).. Jos kokeessa kysyttäisiin noista alavarastojen passiivisuuksista niin mitä pitäisi vastata, ovatko passiivisia vai eivät? Toisaaltahan ovat varastoinnin osalta, toisaalta vaativat keskusyksikön prosessointia ...vai riittääkö tosiaan passiivisuudeksi että "eivät juuri vaadi keskusyksikön prosessointia" (tarkoittaako kertaamista??) ... Artikkelin mukaan fonologisen silmukan tehtäviin kuuluu varastointi ja kertaamisprosessi .... vaatiiko kertaamisprosessi siis keskusyksikön prosessointia eli onko aktiivista? s.23 "visuaalis-spatiaaliset varastointitehtävät näyttävät vaativan varastoinnin lisäksi keskusyksikön toimintoja, kuten tehokasta strategioiden käyttöä sekä visuaalis-spatiaalista kertaamisprosessia"
Hei täällä taas yksi anonyymi! Ihmettelin tässä sitä, kun s. 28 kerrotaan WMTB-C -testistöön kuuluu 10 osatehtävää, joista viimeinen on "numerosarjat taaksepäin". Kuitenki taulukon 1 (s. 25) mukaan kyseinen tehtävä on osa WISC-IV -testistöä. Kumpaanhan testijärjestelmään tuo "numerosarjat taaksepäin sitten mahtaa kuulua?
Hei Jaakko! Minua jäi mietityttämään tekstissä moniosaiset jännetehtävät. Tekstissä sanottiin, että N-back menetelmässä käytetään yhtäaikaista varastointi ja prosessointi toimintoja. Koskeeko tämä kaikkia moniosaisia jännetehtäviä vai tapahtuuko passiivinen ja aktiivinen toiminta kenties muissa tehtävissä eri aikaisesti? -Henna
Jaakko: eli s.25 taulukosta , mitkä testikokonaisuuksista on standardoitu Suomessa? ...näitä kaikkia osia siis voidaan käyttää Suomessa kuitenkin mutta jos ei ole standardoitu niin se vaikuttaa tulosten luotettavuuteen vai miten oikeasti? :)
Standardointi tarkoittaa siis sitä, että tutkimusta toitetaan useita kertoja, jolloin tuloksista voidaan muodostaa taulukkoja, joiden luomaan standardiin voidaan uusia tuloksia verrata.
"Logien (1995) mukaan visuaalis-spatiaalinen luonnoslehtiö jakautuu kuvallisen tiedon varastoon (engl. visual cache) sekä liikkeestä tietoa säilyttävään sisäiseen piirturiin (engl. inner scribe), jota voi myös kutsua visuaalisspatiaaliseksi sisäiseksi kertaamisjärjestelmäksi."
Siis vis.spat liikkeitä säilyttävä piirturi on sisäinen kertaamisjärjestelmä.
Hei, tarkoittaako s. 25 taulukon vpt ruudukkotehtävää? Ja tekstissä s. 28 lukee, että numerosarjat taaksepäin olisi wmtb-c:n testi, mutta taulukossa se on wisc-iv:ssä. Miten on?
Tarvitsisin apua s. 16 tekstiin. ( toinen kappale) Baddeleyn mallin mukaan työmuisti koostuu passiivisista varastoivista osista ja tieto aktiivisesti prosessoivista osista. Työmuistiinhan tässä mallissa kuuluu visuaalis-spatiaalinen luonnoslehtiö, episodinen puskuri, fonologinen silmukka ja keskusyksikkö.
VastaaPoistaMitkä sinä näkisit näistä kuuluvan tuohon passiivisiin varastoiviin osiin ja mitkä taas aktiivisesti prosessoiviin osiin? Itse mieltäisin kaikki aktiivisina osina, koska ne ovat koko ajan vuorovaikutuksissa toistensa kanssa.
Kiitos jo etukäteen paljon!
"Fonologinen silmukka ja visuaalis-spatiaalinen
VastaaPoistaluonnoslehtiö ovat työmuistin alavarastoja."
-Nämä ovat siis ne passiiviset varastot.
"[Keskusyksikön] tehtävänä on hallinnoida ja manipuloida työmuistin alavarastojen, fonologisen silmukan ja visuaalis-spatiaalisen luonnoslehtiön säilyttämää
tietoa."
Osaisitko avata käsitettä "viipe", joka on artikkelissa useasti mainittu?
VastaaPoistaViipe on kielitoimiston suositus termistä viive.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaVoisitko antaa esimerkin seuraavasta lauseesta: "Reznickin ym. (2004) tutkimuksen mukaan viiden ja puolen kuukauden ikäiset lapset pystyivät luotettavasti etsimään ihmishahmoa oikeasta paikasta kahden sekunnin viipeen jälkeen, mikä osoittaa työmuistin käyttöä." Eli kiinnitetäänkö vauvan huomio esim. äidistä johonkin muuhun, mutta kahden sekunnin (tai pidemmänkin ajan?) jälkeen vauvan katse osuu taas äitiin?
Eli vauvan huomio kiinnitetään esim. äidistä johonkin muuhun, mutta vielä kahden sekunnin jälkeen vauva pystyy palauttamaan katseensa sinne, missä oli äidin juuri aiemmin nähnyt.
PoistaS. 22 mitä tarkoittaa modaliteettispesifiys?
VastaaPoistaSanastosta
Poistamodaliteetti=
"yleislaatu, yleisluonteinen laji tai
sävy; kunkin aistin välittämä yleiskvaliteetti
(esim. väri, ääni, kovuus, lämpö)"
Modaliteettispesifiys on siis modaliteettiin "erikoistumista":
"Eli jos tieto on kielellistä, se koodataan fonologisessa muodossa, ja jos tieto on kuvallista, se koodataan visuaalisessa muodossa."
Jos siis lapsi saa kuvallista tietoa (katsoo), tieto käsitellään visuaalisesti. Ja muistaminen tapahtuu visuaalisesti: aiemmin tavatut kasvot tunnistetaan tutuiksi kasvoiksi.
Hieman vanhempi lapsi pystyy sitten jo yhdistämään nimen ja kasvot. Tällöin hän ei ole enää modaliteettispesifi.
Onko kertaamisprosessi ja mielenvirkistys sama asia. Miten pienten lasten työmuistia arvioiva violation-of-expectation-menetelmä liittyy implisiittiseen muistiin?
VastaaPoistaKertaamisprosessi ylläpitää tietoa työmuistissa "toistamalla sitä mielessä sisäisen puheen avulla." 18
Poista"Sisäisen kielellisen kertaamisen lisäksi muistiainesta ylläpidetään muistinvirkistysprosessin avulla. Se on nopea ja muistiaineksen muodosta riippumaton ei-kielellinen prosessi, jonka avulla tarkkaavuus suunnataan aina uudelleen tiettyyn representaatioon
tämän muistissa pysymiseksi."
Ovat siis eri asiat, muistinvirkistys ei ole kielellinen.
" Miten pienten lasten työmuistia arvioiva violation-of-expectation-menetelmä liittyy implisiittiseen muistiin?"
PoistaOikein hyvä kysymys. Ei tule mieleen yhtäkkiä mitään esimerkkiä.
Hei!
VastaaPoistaTässä opiskellessa hämmennystä on tuottanut tuo työmuistin ja lyhytkestoisen muistin ero (s.14, 2.kappale). Tekstissä viitataan suoraan, että työmuisti on erotettavissa lyhytkestoisesta muistista. Mutta miten ne ovat selkeästi erotettavissa toisistaan? Onko lyhytkestoinen muisti ns. välietappi ärsykkeen ja työmuistin välillä? Joissakin lähteissä lyhytkestoista muistia on karkeasti nimitetty työmuistiksi, tämä hämmentää.
s.14: "Työmuistin käsite on näin erotettavissa lyhytkestoisen muistin käsitteestä, jolla nykytutkimuksessa tarkoitetaan lyhytaikaista,
Poistapassiivista tiedon varastoa. Työmuisti varastoi ja prosessoi tietoa yhtäaikaisesti varastointitoimintojen ja prosessointitoimintojen vaihdellessa joustavasti käsillä olevan tehtävän vaatimusten mukaan."
Lyhytaikainen muisti on vain passiivinen varasto, kun työmuistissa on myös aktiivista prosessia.
Ongelmia tuottaa se, että tässä lyhytkestoista muistia käytetään yhtenä muistin osan nimenä (=substantiivi). Kun adjektiivina lyhytketoinen kuvaa hyvin myös työmuistia.
Voitko kertoa havainnollistavat esimerkit staattisesta eli samanaikaisesti esitetystä ja dynaamisesta eli sarjallisestai esitetystä tiedosta?
VastaaPoistaKiitos!
Kysymys voisi kuulua, onko kyseessä valokuva vai video?
PoistaStaattinen on siis sitä, että kaikki informaatio on tarjolla samanaikaisesti yhdellä kertaa.
Dynaamisessa on ajallinen ulottuvuus, asiat tapahtuvat peräkkäin.
Voitko avata seuraavaa lausetta :" Tehtävässä, jossa ärsyke piilotetaan lapsen nähden yhteen vaihtoehtoisista piiloista, ja toistojen myötä kasvavan viipeen jälkeen lapsi etsii ärsykkeen, siedetyn viipeen koko kasvaa noin kaksi sekuntia kuukautta kohti lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana"
VastaaPoistaHuh, mikä virke...
PoistaTehtävässä
-ärsyke piilotetaan lapsen nähden yhteen vaihtoehtoisista piiloista.
-toistojen myötä kasvavan viipeen jälkeen lapsi etsii ärsykkeen,
-siedetyn viipeen koko kasvaa noin kaksi sekuntia kuukautta kohti lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana"
Siis...
Alle yksivuotias kyky muistaa piilotettu esine kasvaa kahdella sekunnilla joka kuukausi.
1kk:n ikäinen muistaa piilotetun esineen n. 2 sek.
2kk:n ikäinen muistaa n. 4sek.
3kk:n ikäinen muistaa n. 6s.
Osaatko avata hiukan paremmin tuota Logien(1995) määritystä visuaalis-spatiaalisen luonnoslehtiön kahtiajakoa? (s.18) Voiko "liikkeestä tietoa säilyttävään sisäiseen piirturiin" verrata vaikka pyöräilemään oppimista?
VastaaPoistaYksinkertaisin esimerkki on ehkä tuttuun johonkin paikkaan suunnistaminen:
PoistaKuvallinen tiedon varasto sisältää ehkä maisemakuvia sieltä täältä matkan varrelta, kun taas sisäinen piirturi ehkä toimii ikään kuin videona, joka kertautuu mielessä.
”Testit pohjautuvat Baddeleyn monikomponenttimalliin,
VastaaPoistaja niissä arvioidaan kielellistä ja visuaalis-spatiaalista
lyhytkestoista muistia sekä kielellistä ja visuaalis-spatiaalista työmuistia
eri osatehtävien avulla.”
En ymmärrä, miten noissa molemmissa työmuistin osissa on sekä lyhytkestoinen muisti ja työmuisti?
Työmuistiin kuuluu myös prosessointi, kun lyhytaikaiseen kuuluu vain varastointi.
PoistaMinkälainen tehtävä spatiaalinen jännetehtävä on? Avataanko tuota tehtävää jotenkin tekstissä, mutta en vai löydä/osaa yhdistää oikeaan kohtaan?
VastaaPoistaEi avata kirjassa. Muistin kohdalla kyse lienee aikajänteestä eli kestosta eli kuinka pitkään jokin asia muistetaan.
PoistaOtsikon "lasten visuaalis-spatiaalisen työmuistin arviointi" alla puhutaan jännetehtävistä, kuten Odd-one-out-tehtävästä. Onko se spatiaalinen jännetehtävä? Vai visuaalinen? Vai visuaalis-spatiaalinen?
Poista:(
Heippa! Ja kiitos jo olemassa olevista vastauksista. Olen koittanut painaa mieleen lasten työmuistin testejä. Kielellisiin varastointitehtäviin lukeutui "Numerosarjat eteenpäin" (s.25) onko tämä eräänlainen lukujono tehtävä? Jos on, eikö lukujonon päättely vaadi myös tiedon prosessointia eikä niinkään vain varastointia?
VastaaPoistas.29 käsitellään passiivisten kielellisten varastointitoimintojen arviointi, mm. numerosarjat. Sivulla mainitaan myös:" Passiivisella viitataan tässä siihen, että tehtävässä vaadittava varastointi ei vaadi todennäköisesti voimakasta keskusyksikön prosessointia" Kielillisissä varastointitehtävissä lapsi myös toistaa sanat tai numerot välittömästi ne kuultuaan. Itse käsitän asian niin että tämäkin vaatii vähemmän prosessointia koska tieto/vastaus täytyy tuottaa samantien.
Poistas.29 mainitaan myös" vanhemmat lapset käyttävät sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista" eli käsittääkseni tässä jonkinlaista prosessointia kuitenkin tapahtuu?
PoistaSanoisin, että toistaminen ei ole prosessointia.
PoistaMatemaattisesti lukujonojen jatkaminen vaatii tietysti prosessointia, mutta tässä on kaiketi kysymys kielellisestä prosessoinnista.
PoistaFonologinen silmukka koodaa visuaalisen tiedon kielelliseen muotoon sisäisellä nimeämisellä. Mikä on tämä visuaalinen nimeäminen. T:Laura
VastaaPoistaNäet karvaisen eläimen, joka haukkuu ja heiluttaa häntää, ja fonologinen silmukka antaa sille nimeksi "koira".
PoistaMieltämisyksikkö on toinen erikoinen käsite. Lasten mieltämisyksiköt laajenee vaikka työmuistin kapasiteetti pysyy samana. Mieltämisyksikkö?
VastaaPoista-Laura
Mieltämisyksikkö esim. lukemaan opettelussa...
PoistaSanotaan, että lapsen työmuisti olisi esim. kolme mieltämisyksikköä:
-Aluksi lapsi muistaa kolme äännettä A, N, U.
-Sitten kolme tavua A-nu ui.
-Kolme sanaa Anu ui järvessä.
-Kolme lausetta...
Loputtomiin mieltämisyksikkö ei kuitenkaan kasva, että keskimäärin ihminen ei esimerkiksi muista kolmea romaania ulkoa.
Entäs sisäinen nimeäminen?
Poista- Laura
Tällaisen löysin Baddeleyta googlettaen:
Poista"Fonologisen silmukan artikulatorisessa kontrolliprosessissa luettu teksti ja kuvat muunnetaan fonologiseen muotoon toistamalla kuvan nimeä äänettömästi mielessä."
Moikka! Heräsi kysymys, jonka bongasin jo aiemmin jostain mutta en löytänyt sitä enään: eli s, 28 mainitaan että WMTB-C testiin kuuluu 10 osa tehtävää ja AWMA:han 12 osteht... Kuitenkin taulukko 1 (s,25) osoittaa että WMTB-C:hen kuuluisi vain 9. Tekstissä mainittu numerosarjat taaksepäin ei kuulu Taulukon mukaan WMTB-C testiin. Kommentteja ?
VastaaPoistaT. Hämmentynyt
Minua jäi mietityttämään työmuistin kehitys. Tekstissä sanotaan että työmuisti kehittyy KAIKILLA osa alueilla vauvasta teini-ikään asti. Tapahtuuko työmuistissa silti joillakin tietyillä osa alueilla vielä myöhessässä iässä kehitystä, jos työmuistia pystyy myös jonkin verran kehittämään aikuisiällä?
VastaaPoistaSanoisin, että aikuisiällä tapahtuva työmuistin kehittyminen on nimenomaan mieltämisyksiköiden kehittymistä.
PoistaTämä artikkeli jaksaa aina hämmentää uudelleen vaikka sitä on jo mielestään kuinka tarkastellut... Saisiko Jaakolta koonnin arviointimenetelmistä Suomessa, mitä on standardoitu, mitä ei ja mitä se merkitsee... Kokonaista yksinomaan työmuistiin tarkoitettua menetelmää ei ole?
VastaaPoistaMinkälaista lisätietoa kaipaat sivun 25 taulukon lisäksi.
PoistaKäsitin tekstistä, että nämä s.25 testit eivät ole kaikki käytössä suomessa
PoistaOlisiko niin, että WMTB-C ja AWMA eivät ole suomeksi olemassa. Sen sijaan Bailey on suomeksi, mutta sillä ei ole suomalaisia viitearvoja, joten sillä ei ole nykyisellään merkittävää arvoa.
Poistavielä heräisi pari kysymystä (s.29) ..."muistitehtävissä kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, kuinka pitkiä sarjoja lapsi pystyy toistamaan tai tunnistamaan. Tähän vaikuttavat sanojen tuttuus ja merkityksellisyys sekä lapsen kielelliset taidot. Näiden tekijöiden vaikutuksen poissulkevia tehtäviä ovat epäsanasarjat ja sanasarjojen tunnistustehtävät. ...... Puhtaasti työmuistin varastokapasiteettia arvioidaan muistitehtävillä, jotka koostuvat lapsille ennestään tuntemattomista epäsanoista. Vanhemmat lapset käyttävät sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista. ......Sanalistojen vertailulla arvioidaan puhtaimmin fonologisen silmukan varastointikapasiteettia niin, että säilömuistista ja sisäisestä kertaamisesta ei ole apua. " Tarkoittaako tämä, että epäsanoissa vanhemmat lapset voivat hyödyntää sisäistä kertaamista? ...entä sanasarjojen tunnistus verrattuna sanalistojen vertailuun joka on "puhtain" ?.....
VastaaPoista"Vanhemmat lapset käyttävät (kaikkien) sanasarjojen toistamiseen apunaan mielensisäistä kertaamista"
Poista"Sanalistojen vertailu (Word list matching) on tehtävä, [jossa---] lapsille luetaan kolme sanalistaa, joista yksi
on erilainen. Lapsen tulee tunnistaa, kumpi kahdesta viimeisestä sanalistasta vastasi ensimmäistä."
Tämä vaatii ensimmäisen listan varastointia.
"Tunnistustehtävissä lapsille esitetään ensin tietyt ärsykkeet ja heidän on viipeen jälkeen tunnistettava, mitkä eri kerralla esitetyistä ärsykkeistä kuuluvat ensimmäisenä esitettyihin."
vielä kolmas kysymys:).. Jos kokeessa kysyttäisiin noista alavarastojen passiivisuuksista niin mitä pitäisi vastata, ovatko passiivisia vai eivät? Toisaaltahan ovat varastoinnin osalta, toisaalta vaativat keskusyksikön prosessointia ...vai riittääkö tosiaan passiivisuudeksi että "eivät juuri vaadi keskusyksikön prosessointia" (tarkoittaako kertaamista??) ... Artikkelin mukaan fonologisen silmukan tehtäviin kuuluu varastointi ja kertaamisprosessi .... vaatiiko kertaamisprosessi siis keskusyksikön prosessointia eli onko aktiivista? s.23 "visuaalis-spatiaaliset varastointitehtävät näyttävät vaativan varastoinnin lisäksi keskusyksikön toimintoja, kuten tehokasta strategioiden käyttöä sekä visuaalis-spatiaalista kertaamisprosessia"
VastaaPoistaKiitos etukäteen!
Hei täällä taas yksi anonyymi! Ihmettelin tässä sitä, kun s. 28 kerrotaan WMTB-C -testistöön kuuluu 10 osatehtävää, joista viimeinen on "numerosarjat taaksepäin". Kuitenki taulukon 1 (s. 25) mukaan kyseinen tehtävä on osa WISC-IV -testistöä. Kumpaanhan testijärjestelmään tuo "numerosarjat taaksepäin sitten mahtaa kuulua?
VastaaPoistaTällaisen oli joku ystävällinen jakanut netissä.
VastaaPoistahttp://prezi.com/8ojmzdwd9nwx/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Hei Jaakko! Minua jäi mietityttämään tekstissä moniosaiset jännetehtävät. Tekstissä sanottiin, että N-back menetelmässä käytetään yhtäaikaista varastointi ja prosessointi toimintoja. Koskeeko tämä kaikkia moniosaisia jännetehtäviä vai tapahtuuko passiivinen ja aktiivinen toiminta kenties muissa tehtävissä eri aikaisesti?
VastaaPoista-Henna
Jaakko: eli s.25 taulukosta , mitkä testikokonaisuuksista on standardoitu Suomessa? ...näitä kaikkia osia siis voidaan käyttää Suomessa kuitenkin mutta jos ei ole standardoitu niin se vaikuttaa tulosten luotettavuuteen vai miten oikeasti? :)
VastaaPoistaStandardointi tarkoittaa siis sitä, että tutkimusta toitetaan useita kertoja, jolloin tuloksista voidaan muodostaa taulukkoja, joiden luomaan standardiin voidaan uusia tuloksia verrata.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHei ja kiitos jo yllä olevista vastauksista:)
VastaaPoistaArtikkelissa puhutaan paljon työmuistista ja säilömuistista, mitä eroa niillä on?
Säilömuisti on se, mistä asioita voi muistaa vielä aikojen päästä.
PoistaTyömuistin kesto vaihtelee tilanteittain, muutamista sekunneista ehkä päivään.
Nukkuminen on näiden välinen keskeisin ero. Työmuisti tyhjenee nukkumalla.
Hei Jaakko, onko vis.spat.luonnoslehtiössä kertaamisprosessia? Tapahtuuko vis.tiedon koodaaminen kielelliseen muotoon vain fonol.silmukassa?
VastaaPoista"Logien (1995) mukaan visuaalis-spatiaalinen luonnoslehtiö jakautuu kuvallisen tiedon varastoon (engl. visual cache) sekä liikkeestä tietoa säilyttävään sisäiseen piirturiin (engl. inner scribe), jota voi myös kutsua visuaalisspatiaaliseksi sisäiseksi kertaamisjärjestelmäksi."
PoistaSiis vis.spat liikkeitä säilyttävä piirturi on sisäinen kertaamisjärjestelmä.
Hei, tarkoittaako s. 25 taulukon vpt ruudukkotehtävää? Ja tekstissä s. 28 lukee, että numerosarjat taaksepäin olisi wmtb-c:n testi, mutta taulukossa se on wisc-iv:ssä. Miten on?
VastaaPoistas. 31:
Poista"Della Salan ym. (1997) kehittämällä ruudukkotehtävällä (Visual Patterns Test). "
Eiköhän tämä ole VPT.