sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Tajunnanvirtaa maakuntamallista kieltenopetukseen

Facebook-päivitys 7.11.2015:

Heräsimpä kolmelta aamulla miettimään maakuntamallia. No, siitä tuli mieleeni Häme, ja kun oli yö niin tuli mieleeni myös tähdet, mitä selittää myös se, että olin perjantaiaamuna töissä uudenlaista sote-palvelujen toteuttamisyhteistyötä - tähän asti käsittääkseni melko menestyksekkäästi - kokeilevassa Toimintakeskus Tähdessä, jossa oli eilen avoimet ovet. 

No, eilen lähdin toimintakeskuksen avoimilta ovilta, jossa olin Kasevan toimintaa esittelemässä, samaisen esitelaukun kanssa williin Karviaan, jossa Karvian apteekki juhlisti 75-vuotista itsenäisyyttään, minkä vuoksi minua oli pyydetty esittelemään järjestötoimintaa myös apteekkiin. Karviasta Noormarkkuun lähtiessäni pysähdyin kymmeneksi minuutiksi Kantin koulun pihaan, joka muuttui valoshowssa satumetsäksi, jossa soi Sibelius. No, tästä mieleni assosioitui Sibeliuksen elämäkerturiin Tawaststjärnaan eli Hämeen tähteen. Sitten rupesin miettimään, olikohan stjärna en-sukuinen, ja kun ehkä oli, taipuiko se monikossa stjärnor, stjärnorna. 

Sitten tuli mieleeni liki kolmivuotias tyttäreni, joka tässä eräänä aamuna, kun silmäposkella lähdettiin päiväkotiin, alkoi ihastella tähtitaivasta: "Tuolla on hieno tähti. Minä tykkään tähtistä. Tykkäätkö sinä, isi, tähteistä?" Ja minä vakuutin tykkääväni tähteistä, ja otin tietoisesti riskin, että tämä tulkitaan myös monimerkityksellisesti, koska useinhan minä tulen syöneeksi, mitä tyttären lautaselle jää. 

No, mieleeni tuli tässä sote-uudistusvimmassa vähemmälle huomiolle jäänyt OPS-uudistus, jossa siis peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistetaan. Uudistuksen myötä ruotsinkieli on tulossa jo kuudennelle luokalle, ja varmaan ehkä samassa keikauksessa se tunti liikuntaa alakoulun joka päivään. 

No, tästä tuli mieleeni se suomalaisten kieltenopettajien hiuksiani nostattanut keskustelu siitä, että kieltenopettajilla on kielen opettamisesta kertakaikkisen ylivoimaista salatietoa, minkä vuoksi on ihan tuhoon tuomittu ajatus se, että joku - herranen aika yliopistosta valmistunut - kasvatustieteen maisteri rupeaisi tuosta vain opettamaan ruotsia, vaikka se joutuisikin kirjasta kurkistamaan, oliko ne tähdet nyt stjärjar vai stjärnor. 

Ja tästä tuli mieleeni tyttäreni lyömätön tapa oppia noin tuhannessa päivässä ilmaisemaan itseään suomeksi siten, että hän pystyy kaikki arkipäivänsä tilanteet itse oikeastaan selvittämään ja raportoimaan ymmärrettävällä suomella, jossa tähdet ja tähteet saattavat hetkellisesti mutta täysin ymmärrettävästi sekoittua. Ja - kuten Tom Pöysti muistutti keskiviikkona - suomalaiset ovat Euroopan toiseksi kielitaitoisimpia; kaikki peruskoulun kasvatit tietävät perusteet ainakin kahdesta vieraasta kielestä, joita he eivät yleensä selvinpäin uskalla käyttää, koska he jännittävät olisiko tähtien tuike stjärnar blinkar vai stjärnor blinker vai vielä jotakin muuta. Ja sitten kun muistaa, ettei mihinää puhuta niin helevää suomia kun Ikaalihih, Kyröh ja Kankoonpeeh, niin voisi puhuessaan ruotsia ihan hyvin lausua "stjärnr blinkr", ja melko varmasti tulisi ymmärretyksi, kun ilmaisua tehostaisi taivasta osoittavalla käden liikkeellä. Mutta nyt onkin pilvinen yö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti