Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa. Matti Meriläinen, Helena Puhakka ja Hanna-Maija Sinkkonen
Keskustelua ja kysymyksiä tähän artikkeliin liittyen.
Sivulla 29: Taulukossa on kolme saraketta, jotka jakautuvat seuraavasti (I-III): Koen tiedon ymmärtämisen… I melko tai erittäin vaikeaksi (n=22) II joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi (n=136) III melko helpoksi tai ymmärrän sen aina(n=177)
Koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon ymmärtämisen yhteys ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon ulottuvuuksiin.
Esimerkiksi viides rivi "Viivyttely":
Tässä (asteikolla 1-5) ryhmä I saa keskiarvon 4,47 ryhmä II saa keskiarvon 3,61 ryhmä III saa keskiarvon 2,88.
Tiedon ymmärtämisen vaikeaksi kokeva ryhmä saa korkeimman pistemäärän viivyttelyssä, jonka siis voi tulkita niin, että ne joille päätöksenteko on vaikeinta viivyttelevät eniten.
Sivulla 23 sanotaan että 12 ulottuvuutta mitattiin 39 väittämällä. Samalla sivulla sanotaan myös että jokaista 12 ulottuvuutta mitattiin kolmella väittämällä. Sivulla 24 kerrotaan että tutkimuksessa käytettiin kahta validiteettikysymystä. Tästä tulee kuitenkin vasta 38 väittämää 39 sijaan, olenkohan missannut tekstistä jotain?
"Peruskoulun 9.-luokkalaisista lähes kaikki olivat syntyneet vuonna 1997. Lukiolaisista vuonna 1995 syntyneitä oli 60 %, vuonna 1994 tai aiemmin syntyneitä 27 % ja vuonna 1996 syntyneitä oli 13 %."
Tästä selviää, että 60 % lukiolaisista oli ysiluokkalaisia kaksi vuotta vanhempia, josta voi jollakin tarkkuudella päätellä, että he olisivat luokion toisen vuosikurssin oppilaita. Ja samasta kohdasta myös melkoisella varmuudella selviää, että lukiolaisista oli tutkittu useampaa eri vuosikurssia.
Moikka! Osaatko kertoa, mitä käytännön merkitystä on alhaisemmalla Cronbachin alfalla? s. 23, neuvojen kysyminen muilta sai alhaisemman reliabiliteetin, mutta mihin tämä vaikuttaa? Kyseinen ulottuvuus kuitenkin tulee esille muissakin taulukoissa.
"Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin alfa (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan." http://www.fsd.uta.fi
Siis kun mittaillaan useita eri muuttujia, ja niiden yhteisvaikutuksia, niin pyritään siihen, että yhtenäisen kuvan antavat muuttujat otetaan mukaan. Käsittääkseni se kertoo siitä, onnistuuko tutkimus selvittämään kyseistä asiaa luotettavasti. Käsittääkseni siis jos tutkimuksessa itsessään on jotakin sellaista, joka ohjaa vastauksia jotenkin väärään suuntaan esimerkiksi kysymyksen asettelulla, tämä Cronbachin alfa tuo sen esiin.
En ymmärrä sivun 29 taulukkoa enkä sivun 31 taulukko. Voitko selventää?
VastaaPoistaSivulla 29:
PoistaTaulukossa on kolme saraketta, jotka jakautuvat seuraavasti (I-III):
Koen tiedon ymmärtämisen…
I melko tai erittäin vaikeaksi (n=22)
II joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi (n=136)
III melko helpoksi tai ymmärrän sen aina(n=177)
Koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon ymmärtämisen
yhteys ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon ulottuvuuksiin.
Esimerkiksi viides rivi "Viivyttely":
Tässä (asteikolla 1-5)
ryhmä I saa keskiarvon 4,47
ryhmä II saa keskiarvon 3,61
ryhmä III saa keskiarvon 2,88.
Tiedon ymmärtämisen vaikeaksi kokeva ryhmä saa korkeimman pistemäärän viivyttelyssä, jonka siis voi tulkita niin, että ne joille päätöksenteko on vaikeinta viivyttelevät eniten.
Sivun 31 taulukossa edelliseen on se ero, että vaaka-akselilla on päätöksenteon ajalliset vaiheet (kun edellisessä oli tunnepohjaiset ulottuvuudet)
PoistaEsimerkiksi
valinnan tehneistä (heitä 120 henkilöä) kuuluu 72 ryhmään, joille tieto on helposti ymmärrettävää, 44 ryhmään, jolle joskus vaikeaa jne.
Auttoiko hahmottamaan?
PoistaAuttoi kyllä! Kiitos!
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaSivulla 23 sanotaan että 12 ulottuvuutta mitattiin 39 väittämällä. Samalla sivulla sanotaan myös että jokaista 12 ulottuvuutta mitattiin kolmella väittämällä. Sivulla 24 kerrotaan että tutkimuksessa käytettiin kahta validiteettikysymystä. Tästä tulee kuitenkin vasta 38 väittämää 39 sijaan, olenkohan missannut tekstistä jotain?
Kuulostaa virheeltä...
PoistaArtikkelissa puhutaan 9 luokkalaisista ja lukiolaisista, tuleeko missään ilmi minkä vuosikurssin lukiolaisista on kyse?
VastaaPoista"Peruskoulun 9.-luokkalaisista lähes kaikki olivat syntyneet vuonna
Poista1997. Lukiolaisista vuonna 1995 syntyneitä oli 60 %, vuonna 1994
tai aiemmin syntyneitä 27 % ja vuonna 1996 syntyneitä oli 13 %."
Tästä selviää, että 60 % lukiolaisista oli ysiluokkalaisia kaksi vuotta vanhempia, josta voi jollakin tarkkuudella päätellä, että he olisivat luokion toisen vuosikurssin oppilaita. Ja samasta kohdasta myös melkoisella varmuudella selviää, että lukiolaisista oli tutkittu useampaa eri vuosikurssia.
Moikka! Osaatko kertoa, mitä käytännön merkitystä on alhaisemmalla Cronbachin alfalla? s. 23, neuvojen kysyminen muilta sai alhaisemman reliabiliteetin, mutta mihin tämä vaikuttaa? Kyseinen ulottuvuus kuitenkin tulee esille muissakin taulukoissa.
VastaaPoista"Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin alfa (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan."
Poistahttp://www.fsd.uta.fi
Siis kun mittaillaan useita eri muuttujia, ja niiden yhteisvaikutuksia, niin pyritään siihen, että yhtenäisen kuvan antavat muuttujat otetaan mukaan. Käsittääkseni se kertoo siitä, onnistuuko tutkimus selvittämään kyseistä asiaa luotettavasti. Käsittääkseni siis jos tutkimuksessa itsessään on jotakin sellaista, joka ohjaa vastauksia jotenkin väärään suuntaan esimerkiksi kysymyksen asettelulla, tämä Cronbachin alfa tuo sen esiin.