Jaana Hujanen on [---] osoittanut, että [maakunnan] edunvalvojan rooli näyttäytyy maakuntalehdissä vahvana, mikä politisoi maakunnallisuuden ja eri alueiden välisen vastakkainasettelun. Tällaista maakunnan edunvalvontaa eli maakuntahengen luomista on ”oman ja vieraan välistä vastakkainasettelua korosta[va] retoriikka. Kehityksen diskurssi[ssa] korostui lehtien tehtävä toimia maakunnan edun ja eteenpäinmenon nimissä.
Nyt menee kyllä yli hilseen kun sivulla 157 puhutaan opiskelijajärjestöistä ja sitten 158 historian opiskelija Pertti Elsinen sanoo että Joensuussa ei ole opiskelijajärjestöjä
"Suomalaisen opiskelija- ja yliopistoradikalismin kohdalla puhutaan käänteestä, jossa oli kyse yhteiskuntakriittisyyden voimistumisesta, toiminnan täsmentymisestä, hierarkisoitumisesta ja politisoitumisesta, mutta jonka eri tutkijat ajoittavat hieman eri tavoin vuoden 1970 molemmille puolille (ks. esim. Siisiäinen 1990; Tuominen 1991, 342). Opiskelijaradikalismi kanavoitui ennen kaikkea sosiaalidemokraattisiin ja keskustalaisiin opiskelijajärjestöihin."
Tässä puhutaan suomalaisesta opiskelijaradikalismista eikä joensuulaisesta.
Paikallisia erityisvaikutuksia ei tässä nyt erikseen tuoda esiin.
"1966 oli säädetty korkeakoululaitoksen kehittämislaki, jossa voimavarojen jako sidottiin valtioneuvoston kullekin yliopistolle ja jokaiselle koulutusalalle vahvistamiin aloituspaikkojen lukua koskeviin suunnitelmiin." (ltl.tkk.fi)
1966 pyrittiin siis kehittämään korkeakoululaitosta voimakkaasti eri puolilla Suomea. Kyse oli pyrkimyksestä hillitä muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle.
Kansakoulunopettajia kouluttaneen seminaarien lakkauttaminen ja "muuttaminen" yliopistojen opettajankoulutuslaitoksiksi oli osa valtakunnallista opettajakoulutusuudistusta, joka puolestaan viimeisteli peruskoulu-uudistuksen. Tämän myötä suomalainen opettajakoulutus muuttui kauttaaltaan yliopistotasoiseksi. Se oli siis osa 1960-luvulla aloitettua peruskoulu-uudistusta eikä öljykriisi sitä pysäyttänyt.
Sen sijaan 1973 puhjennut öljykriisi "katkaisi lopulta korkeakoululaitoksen kehittämislakiin perustuneen suunnittelutalouden."
Eli siis näiden uusien yksiköiden rahoituksen kehittäminen ja kasvattaminen päättyi öljykriisin aiheuttaneen lamaan, muttei perustaminen tosiaan oli tehty muista motiiveista lähtien.
En ymmärrä mitä tuo Jaana Hujasen tutkimus osoitti sivulla 152 Edunvalvojan roolista ja kehityksen diskurssista
VastaaPoistaTiivistetään vähän:
PoistaJaana Hujanen on [---] osoittanut, että
[maakunnan] edunvalvojan rooli näyttäytyy maakuntalehdissä vahvana,
mikä politisoi maakunnallisuuden ja eri alueiden välisen vastakkainasettelun.
Tällaista maakunnan edunvalvontaa eli maakuntahengen luomista on ”oman ja vieraan välistä vastakkainasettelua korosta[va] retoriikka.
Kehityksen diskurssi[ssa] korostui lehtien tehtävä toimia maakunnan edun ja eteenpäinmenon nimissä.
Nyt menee kyllä yli hilseen kun sivulla 157 puhutaan opiskelijajärjestöistä ja sitten 158 historian opiskelija Pertti Elsinen sanoo että Joensuussa ei ole opiskelijajärjestöjä
VastaaPoista"Suomalaisen opiskelija- ja yliopistoradikalismin kohdalla puhutaan käänteestä, jossa oli kyse yhteiskuntakriittisyyden voimistumisesta, toiminnan täsmentymisestä, hierarkisoitumisesta ja politisoitumisesta, mutta jonka eri tutkijat ajoittavat hieman eri tavoin vuoden 1970 molemmille puolille (ks. esim. Siisiäinen 1990; Tuominen 1991, 342). Opiskelijaradikalismi kanavoitui ennen kaikkea sosiaalidemokraattisiin ja keskustalaisiin opiskelijajärjestöihin."
PoistaTässä puhutaan suomalaisesta opiskelijaradikalismista eikä joensuulaisesta.
Eikö sivulla 153 mainittu vuoden 1973 öljykriisi vaikuttanut samana vuonna perustettuun opettajankoulutusyksikköön? Sivu 160
VastaaPoistaPaikallisia erityisvaikutuksia ei tässä nyt erikseen tuoda esiin.
Poista"1966 oli säädetty korkeakoululaitoksen kehittämislaki, jossa voimavarojen jako sidottiin valtioneuvoston kullekin yliopistolle ja jokaiselle koulutusalalle vahvistamiin aloituspaikkojen lukua koskeviin suunnitelmiin." (ltl.tkk.fi)
1966 pyrittiin siis kehittämään korkeakoululaitosta voimakkaasti eri puolilla Suomea. Kyse oli pyrkimyksestä hillitä muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle.
Kansakoulunopettajia kouluttaneen seminaarien lakkauttaminen ja "muuttaminen" yliopistojen opettajankoulutuslaitoksiksi oli osa valtakunnallista opettajakoulutusuudistusta, joka puolestaan viimeisteli peruskoulu-uudistuksen. Tämän myötä suomalainen opettajakoulutus muuttui kauttaaltaan yliopistotasoiseksi. Se oli siis osa 1960-luvulla aloitettua peruskoulu-uudistusta eikä öljykriisi sitä pysäyttänyt.
Sen sijaan 1973 puhjennut öljykriisi
"katkaisi lopulta korkeakoululaitoksen kehittämislakiin perustuneen suunnittelutalouden."
Eli siis näiden uusien yksiköiden rahoituksen kehittäminen ja kasvattaminen päättyi öljykriisin aiheuttaneen lamaan, muttei perustaminen tosiaan oli tehty muista motiiveista lähtien.
Nyt selvisi! Kiitos paljon!
VastaaPoista