Kunnon kansalaisia kasvattamassa – vanhempien ja valmentajien näkemyksiä kodin ja urheiluseuran kasvatustehtävistä, (Berg).
Tässä keskustellaan artikkelista Kunnon kansalaisia kasvattamassa – vanhempien ja valmentajien näkemyksiä kodin ja urheiluseuran kasvatustehtävistä, (Berg).
"Kunniallisuus oli keino, jolla moraalista/siveydestä (morality) tehtiin julkista ja jossa sen nähtiin olevan tiedon kohde (object of knowledge)."
Kunniallisuus tiedon kohteena tarkoittaa ymmärtääkseni, että siitä tiedettiin. Kunniallisuus määritti luokkaa. Erityisen kunniallisia olivat he, jotka pystyivät ilman kontrollia olemaan kunniallisia...
Diskurssi on keskustelua, narratiivi on kerronnallista. Pelkkä diskurssin huomioiminen tarkoittaisi, että otetaan huomioon vain se, mitä on kerrottu, kun tässä diskursiivis-materialistisessa huomioidaan myös talous.
Materiaalisia reunaehtoja: palkka, asunto, autot, omaisuus,.. Siis kaikki se materiaalinen hyvinvointi, joka antaa rajat (~reunaehdot) toiminnalle. Toinen voi ostaa Porschen ja toisen on tyytyminen maitopurkkiin.
"Skeggsin (2004a) teoretisointi ruumiista materiaalisena ja sosiaalisena pintana, johon ja jonka kautta erilaiset sosiaaliset luokittelut ja kulttuuriset eronteot kirjautuvat. Habitus todentuu ”pelin tajussa” – esirefleksiivisellä tasolla toimija altistuu käyttäytymään tietyllä tavalla, koska hänen koko menneisyytensä on juurtunut habituksen pitkäikäisiin rakenteisiin (Bourdieu 1990, 52). Skeggsin ajatukset ruumiiseen kirjautumisen prosesseista ovat hedelmällisiä pohdittaessa, miten näissä prosesseissa korostuu ruumiin moraalinen muokkaus. Näen tässä yhteydessä terveelliset, ”oikeat elämäntavat” yksilön moraalisen tilan symbolina: sisäisen järjestyksen markkinoina. Tämä tila materialisoituu ruumiin kautta pyrkimyksenä ”oikeanlaiseen” terveyskansalaisen habitukseen" Voitko selkeyttää?
Analyysini käsitteellisiä lähtökohtia ovat Bourdieulta peräisin oleva 1) habituksen käsite sekä Skeggsin teoretisointi 2) ruumiista materiaalisena ja sosiaalisena pintana, johon ja jonka kautta erilaiset sosiaaliset luokittelut ja kulttuuriset eronteot kirjautuvat."
Habitus ~ esirefleksiivisellä tasolla toimija käyttäytyy menneisyytensä varassa.
Skeggsin ruumiiseen kirjautumisen prosessit tarkoittavat jotakin samaa kuin lihasmuisti: Ruumis pyrkii itsenäisesti toteuttamaan sisäistä järjestystään.
Koko teksti on täynnä epäselviä käsitteitä, osaisiko joku selventää mm. nämä käsitteet? - Sisäisen järjestyksen markkinat - Terveyskansalaisuus - Siveellinen ryhti ..?
"Kokkonen (2012) toteaa, että vanhempia kannustetaan toteuttamaan vastuullista terveyskansalaisuutta; noudattamaan terveellisiä elämäntapoja ja opettamaan niitä lapsilleen oman ja erityisesti lastensa hyvinvoinnin maksimoimiseksi."
Terveyskansalaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen pyrkii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja kasvattaa myös lapsensa siihen, jotta kaikki ovat hyviä kansalaisia = veronmaksajia.
Nykysuomen sanakirjassa merkitys ”siveellinen ryhdikkyys”. Tämä merkitys on hävinnyt 1990-luvun Suomen kielen perussanakirjasta. Kunnon moraalinen vivahde näkyy vielä sanassa kunnoton. (Mt.) Siveellinen ryhti on tarkoittanut valistusta oikeanlaiseen vastuuntuntoon omasta itsestä ja muista sekä itsekkään nautinnonhalun välttämistä
s. 71. Snellmanin ajatus: kasvattamisen päämääränä oli siveellisyys, joka viittaa eettiseen olemukseen ja vapauteen luontoperäisistä rajoituksista täysvaltaisen moraalisen yhteiskunnan jäsenyyden kautta. ”
Artikkelissa mainitaan paljon muiden tutkijoiden nimiä, kuten "Kokkosen mukaan.." tai "Koski toteaa..".Kannattaakohan opetella kuka tutkijoista on mitäkin mieltä? Esimerkiks Koski ja Lareau esiintyvät tekstissä usein, enkä tarkoita sulkeissa olevia viitteitä :)
Sanoisin, että olet ymmärtänyt juuri oikein. Koska juuri esimerkiksi nämä kaksi esintyvät usein, voi koittaa heidän käsityksensä pääpiirteittäin yrittää opetella.
Osaisikohan joku kertoa mitä nuo numerot tarkoittavat? esim "Koski (2008,229) on todennut..." ja "Itkonen (1997, 206-215) käsitteellistää..." (s.68) Ymmärrän sen että nuo ensimmäiset (2008 ja 1997) ovat vuosilukuja mutta entä nuo toiset?
S. 71 kunniallisuuden nähtiin olevan tiedon kohde?
VastaaPoista"Kunniallisuus oli keino, jolla moraalista/siveydestä (morality) tehtiin julkista ja jossa sen nähtiin olevan tiedon kohde (object of knowledge)."
VastaaPoistaKunniallisuus tiedon kohteena tarkoittaa ymmärtääkseni, että siitä tiedettiin. Kunniallisuus määritti luokkaa. Erityisen kunniallisia olivat he, jotka pystyivät ilman kontrollia olemaan kunniallisia...
Filosofian käsitteen määrittelyä...
Tarkenna, jos jäi epäselväksi.
"aineistoa
VastaaPoistaei käsitellä ainoastaan diskursseina tai narratiiveina, vaan sen oletetaan
liittyvän myös materiaalisiin reunaehtoihin"
Osaatko selventää,mitä tarkoitetaan diskursiivis-materiaalisella?
Diskurssi on keskustelua, narratiivi on kerronnallista. Pelkkä diskurssin huomioiminen tarkoittaisi, että otetaan huomioon vain se, mitä on kerrottu, kun tässä diskursiivis-materialistisessa huomioidaan myös talous.
VastaaPoistaItse mietein myös tuota samaa lausetta kuin edellinen anonyymi. Mitä ne materiaaliset reunaehdot sitten ovat?
VastaaPoistaMateriaalisia reunaehtoja: palkka, asunto, autot, omaisuus,..
VastaaPoistaSiis kaikki se materiaalinen hyvinvointi, joka antaa rajat (~reunaehdot) toiminnalle.
Toinen voi ostaa Porschen ja toisen on tyytyminen maitopurkkiin.
Kiitos, tämä selvensi hyvin! :)
Poista"Skeggsin (2004a) teoretisointi ruumiista materiaalisena ja sosiaalisena
VastaaPoistapintana, johon ja jonka kautta erilaiset sosiaaliset luokittelut ja
kulttuuriset eronteot kirjautuvat. Habitus todentuu ”pelin tajussa” –
esirefleksiivisellä tasolla toimija altistuu käyttäytymään tietyllä tavalla,
koska hänen koko menneisyytensä on juurtunut habituksen pitkäikäisiin
rakenteisiin (Bourdieu 1990, 52). Skeggsin ajatukset ruumiiseen
kirjautumisen prosesseista ovat hedelmällisiä pohdittaessa,
miten näissä prosesseissa korostuu ruumiin moraalinen muokkaus.
Näen tässä yhteydessä terveelliset, ”oikeat elämäntavat” yksilön moraalisen
tilan symbolina: sisäisen järjestyksen markkinoina. Tämä tila
materialisoituu ruumiin kautta pyrkimyksenä ”oikeanlaiseen” terveyskansalaisen
habitukseen" Voitko selkeyttää?
Analyysini käsitteellisiä lähtökohtia ovat Bourdieulta peräisin oleva 1) habituksen käsite sekä Skeggsin teoretisointi 2) ruumiista materiaalisena ja sosiaalisena pintana, johon ja jonka kautta erilaiset sosiaaliset luokittelut ja kulttuuriset eronteot kirjautuvat."
PoistaHabitus ~ esirefleksiivisellä tasolla toimija käyttäytyy menneisyytensä varassa.
Skeggsin ruumiiseen kirjautumisen prosessit tarkoittavat jotakin samaa kuin lihasmuisti:
Ruumis pyrkii itsenäisesti toteuttamaan sisäistä järjestystään.
Itsellänikin meni koko toi osa tekstistä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :/ mitäköhän tarkoittaa suomenkielellä? ^
VastaaPoistaOsaatko sanoa mitä tästä artikkelista kannattaa opetella kunnolla tai mihin keskittyä kun siitä on todella vaikea saada oikeen mitään irti?
VastaaPoistaKoko teksti on täynnä epäselviä käsitteitä, osaisiko joku selventää mm. nämä käsitteet?
VastaaPoista- Sisäisen järjestyksen markkinat
- Terveyskansalaisuus
- Siveellinen ryhti ..?
"Kokkonen (2012) toteaa, että vanhempia kannustetaan toteuttamaan vastuullista terveyskansalaisuutta; noudattamaan terveellisiä elämäntapoja ja opettamaan niitä lapsilleen oman ja erityisesti lastensa hyvinvoinnin maksimoimiseksi."
PoistaTerveyskansalaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen pyrkii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja kasvattaa myös lapsensa siihen, jotta kaikki ovat hyviä kansalaisia = veronmaksajia.
Nykysuomen sanakirjassa merkitys ”siveellinen ryhdikkyys”. Tämä merkitys on hävinnyt 1990-luvun Suomen kielen perussanakirjasta. Kunnon moraalinen vivahde näkyy vielä sanassa kunnoton. (Mt.) Siveellinen ryhti on tarkoittanut valistusta oikeanlaiseen vastuuntuntoon omasta itsestä ja muista sekä itsekkään nautinnonhalun välttämistä
Poistas. 71. Snellmanin ajatus: kasvattamisen päämääränä oli siveellisyys, joka viittaa eettiseen olemukseen ja vapauteen luontoperäisistä rajoituksista täysvaltaisen moraalisen yhteiskunnan jäsenyyden kautta. ”
VastaaPoistaMihin rajoituksiin mahdetaan viitata?
Sivistyksen puute oli rajoite toimia täysivaltaisena kansalaisena.
PoistaSuomalaisessa yhteiskunnassa yksilöiden kouluttaminen on koettu tärkeäksi tavaksi kehittää myös yhteiskuntaa ja isänmaata.
Artikkelissa mainitaan paljon muiden tutkijoiden nimiä, kuten "Kokkosen mukaan.." tai "Koski toteaa..".Kannattaakohan opetella kuka tutkijoista on mitäkin mieltä? Esimerkiks Koski ja Lareau esiintyvät tekstissä usein, enkä tarkoita sulkeissa olevia viitteitä :)
VastaaPoistaSanoisin, että olet ymmärtänyt juuri oikein. Koska juuri esimerkiksi nämä kaksi esintyvät usein, voi koittaa heidän käsityksensä pääpiirteittäin yrittää opetella.
PoistaOsaisikohan joku kertoa mitä nuo numerot tarkoittavat? esim "Koski (2008,229) on todennut..." ja "Itkonen (1997, 206-215) käsitteellistää..." (s.68) Ymmärrän sen että nuo ensimmäiset (2008 ja 1997) ovat vuosilukuja mutta entä nuo toiset?
VastaaPoistaJälkimmäiset numerot tarkoittavat sivunumeroita alkuperäisessä teoksessa.
PoistaVoisiko tuota habitus-käsitettä vielä hieman selventää? Aineiston lopussa oleva selityskään ei sitä oikein avannut.
VastaaPoista"Habitus: hahmo, olemus, ulkomuoto, (ruumiin)rakenne, ulkomuoto, asu, yleisvaikutelma, ulkoinen olemus."
PoistaHabituksesta saa käsityksen esimerkiksi katsomalla alla olevan videon, miten ulkoinen ja sisäinen olemus vaihtelevat.
https://www.youtube.com/watch?v=TiPonTNTw9c
Videota ei ole olemassa? :(
Poistatällainen ilmoitus minulle ainakin tuli..
Moi! Miten hyvin pitää muistaa kappaleessa suluissa mainutut tutkijat?
VastaaPoistaNe, jotka mainitaan useasti tekstissä, voivat olla oman kysymysen arvoisia. Pelkästään sulkeissa oleviin ei kannata kauheasti paukkuja satsata.
PoistaMitä tuo mt. merkintä tarkoittaa lainauksissa?
VastaaPoistaEsim. s. 68, (Mt, 315) tai s.70 (Mt.) tai s.85 Metso (mt, 181) tai s.86 Metso (mt., 183)
Onko merkitystä isolla M- kirjaimella tai pienellä m- kirjaimella?
Toivottavasti joku auttaisi
Mt. ja mt. on lyhenne sanoista "mainittu teos"
Poista(Tämä on usein kasvatushistorioitsijoiden ja -sosiologien käyttämä.)
Esim. s. 70:
"Helkaman (2009) mukaan sanalla kunto [---] moraalinen vivahde näkyy vielä sanassa kunnoton. (Mt.)"
Alussa on kerrottu viite, ja sitten mt. lopussa tarkoittaa, että teksti viittaa loppuun asti samaan teokseen.
Artikkelissa mt.-lyhennettä käytetään ihan typerästi esimerkiksi sivulla 86:
"Näiden lisäresurssien kautta erottaudutaan Metson
(mt., 183)"
Kun myös tämä tarkoittaisi täysin samaa:
"Näiden lisäresurssien kautta erottaudutaan Metson
(2004, 183)"