Suomi on pitkään ollut Pisa-vertailujen kärjessä, ja aluksi ajateltiin, että Suomen koulujärjestelmä on paras mahdollinen – eikä sitä ainakaan pidä muuttaa. Pisa-tuloksissa on kuitenkin näkynyt koko ajan hiipiviä merkkejä sukupuolten kasvavasta eriarvoisuudesta. Mutta jotenkin poikien alisuoritumista tukeva koulujärjestelmä on hyväksytty tasapainottamaan keski-ikäisten maailmassa jylläävää miesten parempipalkkaisuutta.
Koulujärjestelmä vaatii oikeasti hajottamista ja uudelleen rakentamista. Nykyinen koulujärjestelmä on niin monen instituution etuja toteuttava järjestelmä, että siihen kohdistuvia pieniäkin muutosehdotuksia vastustetaan, koska ne voisivat muuttaa jotakin.
Lopputulema on se, että kun tuntikehystä eli käytännössä lukujärjestystä saadaan muutamalla prosentilla muutettua, kaikki tuntevat, että suuri muutos on saatu aikaiseksi – sekä kannattajat että vastustajat.
Satakunnan Kansan 10.8.2016 pääkirjoituksessa Kari Suni ottaa kantaa suomalaisen koulun uudistamiseen – puolesta ja vastaan. Olen sekä samaa että eri mieltä. Suni muun muassa ehdottaa monenlaisia joustoja peruskoulun nykyiseen kankeuteen. Ja perimmiltään hänenkin ehdotuksissaan toki on kyse tuntikehyksen uudistamisesta - yksilöllistä valinnaisuutta lisäämällä. Se olisi lyhyellä tähtäimellä saattohoitoa nykyiselle järjestelmälle.
Pääkirjoituksensa lopuksi Kari Suni kuitenkin harhautuu uudistuspolultaan juuttumalla muutamaan vuosisatoja vanhaan ajatukseen, joista toinen on kotiläksyjen ja kotona opiskelun tärkeys. Kotiläksyjä tehokkuutta vastaan on olemassa jonkin verran tutkimusnäyttöä, sen sijaan kotiläksyjä oppimisen välineenä puolustavaa dataa on käsittääkseni vain sanonta ”kertaus on opintojen äiti”, joka on ainakin puoleksi harhakäsitys.
Pienet lapset ja kirosanat; kertakuuleminen riittää, sillä sisältö on kiinnostavaa ja jännittävää. Entä koulumuistot, onko ensimmäisenä mieleen tuleva muisto jokin ainutkertainen tapahtuma vai joka päivä toistunut rutiini? M.O.T.
Lopuksi vielä Kari Suni haluaa muistuttaa, että peruskoulussa tärkeintä on perusasioiden opettelu, joka vaatii työtä ja vaivannäköä. Se on muuten ihan kaunis ajatus; vika vain on siinä, että juuri se, mikä on se perusasia, onkin ydinkysymys, johon nykyinen peruskoulu kompastuu kaikista pahiten.
AA-SI UI, inessä elasta illaan, kuuskertaakuus on kolkytkuus, putputput, konsukiepre, torniokemiouluraahe, 1323, entten tentten, ruuben siimeon leevi juuda, oi katso suomi sinun päiväs, ei koulua vaan ylioppilaslautakuntaa varten... Ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti